Kunta aktivoitui kunnostamaan ojia omakotiyhdistyksen vaatimuksesta
Tuusulan Jokelassa vedenpinta alkoi nousta tonteilla kriittiselle tasolle, joten Jokelan omakotiyhdistys vaati kuntaa kunnostamaan avo-ojat. Yhdistyksellä on aina paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kuin yksittäisillä asukkailla.
Omakotiyhdistykset voivat vaikuttaa kuntaan päin omaa aluettaan koskevissa asioissa. Tuusulan Jokelassa tämä tuli todettua viime kesänä, kun Jokelan omakotiyhdistyksen vaatimuksen jälkeen kunta aktivoitui kunnostamaan tonttien laidoilla kulkevia ojia.
Pertun asuinalueella vanhat omakotitalot on rakennettu savimaalle, eikä hulevesiverkostoa ole. Vedet kulkevat avo-ojissa, jotka olivat päässeet huonoon kuntoon ja kasvamaan paikoitellen umpeen. Viime keväänä avo-ojat eivät enää pystyneet kuljettamaan lumien sulamisvesiä, vaan vedet nousivat tonteille ja piharakennusten kannalta vaaralliselle tasolle. Omat vaaramomenttinsa toi se, että ojien vieressä on paljon sähkönjakokaappeja.
Huonokuntoisen ojan varrella asuu myös Jokelan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jan Enlund, joka valitti asiasta kuntaan ensin omasta ja muutaman naapurinsa puolesta. Pyyntö kunnostaa ojat ei johtanut mihinkään. Enlund oli yhteydessä Omakotiliittoon neuvojen toivossa – miten kunnan saisi huomioimaan tilanteen paremmin? Päädyttiin siihen, että yhdistys teki luonnoksen vaatimuksesta kunnalle, ja Omakotiliitto auttoi lakiteknisesti tarkistamaan tekstin, jotta saatiin hyödynnettyä lainsäädäntöä lisähuomion saamiseksi vaateelle. Vaatimus toimitettiin Tuusulan kunnalle toukokuussa.
Kirjelmään ei vastattu suoraan, mutta noin kuukauden kuluttua kunnalta tuli ilmoitukset alueen kuudella kadunpätkällä sijaitsevalle arviolta parille sadalle talolle, että kunta aloittaa avo-ojien kunnostukset heti kesällä.
”Joko asia oli ennestään vireillä tai he reagoivat nopeasti”, Jan Enlund kommentoi.
Paras mahdollinen lopputulos olisi ollut, että kunta olisi rakentanut alueelle hulevesiverkoston tai siirtynyt nykyaikaisiin ojiin, jossa olisi kunnon hulevesien ohjaus. Alueen talot on rakennettu aikana, jolloin salaojia ei välttämättä rakennettu talojen vierille tai salaojavedet on ohjattu viemäriverkostoon, mikä ei enää ole sallittua. Nyt kun salaojia tehdään tai uusitaan, se entisestään lisää tarvetta vedenohjaamiselle. Jan Enlund ymmärtää, että kokonaisvaltaista uusimista ei kustannussyistä haluttu tehdä. Ojien auki kaivaminen oli hyvä pika-apu akuuttiin ongelmaan.
Yllätyksenä tuli, että jos asukkaat halusivat tonttinsa kohdalla olevan ojan siltarummun vaihdettavan, kustannus kuului kiinteistölle. Yhdistys kysyi asiasta, mutta kunta pysyi kannassaan. Yhteistilauksena siltarummun hinta saatiin onneksi halpenemaan aika paljon, mutta Jan Enlund ymmärtää, että montaa kiinteistönomistajaa 200–300 euron lisäkustannus kirpaisi. Kaivinkoneet ja työ menivät onneksi kunnan piikkiin.
Kunta tuntui yllättyvän, kuinka moni rummun halusi vaihtaa ja alkoi jo vaatia hanakammin, että rummun pitäisi olla eri korossa, rikki tai hyvin kärsinyt.
”Tämä tuntui oudolta, sillä kunta hyvin tietää, että alue on rakennettu suurimmalta osalta savimaalle. He varmasti ymmärtävät, että vanhat betoniset rumpuelementit vaativat yli 40 vuoden jälkeen jonkinlaista huolenpitoa, jos ei varsinaisesti vaihtoa”, Jan Enlund ihmettelee.
Siitä alueen asukkaat olivat tyytyväisiä, että vaihtotyö tehtiin hyvin ja ojiin lisätyt kiviainekset tulivat kunnalta.
”Näkisin, että yhdistys teki hyvää vaikutustyötä ja sai silmät auki todelliselle ongelmalle. Katsotaan keväällä, johtiko kunnostus parempaan vedenvirtaukseen. Kaikkia ojia ei pystytty syventämään välttämättä riittävästi, koska pohjalla kulki sähkö- ja tietoliikennekaapeleita. Muutenkin tästä saatiin pientä keskustelua naapureiden ja viereisten kadun kiinteistönomistajien kesken sekä yhteistyötä siltarumpujen yhteistilauksessa”, Jan Enlund miettii.
Kunnan toimenpiteet olivat hyvä alku, ja nyt omakotiyhdistys tarkkailee, että kunnostuksia jatketaan muille Jokelan asuinalueille, kuten Kolsaan ja Lepolaan. Lepolassa Jokelan halki virtaava Palojoki aiheuttaa myös lisähaastetta kiinteistönomistajille. Myös muualla Suomessa omakotiasukkaiden ja yhdistysten kannattaa olla hereillä. Hallitun vedenvirtauksen tärkeys korostuu, kun ilmastonmuutos lisää sademääriä. Kiinteistönomistajat haluavat talojensa pysyvän kunnossa, joten kannattaa varmistaa, että myös kunnat kantavat vastuunsa hulevesien johtamisessa.
Teksti Henna-Kaisa Sivonen