Rennosti puutarhan keväthommiin - Maa-analyysi paljastaa maan kunnon

Valon lisääntyminen ja kevään tuoksut saavat suuntaamaan askeleet entistä useammin pihalle ja puutarhaan. Mitä puutarhassa kannattaa tehdä keväisin, ja mitä jos aikaa tai energiaa ei ole? Entä millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen äärisäillä on puutarhalle? Toimittaja kävi haastattelemassa hortonomia.

Kevätkukat ilahduttavat puutarhassa
Valoisat aamut yllättävät keväällä, ja lintujen siritys pensaikossa saa talvihorrokseen vaipuneen tallaajan havahtumaan ja ilon läikähtämään. Kevät tulee! Uuden elämän kasvua on aina yhtä innostavaa seurata, ja puutarha alkaa vetää puoleensa magneetin tavoin. Aikakauslehtiin alkaa ilmestyä puutarhanhoito-ohjeita, joiden mukaan nyt on aika olla puuhakas: Leikkaa puut ja pensaat, kalkitse ja lannoita, tyhjennä komposti, siisti perennapenkit, pistele nurmikkoon ilmareikiä, poista talvisuojaukset ja kastele ikivihantoja kasveja, jos maa on roudassa.

Kevätpuutarhan työlista on melkoinen, ja mieleen alkaa jo hiipiä stressi. Huh, ehdinkö ja jaksanko kaikkea! On aika kääntyä puutarhaopettaja, hortonomi Kirsi Tuomisen puoleen ja kysyä hänen mielipidettään leikkaamisesta, lannoittamisesta ja hoidosta.

”Monia asioita pystyy tekemään pitkin kasvukautta vielä kesällä ja syksylläkin, joten mitään stressiä kevätpuuhista ei kannata ottaa”, Tuominen toppuuttelee. ”Mitään ei menetä, vaikka keväällä ei ehtisikään puutarhaan.”

”Puutarhan kevättyöt ovat vain yleinen tapa, johon auringon valo meitä ajaa, eivät niinkään kasvien tarpeet. Tärkeintä on huomioida kasvien kasvu ja hoitaa tarpeen mukaan”, Tuominen painottaa. Huojentavaa kuulla!

Lannoitus ei kannata automaattisesti

Jos intoa ja energiaa riittää keväällä, voi puut ja pensaat leikata, sillä ilman lehtiä näkee leikkaustarpeet paremmin, Tuominen neuvoo. Toisaalta leikkausta voi hyvin siirtää, sillä kesällä puiden leikkaushaavat paranevat nopeammin, eikä kasvukausi haittaa leikkausta. Tutkimustietoa puiden parhaasta leikkausajankohdasta ei juuri ole, ja tärkeintä on leikata tarpeen mukaan ja säännöllisesti.

Perennapenkkiä voi katsoa sillä silmällä, kannattaako joitain juurakkoja jakaa tai siirtää. Jos talvi on ollut lämmin, alkavat rikkaruohotkin kasvaa varhain. Siksi niitä kannattaa poistaa hyvissä ajoin, mikäli ne häiritsevät. ”Toisaalta rikkakasvit ovat hyviä pienille öttiäisille”, Tuominen huomauttaa.

Keväällä on myös hyvä puhdistaa linnunpönttöjä, valmistaa hyönteishotelleja tai suunnitella pihaa. Jos kotona on sopiva paikka taimikasvatukselle, taimet voi laittaa kasvamaan, jotta ne voi sitten nostaa ulos, kun maa on lämmennyt.

Entä lannoitus ja kalkitus? Nyt on kai aika kaataa kalkkisäkit nurmikolle ja heittää lannoitteet perennapenkeille ja hyötykasveille?

Tuominen on eri mieltä. ”Jos maa ei tarvitse lannoitusta tai kalkitusta, niistä on vain haittaa, sillä kasvien luontainen vastustuskyky kärsii. Lisäksi liiat ravinteet valuvat ympäristöä rehevöittämään.”

Jos kasvit kasvavat huonosti, hän kannustaa lannoituksen sijaan tekemään maa-analyysin. Hyvin voivassa pihassa analyysille ei ole tarvetta. Lisäravinteitta pärjääminen on aina parempi ympäristölle.

Haaveissa hyvinvoiva nurmikko

Entä nurmikko? Naapurissa se kasvaa kauniina vihreänä mattona, aidan tällä puolen kitukasvuisena ja harvana. Märkä talvi ja nurmella seissyt vesi on jättänyt sen paikoin harmaaksi liejuksi. Millä tavalla nurmea voi auttaa ja mitä sille pitäisi tehdä keväällä?

Puutarhaopettaja opastaa hakemaan apua jälleen maa-analyysista, sillä se kertoo maan kunnon samaan tapaan kuin verikoe kertoo ihmisestä.

