Omenapuun kevätleikkaus pitää sadot runsaina

Omakotiliiton neuvontavideolla vieraillaan omenapuun kevätleikkauksessa. Puutarhaopettaja, hortonomi Kirsi Tuominen kertoo, miten omenapuut leikataan niin, että sadot pysyvät runsaina vuodesta toiseen ja puu hyvinvoivana.


Kevät tulee hedelmätarhaan - miten puita leikataan ja hoidetaan?

Vähänkin paksummat oksat kannattaa lyhentää ennen kuin ne otetaan rungon myötäisesti pois, jotta poistettava oksa ei repäise rungosta isoa palaa pois.
Kohta on kevät, ja omenapuut pitää leikata. Vai pitääkö?

”Puita leikataan ihmisen tarpeesta lähtien. Puu itsessään ei tarvitse leikkaamista elinvoimansa ylläpitämiseen”, Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n puheenjohtaja Eeva-Maria Tuhkanen sanoo. Hän toimii viheralan erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja tekee päätoimensa ohella arboristin töitä.

Puu saa siis kasvaa kookkaaksi, mutta ennen pitkää oksat saattavat ulottua talon seinään ja omenat nousevat yhä ylemmäksi. Arboristi sanoo, että juuri näiden syiden takia puita halutaan leikata.

Oksia poistamalla pidetään myös latvus ilmavana. Siten sienitaudit eivät pääse niin pahasti jylläämään ja omenat kypsyvät hyvin, kun valoa on runsaasti. Milloin voisi siis tarttua oksasaksiin?

”Omenapuita voi leikata, kun kovat pakkaset ovat menneet aina siihen saakka, kun silmu alkaa turvota ja kasvu käynnistyy”, puunhoitaja neuvoo.

Omenapuun tyviversot kannattaa poistaa maata myöten. Kuvassa Kirsi Tuominen.

Oksasaha on paras leikkuuväline

Työvälineeksi Tuhkanen suosittelee terävää oksasahaa. Sillä saa siistin jäljen. Lisänä voi käyttää pieniä puutarhasaksia eli sekatöörejä, joilla on kätevä napsauttaa poikki ohuita oksia. Sen sijaan voimasakset arboristi neuvoo jättämään varastoon. Ne puristavat oksan poikki, jolloin leikkuujäljestä tulee helposti epätasainen.

Itse työ kannattaa aloittaa poistamalla kuivat ja ränsistyneet oksat. Samalla silmä alkaa havaita muita poistettavia oksia. Ehkäpä puu on jo tarpeeksi korkea.

”Silloin voi katkaista latvan ja alkaa leikata niin, että siitä tulee laakea ja matala. Yleensä poistetaan suoraan ylöspäin kasvavia ja latvuksen sisäänpäin kasvavia oksia.”

Tuhkanen neuvoo katkaisemaan oksan aina ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Silloin kun poistetaan kokonainen oksa, ei yleensä jätetä tappeja, vaan sahataan läheltä runkoa siten, että oksankaulus ja kuoriharjanne jäävät ehjiksi.

Vaikka omenapuita pidetään kestävinä, leikatessa puu menettää yhteyttävää lehtipinta-alaa ja myös leikkuupintojen parantaminen vie puun voimavaroja. Siksi esimerkiksi vanhemmilla puilla lehtimassaa saisi poistaa korkeintaan viidestä kymmeneen prosenttia. Lisäksi isojen oksien leikkaamista tulisi välttää.

”Jotta puu olisi pitkäikäinen, kannattaa leikkaamisessa olla ennemmin varovainen kuin liian rohkea.”

Puussa kiipeily tulee aina jättää ammattilaisen tehtäväksi. Maasta käsin puuta voi leikata myös itse. Arboristin voi kutsua opastamaan oikeassa leikkuutekniikassa. Kuvassa arboristi Emilia Marila leikkaa omenapuuta.

Unohda hoitoaineet ja juuriharjat

Omassa puutarhassa kasvatetaan yhä tavallisemmin myös päärynöitä. Niille pätevät samat ohjeet kuin omenapuille, mutta leikkuutarve on vähäisempi. Sen sijaan mahlaa vuotavat kirsikka- ja luumupuut leikataan tarvittaessa vasta juhannuksen jälkeen. Samoin jos omenapuut jäävät nyt keväällä leikkaamatta, työn voi tehdä vielä heinä-elokuussa.

Nykyään ammattilaiset eivät suosittele käyttämään haavanhoitoaineita.

”Se ei ole tarpeen eikä hyväksikään. Puu itse tekee leikkuupinnassa yhdisteitä, joilla se estää lahottajasienten kasvua.”

Puunhoitaja romuttaa myös toisen vanhan opin. Aiemmin on ajateltu, että harjaamalla rungosta sammaleet ja jäkälät pois hätistellään samalla niissä talvehtineet tuhohyönteiset. Nykyään ymmärretään, että harjaaminen hävittää myös hyötyeliöt. Vanhoja hedelmäpuita voisikin opetella katsomaan uusin silmin.

”Sammal ja jäkälä rungolla kuuluvat puun elämään.”

Hedelmäpuiden hyvinvointia voi parantaa muulla tavoin, kuten kastelemalla niitä roudan sulettua.

”Nuoria puita kannattaa kastella. Istuttamisen jälkeen pitää huolehtia kastelusta kahdesta kolmeen vuotta.”

Jos ravinteille on tarvetta, Eeva-Maria Tuhkanen suosittelee ripottelemaan puulle vaikka kanankakkarakeita tai kypsynyttä kompostimultaa. Hän viittaa viimeaikaisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan juurten mykorritsat voivat todennäköisesti paremmin, kun maata lannoitetaan orgaanisilla lannoitteilla mineraalivalmisteiden sijaan. Mykorritsoilla
on tärkeä tehtävä hedelmäpuiden elämässä, sillä ne auttavat veden ja ravinteidenotossa.


Teksti Sari Toikkanen, kuvat Viivi Handolin ja Jaakko Romu. Juttu on julkaistu alun perin Omakotilehdessä 1/2022.


Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme

Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha

Kuva: Viivi Handolin

Muista myös jäsenten ilmainen piha- ja puutarhaneuvonta. 

Lisätiedot neuvontasivuilta