Biojätteet hyödyntyvät biokaasuksi ja mullaksi

Biojätteet roskikseen ja kansi kiinni. Myöhemmin paikalle kolistelee jäteauto, joka kippaa maatuvan jätteen kitaansa. Mitä kerätylle biojätteelle sen jälkeen tapahtuu, siitä lähdimme ottamaan selvää Jyväskylään Mustankorkean jätekeskukseen.

Biokaasun tankkaus ei päällisin puolin eroa paljonkaan totutusta.

Kelataan pikakelauksella neljä viikkoa eteenpäin. Jyväskylässä mökkeilevä Jari Hakala tankkaa autoonsa biokaasua Mustankorkean biokaasuasemalla. Hintaa tankilliselle tulee vajaa 20 € ja sillä pääsee ainakin 350 km, hän laskeskelee. Kaasu on valmistunut samoista biojätteistä, jotka reilu neljä viikkoa sitten kipattiin roskikseen. Edullista ja ympäristöystävällistä ajamista, sanoo Hakala tyytyväisenä.

Yhdeksän vuoden ja 250 000 km:n kokemuksella hän tietää mistä puhuu. Hän onkin käännyttänyt monta lähipiirin ihmistä kaasuauton käyttäjäksi, muun muassa naapurinsa. Asemia on tarpeeksi ympäri Suomea lukuun ottamatta Lappia ja Itä-Suomea Kuopiosta ylöspäin, eikä tankkaus aiheuta sen kummempia kiertoja reitille, hän tuumaa. Kotona Vihdissä lähin asema on parin kilometrin päässä kotoa.

Matka-ajossa kaasua kuluu alle neljä kiloa sadalla kilometrillä, Hakala tietää, kaupungissa puoli kiloa enemmän. Kilohinta Mustankorkealla on 1,40 €. 

”Jokainen bensalla ajettu kilometri harmittaa. Onneksi niitä ei montaa tulekaan”, Hakala tuumii. Mikäli kaasu sattuu matkalla loppumaan, auto siirtyy käyttämään bensaa. Autojen ostohinta on bensa-auton hintaluokassa.

Siirrytään parin sadan metrin päähän Mustankorkean jätekeskukseen, jossa biokaasua on tuotettu vuodesta 2017. Nyt biokaasua saa kahdelta tankkausasemalta. Viime vuonna myyntiä oli jopa 550 000 kiloa. Jyväskylässä on neljä kaasulla kulkevaa bussia, ja Mustankorkean käyttämistä jäteautoista kaksi kolmesta kulkee biojätteistä tuotetulla biokaasulla. 

”Kiertotaloutta parhaimmillaan, kun kerätystä jätteestä tuotetulla polttoaineella kerätään jätteitä”, summaa Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen. "Paljon enempää biokaasua ei tällä hetkellä pystyttäisikään tuottamaan, ellei reaktoreita hankita muutama lisää."

Mustankorkealle biojätettä on tuotu jo 25 vuotta - yhtä kauan kuin biojätteen lajittelu on ollut Jyväskylässä pakollista. Nyt se on tulossa pakolliseksi koko maahan. Tulevaisuudessa jokaisen pienkiinteistön yli 10 000 asukkaan taajamassa täytyy lajitella biojäte joko keskitettyyn keräykseen tai itse kompostoimalla.

Jyvässeudulla biojätettä lajitellaan melko ahkerasti, kehaisee Martikainen. Kun valtakunnallisesti sekajätteessä on noin 35 % biojätettä, on Jyvässeudulla luku 25 %. 

Viimeisetkin sekajätteessä olevat biojätteet pitäisi kuitenkin saada pois. Kaikki biojäte, joka lähtee Tampereelle sekajätteenä poltettavaksi, nostaa kustannuksia, jolloin keräyskustannukset asukkaille nousevat. Ja mitä enemmän sekajätteessä on biojätettä mukana, sitä vähemmän se tuottaa palaessaan energiaa. 

