Perusta pihalle oma kukkaniitty

Kiinnostaako kukkien väriloisto, huumaava tuoksu ja luonnon monimuotoisuuden avittaminen? Perusta omalle pihalle nurmikon sijaan oma kukkaniitty! Siitä kiittävät myös perhoset ja pörriäiset.

Valitse niityn paikka huolella. Parhaiten siihen soveltuu puutarhan tai mökkipihan valoisin, kuivin ja vähäravinteisin kohta. Niityn voi perustaa keväällä tai syksyllä, tärkeintä on huolehtia aluskosteudesta. 

Aloita muokkaamalla maa lapiolla kääntämällä tai jyrsimällä. Poista monivuotisten rikkakasvien juuria mahdollisimman paljon. Multavaan maahan kannattaa sekoittaa pintamaahan parin sentin kerros hiekkaa. Hapan metsämaa kaipaa kalkkia, joka on hyväksi kaikille niityn kasveille. Multa tai turve parantaa maan pieneliöstötoimintaa. Tasoita maa ja kylvä siemenet siemenpussin ohjeiden mukaan.

Valitse kukkaniityn siemenseos kasvualustan kosteuden, happamuuden ja ravinnepitoisuuden mukaan. Kostea niitty on ravinteikkain ja kuiva kallioketo niukkaravinteisin, mutta helppohoitoisin.

Yksivuotisia niittylajeja ovat muun muassa kesämalvikki, aitohunajakukka, kruunusuvikakkara, maloppi, pioniunikko, ruiskaunokki, silkkiunikko, tiibetinkoirankieli ja öljypellava. Yksivuotisetkin kukat säilyvät niityllä, jos ne ehtivät tehdä siemeniä kesän aikana.

Kaksi- tai monivuotisia kuivan kedon kasveja ovat keltasauramo, kurjenkello, neidonkieli, ketoneilikka, mäkimeirami, nuokkukohokki, päivänkakkara, ruusuruoho ja siankärsämö.

Monivuotiset siemenet kylvetään syyskylvönä. Siemenet voi kylvää myös keväällä, kun keskilämpötila on vielä alle +13 astetta. Suurin osa monivuotisista lajeista aloittaa kukinnan 2. tai 3. kesänä. Yksivuotiset siemenet kylvetään kevään aikana, ne itävät 6–9 viikossa. Kylvämisen helpottamiseksi pölymäisen pienet siemenet voi sekoittaa sahanpuruun, hienojakoiseen hiekkaan tai rakeiseen kalkkiin. Siemenet kylvetään maan pintaan eikä niitä peitetä. Kuivalla säällä siemeniä voi kastella.

Vältä ensimmäisenä vuonna rikkaruohojen kitkemistä juurineen, etteivät niittykukkien pienet taimet nouse maasta. Niitä rikkakasvit noin 15 sentin korkeudelta ja kerää varret pois. Niiton voi tehdä useasti kesän aikana. Niitä seuraavana vuonna kukinnan päätyttyä elo–syyskuussa, ja jätä varret muutamaksi päiväksi maahan, että siemenet ehtivät varista. Tasapainon saavuttanut niitty vaatii vain yhden niiton loppukesästä.

Lähteet: Luonnonsuojeluliitto, Suomen Niittysiemen, Kotipuutarha

Juttu on julkaistu alun perin Omakotilehdessä 1/2021. Kuva: Adobestock.

Niityt sopivat viitseliäille puutarhanhoitajille

Mitä jos jättäisi ainakin osan nurmikosta leikkaamatta ja perustaisi pölyttäjiä pörräävän monilajisen tuoreen niityn tai kuivan kedon? Se on monen kauniisti kukkiva unelma. Puutarhaneuvoja joutuu olemaan realisti.

”Jos niityt ja kedot olisivat helppoja, niitä olisi valtavasti kaikkialla. Näin ei ole. Ne vaativat erittäin tarkan perustamisvaiheen ja myös jatkossa paljon työtä, sillä luonnonkasvien kovassa kilpailussa vahvin voittaa. Kun jokin alue jätetään hoitamatta, sinne ilmaantuu todennäköisesti pujoa, nokkosta, voikukkaa tai leskenlehteä", toteaa puutarhaopettaja, hortonomi ja Omakotiliiton puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen.

Liikaa kasvutilaa valtaavat kasvit on laitettava kuriin toistuvasti. Monilajista kukkaloistoa on mahdollisesti kylvettävä jatkossa yhä uudelleen.

Kukkaloistoa halajavalle yksi mahdollisuus on kylvää joka kevät sekalainen satsi yksivuotisia kesäkukkien siemeniä niille valmisteltuun kukkapenkkiin tai -peltoon.

Teksti: Teija Aaltonen Kuva: Pexels

Teksti on julkaistu alun perin osana Vaihtoehtoja nurmikolle -juttua Omakotilehdessä 2/2023.

Oletko onnistunut niityn perustamisessa?

Jaa vinkkisi Omakotilehden toimitukseen, niin välitämme ne lukijoille! Lähetä sähköpostia omakotilehti@omakotiliitto.fi.