Lämmitä puusauna pienemmillä päästöillä

Mökkisaunojen lämmitessä nyt taajaan on hyvä hetki tarkistella piipusta tupruavaa savua. Runsas savuntulo kertoo terveydelle haitallisten pienhiukkasten runsaista päästöistä. Puun poltossa tulisi pyrkiä siihen, ettei piipusta tule lainkaan näkyvää savua. 

Puhtaaseen puunpolttoon voi vaikuttaa monella tavalla. Itsestään savu ei hälvene, vaan asian eteen on nähtävä hiukan vaivaa. Kaikki kiukaat ovat erilaisia, painottaa yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Siksi omaa tulisijaa täytyy tarkkailla ja opetella juuri sille sopiva polttotapa.

Vaikka kiukaat ovat yksilöitä, on olemassa tiettyjä yleisiä sääntöjä, joilla voi vähentää haitallisten hiukkasten päästöjä.

Palaminen on puun kaasuttamista ja näiden palamiskaasujen polttamista, joten on olennaista, että palavasta kohteesta irtoavat kaasut palavat pois. Tällöin haitallisia päästöjä syntyy vähemmän. Ongelmia tulee tyypillisesti, jos sytytys ei onnistu kunnolla, puu on liian kosteaa, palaminen liian voimakasta, ilman sekoittuminen huonoa tai ilmaa on liian vähän.

Päästöt ovat erityisen korkeita silloin, kun palaminen on voimakasta, mutta ilmaa ei ole riittävästi. Puuta voi esimerkiksi olla liikaa kerrallaan tulipesässä. Puiden latominen löyhään ristikkoon antaa lisää ilmaa tulelle, samoin tuhkaluukun avaaminen. Pelti kannattaa pitää aina kokonaan auki.

Polttaessasi puuta ota huomioon seuraavat seikat:

• Tiedosta asia, ota selvää, lue laitteiden käyttöohjeet.
• Suunnittele puiden varastointi ulkona katetussa tilassa. Tuo puut päivää aikaisemmin sisälle.
• Käytä hyvälaatuista puuta. Ei rutikuivaa eikä liian kosteaa, ei koskaan sihisevää. Rutikuiva puukaan ei ole hyvä, sillä nopea palaminen lisää päästöjä. Sen sijaan nuotiossa, avotakassa tai talvella kylmässä tulipesässä  ja sytytyksessä rutikuiva puu on paras vaihtoehto.
• Tyhjennä tuhkapesä, näin arinapesä ei pääse kuumentumaan liikaa. Avaa pelti kokonaan. Tee tulitukulla vetotesti: jos vetoa ei ole lainkaan, ei kannata sytyttää. Lämmitä tällöin hormia esimerkiksi kuumailmapuhaltimella.
• Sytytä päältä: laita isompien puiden päälle pieniä puunpaloja, lastuja ja tikkuja, pieni määrä tuohta. Tällöin puusta irtoavat kaasut palavat pois. Sytytyksen pitää tapahtua nopeasti, ei kituen. Sytytyksessä voi käyttää apuna puupohjaisia sytytyspaloja.
• Polta vain puuta, myös sytytyksessä. Haitallisten hiukkasten määrä nousee merkittävästi, kun joukossa on esimerkiksi pahvia tai muovia. Käytä alussa pienempiä klapeja, lopussa järeämpiä.
• Lado klapit irti tulipesän seinästä. Jos tarvitaan voimakkaampaa palamista, jätä kasa väljemmäksi. Jos ongelmana on liian nopea palaminen, käytä isompaa ja kosteampaa puuta. Älä laita tulipesää liian täyteen puuta.
• Oikea puun lisäyksen aika riippuu kiukaasta. Jos kiukaasi savuttaa voimakkaasti, lisää vasta hiillokselle.
• Tavoittele sitä, ettei näkyvää savua tulisi ollenkaan! Kokeile erilaisilla pesällisillä, miten savutus muuttuu.

 Savuttomuus ei tarkoita, etteikö päästöjä tulisi, mutta silloin asialle on vaikeampi tehdä mitään, sanoo Tissari. Yli kymmenen vuotta vanhaat kiukaat tuottavat paljon päästöjä, mutta niitä ei onneksi enää ole markkinoilla myynnissä.

”Täysin päästöttömäksi puunpolttoa ei saa, mutta pienillä asioilla voi vaikuttaa. Jos miljoona ihmistä näkee vaivaa päästöjen pienentämiseksi, näkyy se ulkoilmassa”, sanoo Tissari. 