Parhaillaan selvitetään, onko sekajätteessä olevan biojätteen määrä yhä laskussa edellisestä neljän vuoden takaisesta tutkimuksesta.    

Kierrätyksen hyödyt ovat kiistattomat. Lähes kaikki Mustankorkealle tuotu biojäte saadaan tuotteistettua mullaksi ja kaasuksi, kertoo Martikainen. Asukkaille tämä näkyy ympäristön hyvinvointina ja huokeampina hintoina. 

Mustankorkealla suurimmasta osasta biojätettä tulee kompostia, jota käytetään lannoitteena multatuotteissa. Mustankorkea onkin Keski-Suomen suurin mullanmyyjä. Viime vuonna multaa myytiin huikeat 70 000 tonnia, kaikkien aikojen ennätysmäärä. Toiveissa on, että siellä voitaisiin kierrättää kaikki Keski-Suomessa kerättävä biojäte. 

Miten multa ja biokaasu sitten syntyvät? Sisällä biojätteenkäsittelylaitoksen valvomossa on rauhallinen mutta toimelias tunnelma. Laitosmies Sami Kieränen ohjailee tottuneesti kauhaa, joka kerää biojätettä ison varastotilan lattialta kuljettimelle. Päivässä laitokselle tulee noin 30 tonnia biojätettä, riippuen päivästä ja vuodenajasta. Niistä nousee miedon makeahko haju. 

Kuljettimelta lasti jatkaa matkaansa murskaamoon muuttuakseen hienoksi silpuksi, siitä edelleen välivaraston ja esilämmityksen kautta biokaasulaitoksen reaktoreihin noin neljäksi viikoksi. Prosessissa syntyy jatkuvasti raakabiokaasua, joka puhdistetaan liikennekäyttöön soveltuvaksi biometaaniksi.   

Jäljelle jäänyt mädätysjäännös sekoitetaan turpeeseen ja puuhakkeeseen ja siirretään kompostointilaitokseen. Kompostointitunneleissa se jälkikypsyy pari viikkoa, sen jälkeen ulkona aumoissa puolesta vuodesta vuoteen. Lopuksi tukiainepuut seulotaan pois, ja sitten kompostia voikin käyttää mullan valmistukseen.

Valvomon isojen lasi-ikkunoiden läpi Kieränen valvoo, nouseeko biojätteen mukana jotain joukkoon kuulumatonta. Isoimmat roskat - kuten biojäteastiat, kauppojen lihalaatikot tai parisataakiloiset kivet - käydään keräämässä käsin pois. Seinillä on isoja monitoreita, joista näkyy eri puolilla käynnissä olevia prosesseja. 

Silmissä vilahtelee muovipusseja ja muuta joukkoon kuulumatonta. Ne saavat mennä murskaamoon biojätteen mukana, josta ne seulotaan myöhemmin pois. Kompostoitavan massan puhtaus on tärkeää. Myös metallit seulotaan pois magneetilla. 

Kaikkein eniten ongelmia aiheuttavat yllättäen biohajoavat pussit, joista luopuminen olisi biokaasulaitosten hartain toive. Ne tarttuvat tiukasti kuljettimiin ja sekoitusakseleihin. Sanomalehti tai paperipussi olisi moninkertaisesti parempi ratkaisu, kertoo ympäristö- ja kehityspäällikkö Kai Sormunen. Paitsi että paperi ja pahvi eivät aiheuta ongelmia, ne tuottavat samalla kaasua. 

”Sen alla voi pitää vaikka muovipussia, ettei kosteus pääse läpi”, vinkkaa Sormunen.

Laitosmies Kieränen poistuu äkillisesti valvomosta. Kamera näyttää, että mädäte, musta liejumainen aines, joka jää jäljelle reaktoreista, on liian märkää ja valuu lähes vetenä, kun se normaalisti on kiinteämpää.  

