Kun talo jää talveksi tyhjilleen
Joka syksy osa suomalaisista pakkaa kassit ja vaihtaa talven ajaksi osoitetta. Suuntana voi olla vaikkapa etelän lämpö tai Lapin talvi. Pyysimme kahta kokenutta muuttolintua kertomaan, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, kun koti jää useammaksi kuukaudeksi tyhjilleen.
Veikko on viettänyt vaimonsa kanssa Espanjan aurinkorannikolla viisi kuukautta vuodesta viimeiset kahdeksan vuotta. Pisimmillään talo on tyhjillään kolme kuukautta kerrallaan. Pitkä poissaolo jaetaan kahtia, sillä jouluna käväistään aina Suomessa kuukauden verran.
Jotta kaikki asiat kotona tulevat varmasti hoidetuksi ennen lähtöä, on Veikolla apuna Exceliin koottu lista, josta löytyvät kaikki ennen matkaa tehtävät asiat. Sen avulla matkaan voi lähteä rauhallisin mielin.
"Tärkeintä on se, että koti näyttää koko ajan asutulta", Veikko painottaa.
Heillä tilannetta helpottaa kodin lähellä asuva jälkikasvu, joka käy säännöllisesti talolla tuulettamassa, syksyllä haravoimassa ja talvella tekemässä lumityöt.
Ajoittain talolla pitää piipahtaa melkein päivittäin, etenkin jos lunta tulee paljon. Jos lumi tai aura-auton jättämä valli pääsee jäätymään, ei se hevillä lähde irti.
”On hyvä ohjeistaa lumen luojille, mihin lumet kasataan. Meillä se tarkoittaa tontin perimmäistä nurkkaa. Lumisina talvina homma on raskas”, Veikko kertoo.
Samalla kun apujoukot kolaavat lumet kulkuväyliltä ja autokatoksen edestä, ajavat he autolla muutamia kertoja pihalta pois ja takaisin, jotta lumeen jää renkaan jälkiä.
Tuuletusta silmällä pitäen talon kaikki väliovet ja komeroiden ovet jätetään auki, jotta ilma kiertäisi mahdollisimman hyvin. Ilmanlämpöpumppu säädetään 16 asteeseen ja sähköpatterit 14-15 asteeseen. Sen alemmas Veikko ei suosita lämpötilaa laskemaan, jotteivat kulmat jäähdy liiaksi ja tulisi kosteusvaurioita. Ilmanlämpöpumppu riittää melko pitkälle yksinään tuomaan tarvittavan lämmön. Eristetyssä ulkovarastossa lämpö pidetään +10 asteessa.
Tärkeä stressinpoistaja on hälytysjärjestelmä, josta kertovat kyltit ovat näkyvästi esillä. Veikko uskoo sen jo pitävän loitolla kutsumattomia vieraita. Mikäli jotain sattuisi, hän saisi Espanjaan heti soiton.
Jotta koti näyttäisi mahdollisimman asutulta, kotiin on ajastettu valot syttymään samaan rytmiin, kuin heillä normaalistikin palaisi valot, siis aamuisin ja iltaisin. Ikkunoissa olevat sälekaihtimet ovat kätevät, sillä ne voi jättää auki sen verran, ettei sisään näe, mutta valo pääsee läpi. Pihalla valot syttyvät hämäräkytkimellä.
Luottohenkilö käy talolla pari kertaa kuukaudessa. Hänen tehtävänsä on myös laittaa pois kytketyt vedet hetkeksi päälle ja vetää pönttö sekä laskea vettä hanoista, jotteivat vesilukot tai viemäriverkosto pääse kuivumaan.
Pihalla Veikko hoitaa kaiken mahdollisimman valmiiksi ennen lähtöä: tuija-aita trimmataan ja kukkaistutuksille laitetaan havuja suojaksi. Jos pihalla olisi nuorehkoja puita, ne pitäisi suojata talttahampailta.
