Näin saat kasveja puutarhaan ilmaiseksi

Puutarhaan saa tunnetusti uppoamaan rahaa, mutta kaikesta ei tarvitse maksaa. On monta tapaa saada kasveja aivan ilmaiseksi: jaa, siirrä, kerää, vaihda!

Värinokkosen pistokkaat juurtuvat vedessä helposti. Värinokkonen on suosittu huonekasvina, parvekkeilla ja terasseilla. Sitä voi kasvattaa myös pihalla joko ruukussa tai suoraan maahan istutettuna.
Pienellä kekseliäisyydellä ja vaivannäöllä puutarhaan ja parvekkeelle voi saada kukkia ja kasveja maksutta. Kukkia ja hyötykasveja voi kasvattaa omista ja kerätyistä siemenistä. Pistokkaita voi lisätä huonekasvien lisäksi esimerkiksi tomaatista, kesäkukista ja pensaista.

Perennoja voi jakaa itselle ja kaverille. Maanpeittoperennoja voi kysellä naapurilta tai kasvinvaihtajaisista. Joitakin puuvartisia voi lisätä taivukkaista. Puutarhaan voi siirtää tietyin ehdoin myös luonnonkasveja.


Varjoliljan siemeniä on helppo kerätä. Leikkaa kokonainen kuiva siemenkota ja ravistele siemenet siitä paperipussiin.

Siemeniä keräämään

Keväällä on paras hetki pohtia, mitä siemeniä haluaisi syksyllä kerätä. Kun vihannesten siemeniksi valitaan vanhoja lajikkeita ja avopölytteisiä siemeniä, seuraavan vuoden kasvit voi kylvää omista siemenistä. Ylimääräiset siemenet voi jakaa kavereille tai kehitellä peräti siementenvaihtorinkiä.

Kukkien siemeniä voi kerätä myös esimerkiksi tienpientareilta ja joutomailta. Rauhoitetut ja harvinaiset kasvit on syytä jättää rauhaan. Luonnonsuojelualueilta siemeniä ei saa kerätä.

”Kerää siemeniä vain taimilta, jotka ovat terveitä ja vapaita tuhohyönteisisistä”, korostaa Ruokavirasto. Kypsät siemenet kerätään kuivalla ilmalla, jokainen laji omaan paperipussiinsa. Pussit nimetään ja varastoidaan kuivassa talven yli.

Kerää esimerkiksi näistä:

Kukat: esikot, harjaneilikka, ruusumalva, koristeheinät, kellokukat, päivänliljat, kullerot, laukat jne.

Hyötykasveja: köynnöspinaatti, parsa, yrtit, pillisipuli, kaura- ja mustajuuri.

Helppoja itsepölytteisiä aloittelijalle: herne, papu, lehtisalaatti ja tomaatti.

Kotimaiset luonnonkasvit: kissankello, mäkitervakko, kaunokit, neilikat, mäkikuisma, kissankäpälä.

ÄLÄ kerää: jättiputket, komealupiini, jättipalsami, alaskanlupiini, jättipoimulehti.


Uusia lehtiä näkyvissä! Pelargonin pistokas on juurtunut ja kasvussa.

Pistokkaita juurtumaan

Pistokasjuurrutus on kätevä tapa lisätä kasveja. Tomaateista poistettuja varkaita ei kannata heittää kompostiin, sillä varkaat voi tökätä kosteaan multaan tai veteen juurtumaan. Alkukaudesta istutetut varkaat ehtivät mainiosti tuottaa satoa.

Monia kesän ruukkukukkia saa helposti monistettua pistokkaita ottamalla. Pelargonien pistokkaat voi juurruttaa vedessä tai suoraan mullassa. Begonioiden lisäys onnistuu myös yhdestä ainoasta lehdestä, tosin taimettuminen kestää kauemmin.

Pensaita voi lisätä esimerkiksi leikkaamalla puutuneita noin 10–20 senttimetrin talvipistokkaita keväällä ennen silmujen puhkeamista. Tee siis näin: leikkaa 10–20 sentin pätkiä niistä oksan tai verson keskiosan kohdista, jotka ovat kovaa ja huonosti taipuvaa edellisvuoden versoa – älä hentoa ja notkeaa oksan tai verson kärkiosaa äläkä kaikkein paksuinta tyviosaa. Kun maa on sula, pistokkaat istutetaan ruukkuihin tai suoraan maahan. Näin voi lisätä muun muassa ruusuja, angervoja, hortensioita, kuusamia ja viiniköynnöksiä.

Jakamalla yhdestä monta

Moni perenna valtaa kasvutilansa nopeasti ja kasvusto ränsistyy. Jakamisen oikean ajankohdan määrää kukinta: keväällä tai alkukesästä jaetaan loppukesän kukkijoita (mm. nauhukset, kuunliljat, jaloangervot, syysleimut). Keväällä ja alkukesällä kukkivat kasvit jaetaan syyskesällä tai syksyllä, jotta ne ehtivät vielä juurtua (mm. kevätvuohenjuuri ja lehtosinilatva).

Pilvinen päivä ja kostea maa edistävät jakamista, mutta piukkaan paakkuun voi tarvita teräasetta. Jokaiseen paakkuun pitää jäädä tarpeeksi juuria.

Rönsyilevät maanpeitot

Monen pihalla on paljas tai rikkojen valtaama ongelma-alue, jota on yritetty turhaan kasvittaa. Erilaiset maanpeittoperennat ovat takuuratkaisu, sillä ne valtaavat alaa tiheästi, nopeasti ja edullisesti. Villisti leviävien kasvien kasvua voi joutua myöhemmin rajoittamaan. ”Perkausjätettä” onkin tarjolla keväisin paikallisissa roskalavaryhmissä, kasvinvaihtotapahtumissa tai naapurilta kysymällä.

Maanpeittoperennoja: muun muassa pikkutalvio, kevätkaihonkukka, pelto- ja tuoksukurjenpolvi, peipit ja varjoyrtti.

Vinkki: Esimerkiksi suikeroalpista tai kirjavasta maahumalasta saa näyttäviä amppeli-istutuksia.


Köynnöshortensia tehtailee omatoimisesti taivukkaita, joihin ilmaantuu juuria.

Helppo taivukaslisäys

Joidenkin puuvartisten kasvien nuoret versot taipuvat kohti maata. Versoja voi taivutella keväällä ennen kuin silmut avautuvat, mutta taivukas voi syntyä myös itsestään. Verson voi lukita maahan koukulla tai ristikkäin asetetuilla kepeillä. Taivukas peitellään ja maan pinnalle jätetään kärkeä noin kämmen leveydeltä. Yhden tai kahden kesän jälkeen taivukkaan voi kaivaa ylös ja yhteyden emokasviin katkaista. Hyviä taivukkaita saa esimerkiksi köynnöshortensiasta ja herukkapensaista.

Luonnonkasvien siirtäminen puutarhaan

Pieniä määriä luonnonkasveja voi siirtää juurineen maanomistajan luvalla, mutta vain laajoista kasvustoista. Rauhoitetut ja harvinaiset kasvit pitää jättää rauhaan. Siemeniä saa jokamiehenoikeudella kerätä.


Lähteet:

maatiainen.fi

eurofins.fi


Teksti ja kuvat: Teija Aaltonen


Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme

Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha

Kuva: Viivi Handolin