”Nurmikko on pihan haastavimpia kasveja. Keväällä sen ilmastointia voi parantaa pistelemällä siihen reikiä, mutta senkin hyödyistä ollaan montaa mieltä. Nurmikon kannalta on tärkeää, että vesi liikkuu hyvin. Jos vesi jää seisomaan lätäköihin, se voi jäätyä kylmän tullen nurmikon pinnalle ja muodostaa jääpoltetta, jonka alla sienitaudit viihtyvät. Siksi kesällä olisi syytä muotoilla maata ja tehdä kunnon kaadot”, Tuominen neuvoo.

Nurmikon viihtyvyyteen vaikuttaa moni asia. Jos alun perin multaan on heitelty olosuhteisiin nähden väärät siemenet, ei kasvu ota hevillä tuulta alleen. Nurmikko vaatii myös paljon valoa ja kosteutusta. Toisaalta maa voi olla uutterista hoitoyrityksistä johtuen myös liian ravinteikasta.

”Sammalkaan ei kerro mitään kalkin tarpeesta, sillä sammalia on yli 700 lajia, joten sammallaji pitäisi selvittää ennen kalkitsemista”, Tuominen huomauttaa.

Pääsisikö helpommalla, jos perustaisi kokonaan uuden nurmikon? Tuominen ei pidä ajatusta hyvänä ympäristön kannalta. Vanhan mullan poiskuljetus ja uuden kuljetus tilalle merkitsee melkoista kuljetusrumbaa. ”Ja miksi hyvää multaa ylipäänsä kantaisi pois, mieluummin kannattaa keskittyä olemassa olevan parantamiseen.”

Sekin pitää muistaa, että nurmikko vaatii melko paksun kasvualustan. Lapiolla kannattaa tarkistaa, että multaa on ainakin 20 cm, sillä liian ohut maakerros ei anna nurmikolle ravinteita eikä kosteutta. Tällöin päälle on perustettava uusi nurmikko.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset puutarha-alalla mysteeri

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien ääri-ilmiöiden vaikutuksia ei vielä kukaan osaa arvioida, yhtä vähän kuin ensi talven säätä. Sen ääri-ilmiöt kuitenkin aiheuttavat, että puutarhaa pitää yhä enemmän tarkkailla ja reagoida sään vaikutuksiin.

Eteläisen Suomen rankkojen sateiden myötä maa on kylläinen vedestä ja sen imukyky huono. Tästä seuraa maan tiivistyminen, ja ilma- ja vesihuokosten vähentyessä juuriston olot käyvät ahtaaksi.

Juuret ovat myös vaarassa mädäntyä. ”Onneksi suurin osa kasveista on lepotilassa siihen asti, että valoa on riittävästi, ja maa saattaa kuivua ennen kuin kasvit puhkeavat kasvuun”, Tuominen toivoo.

Kotimaiset kasvimme eivät onneksi reagoi niinkään lämpötilaan kuin valon määrään, jonka perusteella ne aloittavat kasvukautensa. Siksi lauhat talvet eivät ole niille niin merkityksellisiä.

Sen sijaan etelämmästä kotoisin olevat kasvit, kuten vaikkapa ruusut, reagoivat valon sijasta lämpötilaan, ja lämpö houkuttelee ne ennenaikaiseen kasvuun. ”Jos tuleekin takatalvi, kannattaa kasvuun lähteneitä kasveja, ruusujen ohella vaikkapa sipulikukkia, suojata havuilla tai pakkaspeitoilla, jotteivat ne palellu. Sinänsä silmujen paleltuminen ei haittaa, kunhan versot eivät palellu.”

Lämpötilan noustessa plussan puolelle pitää suojaukset taas poistaa. ”Kevät on sellaista peittämisen ja poistamisen vuorottelua”, Tuominen sanoo. Eikä Suomen kevät tee asiaa helpoksi, sillä vielä toukokuussakin esimerkiksi marjapensaiden sato on vaarassa, jos yöhallat sattuvat pensaiden kukkimisaikaan.

Lumi suojaa hyvin kasveja, ja sitä on riittänyt tänä vuonna pohjoisessa. Missä lunta on, siellä se kannattaa kasata keväällä kasvien päälle. Lumen alla lämpötila pysyy nollan tienoilla.

Tuominen itse suosii vain kasveja, jotka pärjäävät pihassa itsestään ilman suojausta. Moni haluaa kuitenkin kokeilla jotain erikoisempaa, ja Suomessa menestymisensä äärirajoilla olevat kasvit vaativat tarkempaa hoitoa. Lauhat talvet voivat edesauttaa eteläisempien, arempien kasvien viihtymistä, kuten onnenpensaan tai heisipensaan, mainitsee Tuominen. Hänen käydessään Skotlannin tammikuussa molemmat pensaat kukkivat täyttä häkää.

Pohjoisemmassakin Suomessa kannattaa kokeilla erilaisia kasveja, sillä kasvuvyöhykkeisiin luokittelu ei perustu tarkkaan tutkimukseen, kannustaa hortonomi. ”Kasvit ovat yllättävän kestäviä ja sopeutuvia.”


Teksti: Viivi Handolin

Kuva: Henna-Kaisa Sivonen


Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme

Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha

Kuva: Viivi Handolin

Muista myös jäsenten ilmainen piha- ja puutarhaneuvonta. 

Lisätiedot neuvontasivuilta