Viemäreiden sukitus yleistyy omakotitaloissa
Salmisten omakotitalon viemärit uusittiin sukittamalla. Remontti oli nopeasti ohi, kun rakenteita ei tarvinnut avata.
Eero ja Anna Salmisen taloon Helsingin Myllypurossa tehtiin vastikään putkiremontti sukittamalla. Valurautaviemäri oli 60 vuotta vanha, osa putkista oli vaihdettu kylpyhuoneremontin yhteydessä muoviputkiin.
Sukitusmenetelmä sopii tähän taloon, sillä se on rakennettu niin sanotun uimarantahiekan päälle. Lattiaa ei ollut järkevää kaivaa auki viemäriputken vaihtamiseksi, jotta maa ei alkaisi sortua.
”Sukitus on yleistynyt hirveästi, ja yhtenä syynä on varmasti helppous. Rakenteita ei tarvitse repiä auki, ja remontti on ohi yleensä 4–6 päivässä. Remontin aikana pystyy asumaan kotona, jos kestää melu- ja hajuhaitat”, LVI-Turvan putkiasentaja Timo Friman kertoo.
Salmisten remontti tehtiin kolmessa päivässä. Putkifirma tuo remonttikohteeseen aina siirrettävän kuivakäymälän, jotta asuminen onnistuu remontin aikanakin. Salmisilla oloja helpotti entisestään naapurissa asuva tyttären perhe, jonka kotona he saivat käydä peseytymässä.
Vettä sai ottaa hanasta ämpäriin, mutta ei laskea viemäriin, jonka piti pysyä kuivana remontin ajan. Salmiset teippasivat varmuuden vuoksi vipuhanat kiinni, jotta eivät ajatuksissaan avaisi hanaa.
Ongelmat vakuutuksen piikkiin
Eero Salminen osti putkiremontin sitä ovelle tarjoamaan tulleelta myyjältä. LVI-Turva tarjosi ilmaisen kuvauksen, ja kuvauksessa näkyi ongelmia, esimerkiksi halkeamia yläpohjan tuuletusputkessa. Salminen sai tarjouksen ja kyseli hinnasta esimerkiksi Omakotiliiton neuvonnasta. Kun se vaikutti alan hintatason mukaiselta, hän tarttui siihen.
Remontti maksoi 11 000 euroa. Eero Salminen arvelee, että perinteinen putkiremontti olisi tullut 3–5 kertaa kalliimmaksi. Remontti päätettiin teettää hieman ex tempore, eikä Salminen usko, että kilpailutuksella olisi saatu merkittäviä säästöjä.
Putkiuudistus Oy:n toimitusjohtaja Mikael Piltz muistuttaa kilpailutuksen tärkeydestä.
”Tilaajan on tärkeää kilpailuttaa työ, ensimmäiseltä myyjältä urakkaa ei kannata kiireessä ostaa. Urakan hinnoitteluissa voi olla kymmenien prosenttien eroja. Tärkeää on tarkastaa urakoitsijan referenssit ja saada tarpeeksi aikaa tarjouksien läpikäyntiin.”
Tämän kohteen remontin hinta asettui kuitenkin normaaliin hintahaarukkaan.
”Lähtökohtaisesti putkien sukittaminen on puolet halvempaa kuin niiden uusiminen. Esimerkiksi perusrintamamiestalon sukittaminen maksaa normaalisti noin 8 000–12 000 euroa”, Piltz arvioi.
LVI-Turvan Timo Friman puhuu laadun puolesta.
”Kilpailu on lisääntynyt paljon, ja alalla on monenlaista toimijaa. Halvemmissa remonteissa saattaa olla eroja työvälineissä, materiaaleissa ja autoissa. Moni ei hoksaa, että esimerkiksi lämmitetty autokin on tärkeä, etteivät työkalut pääse jäätymään talvella”, Friman kertoo.
Myös yrityksen vakuutukset on tärkeää olla kunnossa. Jos sukituksessa sukka menee ryttyyn, pahimmassa tapauksessa lattiat voidaan joutua avaamaan, ja laskua voi tulla äkkiä 50 000 euroa lisää. Asiakkaalle tällainen ei kuitenkaan maksaisi yhtään enempää, vaan yritys korjaisi sen vakuutuksen avulla.
