Biokimppa on vaihtoehto biojätteen keräykseen

Omakotiasujalle biojätteen keräysvelvollisuus aiheuttaa uudenlaista pohdintaa. Tilatako pihalle oma biojäteastia, hankkiako lämpökompostori vai perustaako biokimppa, jossa biojäteastiaa käytetään yhteisesti naapureiden kanssa?

Jos kompostointi ei innosta tai muuten vain onnistu, on biokimppa monelle varteenotettava vaihtoehto. Otimme selvää, millaisia kokemuksia siihen päätyneellä on sekä miten biokimpan perustaminen toimii HSY:llä.

Tampereella asuvalla Anu Toppilalla on ollut biojätteen kimppakeräys kahden lähinaapurin kanssa loppukesästä lähtien. Jäteyhtiöstä tullut kirje keräysvelvoitteesta patisti pohtimaan eri vaihtoehtoja. Juttelukierros lähimpien naapurien kanssa paljasti, että kaikilla oli käynnissä sama pohdinta, eikä kukaan ollut ryhtymässä kompostoimaan.

”Ajattelimme, että biokimppa olisi meille hyvä vaihtoehto”, sanoo Anu. Työkseen hän toimii Tampereen alueellisen jätehuoltolautakunnan jätehuoltopäällikkönä, joten jäteasioita tulee mietittyä myös työn puolesta.

Toppilan biokimpassa oli aluksi vain toinen lapsiperhe. Myöhemmin kimppaan liittyi vielä kolmaskin talous. Kolmessa taloudessa asuu yhteensä kymmenen henkilöä.

Biojäteastia päätettiin sijoittaa naapurin pihalle, jossa oli sille sopiva tila ja josta se on kaikille helposti käytettävissä. Sama naapuri tilasi myös biojäteastian ja toimii jäteyhtiöön päin kimpan vastaavana. Kaikille osallistujille tulee oma lasku sen prosenttiosuuden mukaisesti, mikä jäteyhtiöön on ilmoitettu.

Naapureiden kesken mietittiin yhdessä, mikä olisi oikeudenmukainen tapa jakaa lasku. Kahdessa perheessä on lapsia, kolmannessa vain kaksi aikuista, ja he viettävät paljon aikaa mökillä. Niinpä kahden aikuisen taloudelle määriteltiin pienempi prosenttiosuus laskusta.

”Oikeastaan ainoa asia, mistä naapureiden kanssa piti erityisesti sopia, oli juuri prosenttien päättäminen”, Anu toteaa.

Biojätteen määrä yllätti

Vajaan puolen vuoden käytön jälkeen Anu Toppila on erittäin tyytyväinen biokimppaan. Lajittelu on ollut paitsi helppoa, myös silmiä avaavaa.

”Kaikkein eniten huomiota on kiinnittänyt se, kuinka paljon biojätettä syntyy lapsiperheessä, vaikka olemme yrittäneet, ettei ruokaa tulisi laitettua roskiin. En tiedä onko se etenkin lapsiperheiden vitsaus, kun ruokaa joutuu laittamaan viidesti päivässä. Perunoiden, hedelmien ja vihannesten kuoria vain tulee paljon.”

Selvitysten mukaan Pirkanmaalla kerätystä sekajätteestä noin 35 prosenttia on ollut biojätettä, ja saman verran Anu Toppila arvioi sekajätteestä olleen biojätettä myös heidän perheessään.

Keittiöstä löytyi tilaa biojätteen keräykselle, kun roskiskaappi oli jo aiemman keittiöremontin yhteydessä mitoitettu tarpeeksi suureksi. Metalli ja lasi kerätään nyt samaan astiaan, josta ne voi sitten lajitella kierrätysastian luona.

Biojäteastian tyhjennysväli on ollut aluksi kaksi viikkoa, mutta talvella kokeillaan neljän viikon tyhjennysväliä. Sopivaa tyhjennysväliä pitää vielä seurata, hän sanoo.

Biojätteen keräys näkyy Toppiloilla suoraan vähentyneenä sekajätteen määränä, joten sekajäteastian tyhjennysväliä voi sitä myöten harventaa. Tehokkaalla lajittelulla jätehuollon kustannuksia saakin vähennettyä, sanoo Anu.

”Meillä on eniten petrattavaa vielä muovipakkausten lajittelussa. Jos nämä vielä lajittelisi oikein tarkasti, alkaisi sekajätteen määrä olla todella vähissä.”

Kierrätettävien jätteiden jätehuoltoa tuetaan monella alueella. Jätemaksuihin voi siis vaikuttaa sillä, kuinka tehokkaasti jätteitä lajittelee, Anu Toppila mainitsee.

Naapurustossaan Anu on nähnyt paljon uusia biojäteastioita sen jälkeen, kun velvoite biojätteen keräykseen tuli voimaan Tampereella syyskuussa. Velvollisuuden hoitaminen näyttää siis olevan hoidossa.

”Aika monessa portin pielessä näkyy kuitenkin oma astia, joten useampikin olisi varmasti voinut hyödyttää biokimppaa”, Anu Toppila arvioi.

HSY:n alueella paljon kiinnostusta biokimppoihin

Pääkaupunkiseudulla HSY:n alueella on ollut paljon kiinnostusta biokimppoihin eli biojätteen yhteiskäyttöön, kertoo HSY:n jätehuollon kuljetuspalveluiden palvelupäällikkö Kati Siekkinen. Etenkin silloin, jos biojätettä kertyy vähäisiä määriä eikä kompostointi ole mahdollista, voi biojäteastian yhteiskäyttö olla hyvä vaihtoehto.

"Osalla asukkaista biojäteastia voi olla ylimitoitettu, jolloin astian jakaminen naapurin kanssa on järkevää. Biojätteen yhteiskäyttö on yksi keräysvaihtoehdoista, ja kiinnostusta siihen onkin ollut paljon", Siekkinen sanoo.

Pienin biojätteen astiakoko on 140 litraa, ja pisin tyhjennysväli on neljän viikon välein.

Biojäteastian yhteiskäytössä tulee yhden henkilön olla pääsopija. Hän on sopimuksen yhteyshenkilö ja tekee yhteiskäyttösopimuksen.

Yhteiskäyttösopimuksen voi tehdä sähköisesti tai pyytämällä HSY:n asiakaspalvelusta paperisen sopimuksen. Puhelimitse sopimuksen teko ei onnistu, sillä siihen vaaditaan sähköinen tunnistautuminen tai kirjallinen allekirjoitus.

Lasku voidaan osoittaa joko kaikille biokimppaan osallistuville ilmoitettujen prosenttiosuuksien mukaisesti, tai lasku voidaan lähettää vain pääsopijalle, toiveen mukaisesti. Tässä ihmisillä on eri käytäntöjä, sanoo Kati Siekkinen.

Prosenttiosuudet ilmoitetaan yhteiskäyttösopimusta tehdessä. Myös biojäteastian sijainti ilmoitetaan sopimuksessa. Tieto astian sijainnista on tärkeä, koska sen perusteella kuljettaja löytää sen.

Kimpan osallistujien tiedot täytyy muistaa päivittää HSY:lle, jos niihin tulee muutoksia, esimerkiksi mikäli joku muuttaa pois.

Biojäteastian tyhjennysväli riippuu HSY:llä sopimukseen ilmoitetusta asukasmäärästä. Jos asukkaita on 1-8, on tyhjennysväli joka neljäs viikko, 9-16 asukkaalla joka toinen viikko. Tärkeintä on kuitenkin seurata astian täyttymistä ja muuttaa tyhjennysvälejä tai astioiden lukumäärää tarpeen mukaan.

HSY:n alueella velvoite biojätteen keräykseen tulee voimaan porrastetusti. Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella velvoite astui voimaan heinäkuussa 2023, Vantaalla 1.1.2024 ja Helsingissä 1.7.2024.