Ihan viimeiseksi käännetään vedet vielä pääsulusta pois, napataan töpselit irti ja laitetaan tarvittaessa sulakkeet pois päältä. Jääkaappi ja pakastin on sulatettu ja sammutettu jo aikaisemmin.
Sitten vain ovi takalukkoon ja menoksi. Perillä odottaa oma asunto, jossa on kaikki tarvittava valmiina, joten edes hammasharjaa ei tarvitse pakata.
Eikä hätä ole tämännäköinen, jos jotain sattuisikin unohtumaan. Asioiden hoito on helppoa matkaltakin, Veikko sanoo. Matkaltakin voi vielä laittaa auton seisontaan, jos se sattui unohtumaan. Ja tulihan jätehuolto katkaistua ja posti käännytettyä?
”Sitten on tehty parhaamme, ja jos jotain sattuu, sille ei voi mitään, ” sanoo Veikko. Joskus pitää vain sulkea ovi ja lähteä.
Hannelella on apuna hyvät naapurit
Hannelen ja hänen miehensä talvimatkat Espanjan aurinkoon kestävät pisimmillään puoli vuotta. Lähtö tapahtuu lähes 30 vuoden kokemuksella.
Haastattelua varten Hannele innostuu kirjoittamaan paperille ylös muistettavia asioita, joita hän tekee ennen matkaa. ”Tämä onkin hyödyllistä”, hän sanoo.
Leivät pakkaseen, lehtien keskeytys, ei ilmaisjakelua -lappu postilaatikkoon, postin siirto, roskis tyhjäksi, vesiletkut tyhjiksi ja pihavarastoon… Listaan mahtuu monenlaista pientä ja isompaa muistettavaa.
Hannelen koti ei oikeastaan jää tyhjäksi. 30 vuotta sitten hankittu vesikilpikonna jää Suomeen, ja sille tarvitaan jatkuvaa lämpöä, valoa, lämmintä vettä sekä ruokaa. Siksi yhdellä perheen naapureista on tärkeä tehtävä: hän ruokkii konnan kerran viikossa. Samalla hän laskee vettä viemäreihin. Hannelen kotona vesiä ei suljeta talven ajaksi.
Hannelenkin kotona näyttää ja melkeinpä onkin asuttua, vaikka isäntäpari on poissa. Toinen naapuri hoitaa Hannelen pihaa ”siinä missä omaansakin”. Isäntien ollessa poissa hän käyttää heidän pihaansa välillä parkkipaikkana. Samalla tulee tehdyksi lumityöt ja piha näyttää asutulta. Naapuri myös lataa auton akkua silloin tällöin.
Ei ihme, että Hannele kehuu naapureitaan maailman parhaiksi. Apu toimii molempiin suuntiin, sillä Hannele on hoitanut vuorostaan naapurin kissaa, kun tämä ei halunnut lähteä mökille.
”Autamme toisiamme aina kaikessa mahdollisessa”, Hannele kiittelee. Hän arvostaa valtavasti sitä, että naapurit haluavat ja tarjoavat apuaan itse.
Kotona on koneellinen ilmastointi, jossa on lämmön talteenotto. Ilmastointi pitää jättää päälle pitkän matkan ajaksi, ja se säädetään pienimmälle mahdolliselle tasolle.
Lattialämmitys jätetään pienelle, jottei huoneisiin tule kosteutta. Muissa huoneissa oleva kattolämmitys säädetään niin, että lämmitys on muualla paitsi konnan huoneessa noin viisi astetta normaalia alhaisempi.
Myös Hannelelle tuovat mielenrauhaa ”kaikki mahdolliset hälyttimet”. Mitään ei ole koskaan sattunut. Ainoastaan kerran vartiointifirmasta soitettiin, että autotallissa näkyi jotain liikettä. Sekin paljastui lopulta auringon heijastukseksi ikkunasta.
Teksti: Viivi Handolin
Kuvat: Haastateltava ja Viivi Handolin
Julkaistu Omakotilehdessä 4/2022, päivitetty 4.10.2023