Vihanneksille oma paikka
Muokkaa pala maata, kylvä siihen punajuuret ja istuta kurpitsa. Anna sadon ja ilon kasvaa.
Olisipa mukavaa, jos leivänpäällyssalaatit ja vokkivihannekset voisi kipaista omasta puutarhasta. Se onnistuu, kun perustaa kasvimaan. Nyt on hyvä aika suunnitella sitä.
Hyötykasveille kannattaa muokata tontin aurinkoisin ja lämpöisin paikka. Mahdollinen savipelto ei kuitenkaan houkuttele viljelemään.
”Parjatulla savimaallakin on paljon hyviä ominaisuuksia, kuten hyvä veden- ja ravinteidenpidätyskyky. Kun savimaata parantaa hiekalla ja etenkin eloperäisellä aineksella, se on usein ihanteellinen viljelyyn”, Hyötykasviyhdistyksen neuvoja Outi Tynys sanoo.
Hiekkamaahankin saa kasvuvoimaa, kun siihen lisää muun muassa kompostimultaa.
Jos on vaikea arvioida, miten maata tulisi kohentaa, Tynys neuvoo ottamaan siitä näytteen. Muutama yritys analysoi kotipuutarhureiden lähettämiä maanäytteitä ja antaa ohjeita maan rakenteen parantamiseen, kalkitsemiseen ja lannoittamiseen.
Mullan määrään vaikuttavat kasvatettavat lajikkeet. Matalajuurisille, kuten salaatille, tillille, retiisille ja pinaatille, riittää reilun 20 sentin syvyys, mutta juurekset vaativat jo puolta enemmän eli noin 40 senttiä.
Tärkeää on kitkeä rikkakasvit juurenpätkiä myöten heti alkuunsa. Kun maa on kunnostettu, se tasataan odottamaan kylvöjä. Halutessaan siihen voi muotoilla kohopenkkejä, joissa etenkin lämpöä vaativat kurpitsat ja avomaankurkut viihtyvät. Penkkien väliin kannattaa jättää kasvien hoito- ja ihailupolkuja.
Monipuolisuus hyväksi
Viimeistään toukokuussa pääsee ripottelemaan ensimmäiset siemenet multaan. Härkäpavun, pinaatin, porkkanan, tillin ja persiljan voi kylvää, vaikka maa olisi viileä. Tosin nekin taimettuvat parhaiten maan lämpötilan kohotessa yli kymmeneen asteeseen. Seuraavaksi on retiisin, lehtisalaatin ja rukolan vuoro.
Niistä pääsee nopeasti myös sadon makuun, sillä salaattiaineksia kasvaa muutamassa viikossa.
Kesäkuussa, yöhallojen mentyä, saa kopistella viimeisetkin siemenpussit kasvimaalle. Herneen ja papujen siemenet on kuitenkin hyvä liottaa ensin vedessä. Aloittelijoillekin suositeltavat kesäkurpitsa ja lehtikaali on puolestaan syytä esikasvattaa sisällä ja istuttaa hyötymaalle taimina.
Lajeja on paljon, mikä innostaa ensikertalaisenkin kokeilemaan vähän kaikkea.
”Monipuolisuus kasvimaalla ja lautasella on vain hyväksi. On myös hyvä muistaa, että vuodet ovat erilaisia. Toisena kesänä onnistuvat pavut, toisena punajuurikkaat.”
Jos innostustaan haluaa pitää kurissa, Tynys neuvoo kasvattamaan omia suosikkeja, joita tulee myös käytettyä. Niiden lisäksi voi joka vuosi kokeilla pienellä alalla jotakin uutta lajia. Silloin samasta annospussista riittää naapurille tai seuraavalle vuodelle. Tynys mainitsee kokeilunarvoisiksi esimerkiksi satoisan maustekirvelin ja uudenseelanninpinaatin, josta saa korjata lehtiä syksyyn saakka ilman uusintakylvöjä.
Helpota hoitoa
Hallaharso jouduttaa itämistä, suojaa pikkuruisia taimia viileiltä ilmoilta ja vauhdittaa kasvua. Harso kerää päivisin lämpöä ja suojaa öisin viileydeltä. Erilaiset tukiverkot ja -kepit kannattaa varata valmiiksi ajoissa.Harso antaa suojaa myös lentäviltä tuhohyönteisiltä, kuten kaaliperhoselta ja porkkanakempiltä. Tuholaisia voi vaihtoehtoisesti torjua levittämällä viljelmän ylle hyönteisverkkoa, joka on hallaharsoa kestävämpi käyttää.
Tärkeintä hoitoa on kastelu ja kitkeminen. Sitä urakkaa helpottaa kateviljely.
”Siinä maa peitetään esimerkiksi ruohosilpulla tai muulla viherkatteella, oljella tai hamppukatteella. Kun maa on myös talven katteen peitossa, ravinteiden huuhtoutuminen vähenee. Lisäksi katteen alla odottaa keväällä rikkaruohoton ja pehmeä multa”, Outi Tynys sanoo tietäen viljelyn innostavan vuosi vuodelta enemmän, kunhan hyötymaan perustaa ensin kunnolla.
-> Muista - jäsenenä olet oikeutettu maksuttomaan piha- ja puutarhaneuvontaan! Hortonomi ja puutarhaopettaja Kirsi Tuominen antaa neuvoja Omakotiliiton jäsenille puhelimitse keskiviikkoisin klo 19-20. Neuvoja voi kysyä myös sähköisesti.
Katso neuvontanumero jäsensivuilta kirjautumalla jäsensivuille tai Omakotilehdestä.
Artikkeli on julkaistu Omakotilehdessä 1/2019.
Teksti Sari Toikkanen
Kuvat Sari Toikkanen ja AdobeStock
Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme
Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha
