Moni suosii keväällä leikkaamista, mutta usein syy on säässä: kevät houkuttaa ulos puuhailemaan. Lehdettömänä pensaista näkee myös helpoiten, mitä versoja kannattaa poistaa. 

Kevättä pidetään joskus hyvänä leikkausajankohtana siksi, etteivät lahottajasienet iske silloin leikkaushaavoihin, mutta tälle ei ole Tuomisen mukaan tieteellistä todistetta. 

Jos ei ole varma, milloin kasvi kannattaa leikata, kannattaa leikata keväällä, sanoo Kirsi Tuominen. Paras aika on tammi-helmikuussa, kun päivällä on jo lämpöisempää. Yön kylmyys ei haittaa.

Poikkeuksena ovat paljon mahlaa keväällä vuotavat kasvit. Tällöin leikkaus on parasta tehdä vasta kesällä tai syksyllä, sillä keväällä valo saa kasvin nestevirtauksen liikkeelle. Esimerkkejä ovat koivu ja vaahtera, sekä köynnöksistä laikkuköynnös ja viiniköynnös. Myös tuomi, kirsikka ja luumu kannattaa leikata kesällä tai syksyllä, sillä muuten ne voivat sairastua kumipuutautiin. 

Muotoon leikkaus on syytä tehdä kasvukaudella, kun pensaassa on lehdet, esimerkiksi juhannuksen jälkeen, kun kasvu loppuu.

Leikkaa vain tarpeeseen

On hyvä muistaa, että pensaiden leikkaus tehdään tarpeeseen, ei tavan vuoksi.  

Leikkaushaavat ovat alttiita lahottajasienelle, ja haavan paraneminen vie aina aikaa ja energiaa. Siksi leikkaus voi rasittaa kasvia enemmän kuin hyödyttää. 

Selkeä syy leikkaukselle on repeilyn estäminen, mikäli oksa kasvaa hankalassa kulmassa. Tämä koskee yleensä enemmän puita kuin pensaita. 

Leikkaaminen lisää kukinta-aiheiden saamaa valoa, jolloin kukkien määrä voi lisääntyä. Toisaalta, jos pensas kasvaa liian pimeässä paikassa, ei leikkauskaan auta kukintaa. 

Jos pensas on jo vanha ja näyttää talven jälkeen ränsistyneeltä ja risuiselta, voi lähes kaikkia pensaita nuorentaa. Tällöin on kuitenkin syytä huomioida, millaisiin versoihin pensas tekee kukkia. Jos kukkia tulee vasta vanhoihin versoihin, vähenee kukinta selvästi.

Kuolleita oksia voi poistaa koko kasvikauden ajan. 

Kasvitautien torjunta voi olla myös syy leikata pensasta. Esimerkiksi hernekasveihin tulee helposti härmää kosteassa ja lämpimässä loppukesän säässä. Siksi sen oksia voi harventaa, jolloin tuuli pääsee paremmin kulkemaan oksiston läpi ja estämään härmää. 

Teillä tai sisään- ja ulosajoväylillä kasvavat, haittaavat versot on aina syytä poistaa, jotteivat ne estä näkyvyyttä. 

Toisiaan hankaavat versot on myös hyvä poistaa. Kuoren hankautuessa rikki tarjoaa kuorivaurio leikkaushaavan tapaan lahottajasienelle hyvän sisäänmenoväylän. 

Myös pensaiden muotoilu on myös yksi syy leikata pensaita, mikäli niistä haluaa tietyn muotoisia ja näköisiä. 

Liian voimakkaan leikkauksen ongelmat

Liian suuri leikkaus aiheuttaa juuristolle paineen lisätä menetettyä lehtivihreää. Silloin juuristo kiihdyttää versojen kasvua ja keskittyy niiden kasvattamiseen, ja tämä puolestaan vähentää kukkasilmujen muodostumista. Tällöin satoikä ja tuleentuminen viivästyy. 

Jos kasvia leikkaa paljon, on uusia versoja syytä poistaa myöhemmin kesällä, jotta kasvista tulee ilmava eikä se altistu sienitaudeille. 

Leikkaamista ei silti kannata pelätä, sanoo Tuominen. ”Kasveilla on hyvin voimakas kasvuinto ja ne pyrkivät aina korjaamaan sen, mitä ihminen tekee.” 

Leikkausvälineiden terävyys kaiken A ja O

Leikatessa kaikkein tärkeintä on välineiden terävyys, jottei leikkausjälki jää rosoiseksi. Epätasainen pinta antaa lahottajasienelle helpomman sisäänpääsyväylän.  

Tylsät puutarhasakset voi teroittaa veitsenteroitusvälineellä. Saksien puhdistaminen vaikkapa pehmeällä liinalla on myös tärkeää, sillä niiden väliin jää helposti roskaa, mikä tekee saksista tahmeat. 

Vanhoissa pensaissa voi olla tarvetta kapeakärkiselle oksasahalle. Myös pitkät oksasakset voivat olla joskus tarpeen. Jos pensaaseen on vaikea ylettyä, on olemassa jatkovarsia, joiden kärkeen saa esimerkiksi sahan. 

Alasleikkaus on joskus tarpeen

Joskus on tarpeen leikata alas koko pensas, esimerkiksi pensasaita, mikäli se ei enää tarjoa näkösuojaa aidan alaosasta. 

Kasvi jatkaa kasvuaan leikkauskohdan lähimmästä silmusta, vaikka kasviin jää vain muutama silmu. Oikea leikkauskohta on noin sentin päässä silmusta. Liian pitkiä oksatappeja ei kannata jättää. 

Vanhaan pensaan leikkaaminen alas voi harmittaa, mutta vanhoilla pensailla on hyvä, toimiva juuristo, jolloin pensas kasvaa nopeasti juuristonsa avulla. 

Jos pensaan leikkaa puolen metrin korkeudelta sen sijaan, että sen leikkaisi maasta asti, jää pensas edelleen harvaksi puolen metrin korkeuteen asti. Siksi parempi on leikata pensas 10-20 cm:n korkuiseksi. 

Havuaidat eivät kuitenkaan kestä näin voimakasta leikkausta. 

Jos aidasta leikkaa vain joka toisen pensaan jättääkseen näkösuojaa, ei alasleikattu verso saa valoa suuremman pensaan vieressä. Siksi on parempi leikata kaikki samalla kertaa alas. 

Alasleikkausta suositellaan yleensä joka 3. - 5. vuosi. 

Pensasaidan leikkaus. Pensas pakotetaan versomaan uutta leikkaamalla yhden vuoden kasvustosta pois puolet. Silloin lopputuloksena on tuuhea, tiheä pensas. Vanhoissakin pensasaidoissa kannattaa tehdä sama, eli vuoden aikana kasvaneesta leikataan puolet, jolloin pensas pakotetaan haaromaan. Kuva Kirsi Tuominen.

Harvennusleikkaus - kuinka paljon kerralla? 

Kaikille pensaille ei sovi alasleikkaus, sillä silloin niiden kukintaa joutuu odottamaan hyvinkin pitkään. Harvennusleikkaus on turvallisempi vaihtoehto. Siinä pensaan vanhimpia oksia poistetaan maata myöten tai niin läheltä maata kuin saa. Viereisiä, jätettäviä oksia pitää tällöin varoa, ettei niitä vahingoita. Hyvä valo leikatessa on tärkeä. 

Vanhat oksat tunnistaa niiden paksuudesta ja tummemmasta väristä. 

Kuinka paljon pensasta voi kerralla harvennusleikata? Jos pensasta ei ole leikattu pitkään aikaan ja kaikki oksat ovat vanhoja ja paksuja, voi pensaasta poistaa noin kolmasosan. Tällöin nuorennus tapahtuu muutaman vuoden aikana. 

Tällaisesta leikkaustavasta pitävät erityisesti pensaat, joiden kukkasilmut muodostuvat jo edellisenä kesänä ja talvehtivat. Monet näistä pensaista (esim. alppiruusu, jasmike, syreeni) kukkivat myös hyvin vanhoilla versoilla. Jos pensaat alasleikataan kerralla, joutuu niiden kukintaa odottamaan pitkään. Siksi sitä ei suositella. 

Alppiruusua joutuu harvemmin leikkaamaan lainkaan. Sen perimään kuuluu, että se kukkii noin joka viides vuosi, vaikka uusilla lajikkeilla onkin pyritty lisäämään kukintaa jokavuotiseksi. Siksi kukkimattomuudesta ei kannata huolestua. 

Hyötypensaista muista herukat ja vadelma

Herukoissa tavoitteena on saada 20-25 voimakasta, eri ikäistä versoa. Vanhimmat oksat ovat yleensä uloimpia ja tummia. Sopiva leikkausajankohta on keväällä tai sadonkorjuun jälkeen. Vanhat pensaat voidaan nuorentaa leikkaamalla ne kokoaan 20 cm:n tapille, mutta parempi on poistaa kolmasosa pensaasta joka vuosi. Vanhimmat versot leikataan maata myöten pois. Nuoria pensaita aletaan harventamaan vain, jos versoja kehittyy yli 7 kpl vuodessa.

Musta- ja viherherukoilla paras sato tulee neljävuotiailla ja sitä nuoremmilla oksilla. 

Vadelma on hyvä leikata keväällä. Marjoneet versot poistetaan maata myöten. 

Tyrniä tai mustikkaa leikataan harvemmin. 

Leikkaus ei ole tokikaan ainoa asia, joka vaikuttaa pensaan viihtyvyyteen, muistuttaa Kirsi Tuominen. Riittävä kastelu, lämpö ja pensaan perimä vaikuttavat kasvuun, ja Suomessa etenkin liian kylmä sää on usein haaste, sillä kukka-aiheet voivat kylmässä paleltua. Perimän puolesta pensailla on Suomessa sen sijaan hyvin asiat, sillä niiden perimä on yleisesti hyvä ja kukinta erinomaista. 

Milloin pensaat kannattaa leikata ja miten leikkaus tehdään. Onko pensaslajeilla eroa?
Asiantuntijana Omakotiliiton puutarhaneuvoja, puutarhaopettaja Kirsi Tuominen, joka tunnetaan mm. kirjoistaan Kaikki kompostoinnista ja maanparannuksesta ja Kysy puutarhurilta.