Juuri tässä kohdin piileekin prosessin hankalin vaihe. Koska Suomessa biojäte on pääasiassa lyhytkuituista keittiöbiojätettä, eikä pitkäkuituisempaa puutarhajätettä kuten Keski-Euroopassa pidemmän puutarhakauden ansiosta, joudutaan massaan lisäämään turvetta ja puuhaketta mädätteen kuivaamiseksi. Silloin kapasiteetti ei riitä.

”Prosessia kehitetään jatkuvasti”, sanoo Sormunen.

Alueella pyörii myös Luken johtava tutkija Saija Rasi. Hän pyytää ämpärit täyteen biojätettä ja reaktorissa neljä viikkoa kypsynyttä mädätettä. Selvitettävänä on, voidaanko elektroniikkajätteen arvometalleja erotella jätteestä muodostuvien orgaanisten happojen avulla. Tällöin aiemmin käytettyjä aineita voisi hyödyntää uuteen elektroniikkaan. KIRE-hanke tehdään yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. 

Lukella on käynnissä monia muitakin tutkimuksia. Biojätteen ja sekajätteen koostumus on tarkan suurennuslasin alla. Molemmista tutkitaan, paljonko niissä on ruoantähteitä ja käyttökelpoista ruokaa. Ruokajätteen vähentäminen ja erilliskeräyksen tehostaminen edistää kiertotalouden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. 

”Kun jätteiden erilliskeräys toimii tehokkaasti, voidaan kierrätettyjä tuotteita tuottaa kustannustehokkaammin uudelleen kulutukseen ja säästää luonnonvaroja”, Rasi täydentää. 

Suomen biokaasulaitosten määrä on lisääntynyt viime aikoina. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioivat viime vuonna, että Suomeen nousisi kymmenen vuoden sisällä 178 kappaletta uusia, maatalousbiomassoja hyödyntävää biokaasulaitosta. Näistä kolmetoista olisi isoja, liikennekaasua jalostavaa laitosta.

Biojätteen käsittelylaitokset eivät voi kuitenkaan tehdä ihmeitä, vaikka prosessit hyvin toimivatkin. Tärkeintä on kierrätys. Jyväskylässä, jossa kierrätys on siis paitsi pakollista myös keskivertoa vilkkaampaa, sekajätteeseen päätyy vielä kolmasosa kaikesta biojätteestä. 

Se on liikaa.

Vaakaa pyritään kääntämään esimerkiksi hinnoittelulla: biojätteen käsittelyhinta asiakkaalle on pienempi kuin sekajätteen. Jos sekajätteestä saadaan vähennettyä puolet siinä olevasta biojätteestä pois, putoaa sekajätteen paino kolmanneksen. Silloin putoavat myös sekajätteen kuljetus- ja käsittelykustannukset. Jätehuollon maksupolitiikka on nimittäin selkeä: jätehuollon kustannukset tulee kattaa jätehuollosta kertyvillä maksuilla. 

Viime vuonna Jyväskylässä alennettiin myös biojätekeräysmaksua. Mustankorkean urakoissa kaksilokeroautot keräväät kaikki jätteet, jottei turhia ajoja tulisi.

”Monin tavoin koitamme tukea biojätteen keräystä. Paljon on tehty töitä”, Martikainen kertoo.

Lisäksi tarvitaan neuvontaa ja kompostointikursseja, ja niitä Mustankorkeakin tarjoaa: kyläyhdistyksiille, koululuokille, järjestöille, taloyhtiöille.

Kiinnostusta on, vahvistaa Martikainen. Loppukädessä kyse on silti ihmisten viitseliäisyydestä. 

Lue kompostoinnin ammattilaisen neuvot tehokkaaseen kompostointiin kesäkuussa ilmestyvästä Omakotilehdestä.

Muista myös jäsenille tarkoitettu piha- ja puutarhaneuvontamme, jossa voit kysyä  kompostoinnista. Yhteystiedot ja neuvonta-ajat löydät jäsensivujen etusivuilta.  

Teksti ja kuvat: Viivi Handolin

Lue lisää aiheesta Omakotiliiton artikkeleista