Puun polton päästöistä monia haittoja

Päästöistä huolehtiminen on tärkeää, sillä THL:n mukaan takkojen ja muiden tulisijojen lämmitys aiheuttaa Suomessa yli 80 prosenttia soluille myrkyllisten ja syöpää aiheuttavien PAH-yhdisteiden päästöistä. Esimerkiksi mustahiilipäästöjen osalta Intia ja Kiina ovat pahimmat päästöjen tuottajat maailmassa. Vaikka Suomen päästöjen kokonaisluvut ovat mitättömiä, paljastaa Tissari yllättävän tiedon: väkilukuun suhteutettuna Suomen mustahiilipäästöt ovat Kiinan tasoa.

Terveyshaittojen riski kohoaa taajamissa. Lahdessa mitattiin 2018 ilmasta runsaasti terveyttä vaarantavia pienhiukkasia, jotka olivat peräisin puun poltosta.

Haitat näkyvät herkillä väestönryhmillä: vanhuksilla ja lapsilla sekä hengityselin-, sydän- ja verenkiertoelinsairailla. Viitteitä on myös siitä, että pienhiukkaset saattavat aiheuttaa muistisairauksia. Haitat näkyvät erityisesti pitkällä aikavälillä.

Vuosittain puunpolton päästöihin kuolee Suomessa ennenaikaisesti noin 200 henkeä vuodessa.

Paitsi terveyteen, myös ilmastoon päästöt vaikuttavat monin tavoin. Takoista ja kiukaista tulevat päästöt lämmittävät ilmastoa. Klapien poltosta tulee myös nokea, ja päätyessään arktisille alueille nokihiukkaset imevät itseensä auringonvaloa ja sulattavat jäätiköitä. Pellettikattiloista tulevat hiukkaset puolestaan viilentävät ilmastoa, sillä ne koostuvat pääosin alkalisuoloista. 

Parempia kiukaita markkinoille

Tissari on kollegoineen Itä-Suomen yliopistossa selvitellyt jo usean vuoden ajan kiukaiden päästöjä. Aihetta on tätä ennen tutkittu vain vähän. Aluksi pitikin kehittää tapaa, jolla kiukaiden päästöjä voi ylipäänsä mitata ja kiukaita vertailla keskenään.

Nyt ollaan vaiheessa, jossa kiukaita kehitetään mahdollisimman hyviksi. Hankkeessa ”Kiukaiden ympäristövaikutusten vähentäminen” on mukana suurin osa suomalaisista kiuasvalmistajista. Tavoitteena on, että markkinoilla myytävissä kiukaissa on tulevaisuudessa tietoa kiukaiden pienhiukkas- ja tehokkuustasosta.

Myös Omakotiliitto on mukana hankkeessa. 

”Tavoitteemme on tukea vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämistä, jotta meille Suomessa tärkeä saunaperinne voi jatkua. Tärkeässä roolissa on myös käyttötavat, ja Jarkon ohjeisiin kannattaa perehtyä”, kannustaa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen, joka toimii liiton puolesta ohjausryhmän jäsenenä hankkeessa.

Jos uuden kiukaan ostoa ei voi odotella, kannattaa se ostaa tehokkuuden mukaan. Kiukaan on oltava tarpeeksi iso omaan saunaan, jottei kiuas joudu liian koville. Tällöin myös päästöt pysyvät pienempinä, Tissari neuvoo.

Uuden kiukaan kanssa ei kannata heti lähteä löylyttelemään. ”Kun ostat uuden kiukaan, polta ensin varastorasvat pois”, vinkkaa Tissari. Tämä vaatii monta polttoa, vähintään kymmenen, kiukaasta vaihdellen.

Haluatko kuulla lisää?

Omakotiliiton sivuille on kerätty laajalti tietoa oikeanlaisesta puunpoltosta. 

Tai oletko jäsen ja haluat katsoa aiheesta webinaarin? Omakotiliitto järjesti webinaarin teemalla Polta puuta pienemmillä päästöillä 10.6.2020, jossa asiantuntijana Jarkko Tissari. Katso webinaarin tallenne kirjautumalla jäsensivuille ja katso Webinaaritallenteet-sivua. 

Pääset jäsensivuille klikkaamalla oikeassa yläkulmassa sinistä Kirjaudu sisään -nappia. Kirjautumistunnus on Omakotiliiton jäsennumerosi (joka löytyy jäsenkortista), ja salasana ensimmäisellä kirjautumiskerralla oma postinumerosi.