Kesken Salmisten remontinkin tuli yllättävä menoerä, kun putkiin ujutetun kameran linssi meni rikki. Se oli putkifirmalle kallis tikki, sillä uusi linssi maksaa 3 000 euroa. Remonttia vastoinkäyminen ei juuri viivästyttänyt, sillä hetken odottelun jälkeen putkifirman työntekijä kävi tuomassa paikalle uuden, ja työt pääsivät jatkumaan.
Sähköjen kestettävä virtapiikit
Salmisten remontissa tuli myös vähältä piti -tilanne. Sukitukseen tarvittiin paljon sähköä, kun sukkaa puhallettiin putkiin kompressorin avulla. Paineilman oli tärkeää olla päällä vielä puoli vuorokautta puhaltamisen jälkeenkin, jotta sukka kuivuu putkeen kiinni eikä lysähdä kasaan. Kompressori tarvitsee 16 ampeerin virtaa tavallisen 10 ampeerin sijaan, ja sitä saatiin auton lämmityspistorasiasta. Paineilmaa varten kompressori pörähti käyntiin parinkymmenen minuutin välein, mutta yhdessä vaiheessa se ei enää käynnistynytkään. Sulake oli lauennut eikä pysynyt päällä.
Putkimies soitettiin takaisin töihin, mutta Eero Salminen oli ennen hänen saapumistaan ehtinyt jo hommata paikalle työmaakeskuksen ja kytkeä voimavirtatöpselin suoraan taloyhtiön sähkökaappiin.
”Kun putkimies ajoi pihaan, homma oli niin valmiina, että hän vain löi kompressorin johdot paikalleen”, Eero Salminen kertoo.
Vanhassa talossa onkin tärkeää varmistaa sähköjen kestävyys etukäteen. Salminen ehdottaa myös remonttiyrityksille oman työmaakeskuksen pitämistä varalta mukana.
Sukituksesta 30 vuoden kokemus
Iso osa omakotitalojen viemärisaneerauksista tehdään nykyään sukittamalla, kertoo Putkiuudistus Oy:n toimitusjohtaja Mikael Piltz. Perinteiseen saneeraukseen turvaudutaan usein vasta siinä vaiheessa, kun viemärin kanssa on jo ongelmia, esimerkiksi painumia, tai jos se ei kestä sukitukseen vaadittavaa puhdistusta ja jyrsintää.
Sukitus soveltuu Piltzin mukaan lähes kaikkiin kohteisiin. Sukittamalla saadaan luotua vanhan putken sisään uudet runkojäykät putket. Näkyvillä olevat viemärit tosin kannattaa lähtökohtaisesti uusia uudella putkella.
Tilaajan on hyvä huomioida, että sukitusremontissa saneerataan vain viemärit. Vesijohtojen saneerauksen voi toteuttaa joko ennen sukitusta, sen yhteydessä tai myöhemmin.
Viemärien kartoitus on suositeltavaa tehdä ennen sukitusremontin tilausta, jotta saadaan puolueeton näkemys viemärien nykytilasta. Omakotitaloasukkaan kannattaa myös harkita valvojan palkkausta, ainakin loppudokumentaation eli videotallenteiden läpikäyntiin.
Suomessa sukituksesta on nyt noin 30 vuoden kokemus. Sukitus aloitettiin kunnallistekniikan puolella, mistä se on vähitellen siirtynyt pienempiin putkiin. Eurofins (entinen VTT) on arvioinut täyssukituksella saneeratun putken käyttöiäksi 50 vuotta, mikä vastaa tavoiteiältään uutta putkea.
Sukitus on kuitenkin käsityötä, ja työn laatu on avainasemassa sukitusurakassa. Sama toki pätee putkien uusimiseen perinteisinkin menetelmin.
Osa vakuutusyhtiöistä hyväksyy sukituksen uutena putkena, mikäli urakoitsijalla on voimassaolevat sertifikaatit ja jos urakka tehdään kokonaan sukittamalla, haarayhteitä käyttämällä.
Teksti ja kuvat Henna-Kaisa Sivonen. Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 1/2020.