Valoa energiaa säästävästi – ledit tarjoavat vaihtoehtoja joka makuun

Ledvalot antavat hyvän valotehon pienellä energialla ja ovat pitkäikäisiä käyttää. Sen lisäksi ne tarjoavat huimasti monipuolisuutta niin valon lämpötilan, värisävyn, ajastamisen ja säätöjen suhteen. 

Kauppojen hyllyltä muut kuin ledvalot ovat jo kokonaan hävinneet tai häviävät pian, sillä lamppujen energiatehokkuusvaatimusten kiristyttyä EU:ssa vuonna 2018 on enää olemassa olevia varastoja saanut myydä loppuun. Vanhoja loisteputkia ei saa enää myydä lainkaan syyskuusta 2023 lähtien.

Lähes kaikkiin lamppuihin löytyy korvaaja ledeistä. Niitä on saatavilla niin perinteisinä hehkulamppuina, loisteputkina kuin lednauhoinakin. 

Janne Halttu Ledstoresta kertoo, että ledit sopivat ihan kaikkiin kodin tiloihin, ja erilaisilla ledeillä voi rakentaa koko kodin valaistuksen. 

Vaihtoehtoja sille, miltä ledvalo näyttää, on lukuisia. Valon lähde voi olla joko näyttävästi näkyvillä, kuten katossa kulkevana valokehänä, tai valo voi olla epäsuoraa ja tulla kotelon takaa tai lattioiden rajoista siten, ettei valonlähdettä näy. 

Hyvässä valaistuksessa yhdistyy itse asiassa monta eri ratkaisua, sanoo Janne Halttu. Kun tilassa on sekä yleisvalo, työskentelyvalo että tunnelma- tai korostusvalo, luovat ne yhdessä mielenkiintoisen ja toimivan tilan. 

”Hyvä valaistus on luotu kerroksittain, ja valot toimivat niin yhdessä kuin erikseenkin”, sanoo Janne Halttu.

Jos omassa kodissa huomaa kaipaavansa viihtyisämpää tai tarkoituksenmukaisempaa valaistusta tai muuten vain uutta ilmettä, voi valaistussuunnittelu hyvinkin olla vastaus. 

Aina valaistussuunnitelman ei tarvitse olla monimutkainen, vaan suunnitelman pohjaksi riittävät valokuvat ja pohjapiirustus, johon suunnitelma piirretään, sanoo Janne Halttu. Hänen omistamansa Ledstore tekee vuosittain 300 valaistussuunnittelua sekä remontti- että rakennuskohteisiin. Hiljattain heidän spottivalonsa on voittanut kolmessa eri tuotesuunnittelukilpailussa. 

Säästöä sähkölaskuun

Siirtyminen halogeeneistä ledeihin tuo tuntuvasti säästöä sähkölaskuun. 80 m²:n kokoisessa omakotitalossa, jossa on 50 halogeenilamppua (50 W) ja jotka ovat päällä 7 h/vrk ja sähkön hinta on 20 senttiä kWh, tuo lamppujen vaihto ledeihin (7 W) säästöä 72 € kuukaudessa.

Arviolta ledvaloihin siirtyminen halogeeneistä tuo noin 70–85 prosenttia säästöä sähkölaskuun valaistuksen osalta, Halttu arvioi.

Loviisan Asuntomessuilla Ledvance-talon lastenhuoneessa pilkotti liila värisävy. Kuva: Suomen Asuntomessut. 

LED-lampuissa monenlaista laatua

Ledvalojen hinnoissa on suuria hintaeroja. Kun marketista ledvalon voi saada parilla eurolla, maksaa laadukas ledpolttimo 15 euroa. 

Hinta korreloi suoraan laatua, sanoo Janne Halttu. Laadukkaammassa polttimossa on parempi valon laatu, jolloin värit toistuvat parempina. 

Värintoisto ilmoitetaan CRI- tai RA-suureella. Kun auringonvalo toistaa värit sataprosenttisesti, marketeista saatavat ledvalot toistavat ne vain 70–80 prosenttisesti, kun taas hyvälaatuiset ledit 95–98 prosenttisesti. Etenkin punaiset sävyt jäävät heikkolaatuisissa valoissa näkymättä, jolloin valo on sinisävyistä. Mikäli CRI- tai RA-suuretta ei mainita pakkauksessa lainkaan, ei laatu päätä huimaa, sanoo Halttu.

Myös lampun takuuajat vaihtelevat. Aika kannattaa tarkistaa paketista.

Laadukkaammassa, arvokkaammassa lampussa takuu on 3–5 vuotta, kun taas halvemmissa lampuissa takuuta ei usein mainita, jolloin se on Haltun mukaan 1–2 vuotta.

Heikkolaatuisissa lampuissa myös esimerkiksi valo välkkyy, jos kuvataan kameralla tai videolla. Tämä puolestaan johtuu valon ja kameran eri virkistystaajuuksista. 

Kohdevalolla voi nostaa mielenkiintoisia yksityiskohtia esiin ja luoda tilaan kerroksellisuutta. Philipsin kierrätysmateriaalista tehty valaisin on tehty merestä kerätyistä kalaverkoista.

Ledin monet vaihtoehdot

Ledejä voi himmentää, vaihtaa valon lämpötilaa tai väriä. Usein kytkimiin voi saada portaattoman säädön, mikä lisää muunneltavuutta. 

Lähes kaikki ledvalaisimet ovat nykyään himmennettäviä, sanoo Janne Halttu. Polttimoissa puolestaan on eroja. Onko ledpolttimo himmennettävä vai ei, käy ilmi pakkauksesta. Olemassa oleva kytkin on myös helppo vaihtaa himmennettävään, hän vinkkaa. Himmennin maksaa noin 50–100 eruoa, ja lisäksi tarvitset paikalle sähkömiehen. Ja jos modernia ilmettä välttävät kavahtavat ajatusta, on himmentimiä saatavilla myös vanhan näköisiin kytkimiin esimerkiksi Renova-sarjassa. 

Ledvaloilla voidaan tuoda vaihtelua myös muun muassa valon lämpötilaan ja väreihin.

Valon lämpötilaa säätämällä tilan tunnelmaa saa muokattua hyvin voimakkaasti. Valon lämpötila ilmoitetaan kelvineinä (K). Lämmin valo on 2 700–3000, neutraali 3 700–4 500 ja kylmä yli 4 500 kelviniä. 

Olo- ja makuuhuoneessa sekä pesutiloissa suositaan usein lämmintä sävyä. Kylmällä valolla valaistu tila koetaan helposti viileäksi.

Värisävyltään (RGB) säädettävät valot ovat myös suosittuja, etenkin lasten ja teinien huoneissa. 

Loviisan asuntomessuilla hyödynnettiin ledvalojen värisävyjen säätöjä.  

Kaukosäätimellä ja ajastuksella joustoa valoon

Puhelimen sovelluksella käytettävät kaukosäätöratkaisut tuovat joustavuutta ja mukavuutta asumiseen. 

Valon lämpötilan (K) voi ajastaa muuttumaan automaattisesti esimerkiksi vuorokaudenajan mukaan: aamulla virkistävää kylmää valoa, illalla rauhoittavaa lämmintä valoa. Ohjainlaite piilotetaan normaalin kytkimen taakse piiloon, ja sitä käytetään esimerkiksi Zigbee-nimisellä ohjausjärjestelmällä. Siten asukkaat voivat ohjata valoja etänä sekä puhelimelta että katkaisijasta.

 

Etenkin remonttikohteisiin etäohjaus antaa paljon mahdollisuuksia, kertoo ENERGO Engineeringin toimitusjohtaja Juha Laajava. 

Lamput voi myös vaihtaa liiketunnistimella toimiviksi. Esimerkiksi käytävän valon vaihto liiketunnistimella toimivaksi säästää sähköä selvästi. Laite maksaa noin 30–50 euroa, ja muutostyöt tekee sähkömies. 

Ledvalot esillä Loviisassa

Loviisan Asuntomessuilla esitellyssä Villa Panelo -talossa leikiteltiin sekä valon lämpötilalla että väreillä. Valaistussuunnittelun tehnyt ENERGO Engineeringin Juha Laajava kertoo, että Villa Panelon suunnittelussa painotettiin estetiikkaa ja haluttiin luoda myös hauskuutta. 

Yleensä suomalaiset suosivat kotona lämmintä valoa, 3 000 kelviniä, Laajava sanoo. ”Norjalaiset tykkäävät vielä lämpimämmästä, 2 700 kelvininistä”, hän paljastaa. Perinteinen hehkulappu oli näiden välistä, noin 2 800 kelviniä. 

Villa Panelon makuuhuoneessa on useita valolähteitä kerroksittain ja ne ovat monipuolisesti säädeltäviä. Valaisimet toimitti Philips, ja sen esteettisen toteutuksen suunnitteli Helen Jiang, iLumi Tmi.

Toimistossa käytetään yleensä noin 4 000 kelviniä, ja osa haluaa myös kotiinsa tällaisen valon. 

”Ja jos värien toistuminen todellisina on erityisen tärkeää ja silmä on harjaantunut katsomaan värejä, voidaan valita jopa 5 000 kelviniäkin. Urani varrelta muistan kuitenkin vain pari tällaista tapausta ja ne liittyvät yleensä omistajan ammattiin tai harrastukseen, kuten valokuvaamiseen”, Laajava sanoo.

Hänellä on ollut suunnittelun lähtökohtana ohje, jonka hän sai nuorena tunnetulta suomalaiselta arkkitehdiltä Ilmo Valjakalta. Sen mukaan ’valon pitää tulvia tilaan, mutta sen lähdettä ei pidä nähdä’. 

”Sen olen yrittänyt pitää johtotähtenäni valaistuksen suunnittelussa, mutta se ei ole ollut aina helppoa. Nyt ledien avulla se on helpompaa”, Juha Laajava sanoo.

Keittiön välitilan valo on piilotettu seinällä olevan listan taakse.

Lue lisää valaistuksesta Omakotiliiton sivuilta