Valmistaudu syyssateisiin huolehtimalla hulevesistä

Syksy saapuu sateineen ja tonteilla riittää taas hulevettä, joka on johdettava pois taloa kastelemasta. Vesien virtausten hallinta on syksyn tärkein huoltotoimi.

Syyssateiden edellä on hyvä muistaa, että omistaja on vastuussa oman kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kovalla sateella onkin järkevää hakeutua ulos tarkkailemaan tonttinsa vesien virtauksia. Jos vedet eivät virtaa hallitusti, on aika tehdä huoltotoimia.

Kosteusvauriot ovat tutkitusti suuri uhka rakennuksille, mutta osa omakotitontin ja -talon tärkeistä syystoimista tahtoo silti unohtua. Maaston kallistuksia, ojituksia, vettä kerääviä painanteita ja pihan pintamateriaalien riittävää vedenläpäisyä pitäisi tarkastella kriittisesti. Huomiot on hyvä kirjata muistiin myös rännien uusimisen tai kattoremontin varalle.

”Kattomuodoilla ja räystäskourujen kallistuksilla on iso merkitys. Räystäskourujen kallistus ylärinteeseen jättää imeytykselle omalla tontilla enemmän aikaa. Myös maan porrastaminen auttaa viivyttämään virtausta”, opastaa diplomi-insinööri Merja Laitinen. Keravan Omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenellä ja omakotiasujalla on ympäristöministeriössä olevan työroolinsa lisäksi käytännönläheinen ote asiaan.

”Ojien kunto ja sijainti on hyvä tutkia syystoimien yhteydessä. Rinnetontilla poikittain sijaitseva niskaoja tulvii helposti alapuoliselle kiinteistölle, joten vesiä kannattaa ohjata sivuojiin. Pelkkä painanne ei useinkaan riitä, vaan tarvitaan reilut ojat, sillä elämme voimistuvien rankkasateiden aikaa”, Laitinen korostaa.

Hulevesiä imeytettävä ja ohjattava

Hulevesiä tulee viivyttää ja imeyttää omakotitontilla. Imeyttämistä voi edistää pihan pintamateriaalien valinnalla. Kattavasti kivetyn pihan sijasta voi harkita esimerkiksi reikäkivetyksiä ja kasvipeitteisiä pihan osia. Vettä voi viivyttää esimerkiksi sadevesisäiliöissä tai pihalammessa, joka toimii samalla kas­­telu­­ve­sivarastona.

Ylimääräiset hulevedet johdetaan hallitusti hulevesiviemäriin tai kunnan hulevesijärjestelmään, ei siis naapurin tontille eikä kadulle. Huleveden tonttiviemäri rakennetaan kunnan osoittamaan hulevesiviemäriverkoston liittämiskohtaan.

Uusilla asuinalueilla on jo erilliset jäte- ja hulevesiverkostot. Vanhoilla sekaviemäröintialueilla omakotikiinteistö johtaa jäteveden ja huleveden erillisillä putkilla tontillaan olevan kaivon kautta yleiseen sekavesiviemäriin. Näin erilliset putket ovat valmiina tulevaisuudessa rakennettavia yleisiä hulevesijärjestelmiä varten.

Rännit ja syöksytorvet puhtaiksi

Ränniputsarin teleskooppivarsi yltää viiteen me­triin.

Sisäilmayhdistys ry:n mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien huono kunto tai virheasennus ovat merkittäviä ulkoseinärakenteiden kosteus- ja homevaurioiden aiheuttajia.

Rännit voi huoltaa itse tai ulkoistaa työn. Jos talo on korkea, työn turvalliseen tekemiseen vaadittavat välineet voi joutua vuokraamaan, jolloin itse tekemisen säästö voi jäädä pieneksi. Huoltopalvelun hintaan vaikuttaa talon koko ja rännien määrä.

Rännien puhdistus oli pitkään uhkarohkeaa toimintaa, jossa putsaaja huojui ja kurotteli korkealla tikkailla puhdistusvälineet käsissään pitämättä mistään kiinni. Turvaköysi ja -valjaat unohtuivat usein. Nykyisillä ränniputsareilla työ sujuu turvallisesti maassa seisten.

Ränniputsareissa on yleensä harja- ja kauhaosa. Putsauspäätä kannattelevat teleskooppivarret yltävät noin viiden metrin korkeuteen. Tunnettuja valmistajia ovat muun muassa Fiskars, Gardena ja Wolfgarten, ja hinnat vaihtelevat 50–100 euron välillä. Putsarilla lehtiroskaa kauhotaan ja harjataan ulos räystäskourusta.

Syöksytorvet voi puhdistaa vesiletkuun tai painepesurin päähän liitettävällä puhdistussarjalla, joita saa alle 50 eurolla. Sadevesikaivot pitää suojata verkolla tai vettä läpäisevällä kankaalla puhdistuksen ajaksi.

Tyypillisesti syöksytorveen jumittuu monihaarainen risu, johon alkaa kertyä lehtiä patoamaan veden virtausta. Ylämutkan tukos irtoaa puutarhaletkun avulla tökkimällä. Jos tukos on syvällä, avuksi on otettava viemärirassi eli viemärin avausjousi. Viimeisenä keinona puretaan syöksytorvi kiinnikkeistään, työnnetään tukosta puutarhaletkulla ja käytetään painepesuria.

Puhdistuksen jälkeen ränneihin lasketaan vettä, jotta varmistetaan, että vesi kulkee vapaasti sieltä mistä pitääkin eikä vuotokohtia ole.

Teksti Teija Aaltonen
Kuvat Timo-Pekka Aaltonen

Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 3/20.