Juttu on julkaisu alun perin Omakotilehdessä 4/2018
Palotarkastaja tuli taloon
Ikäviä asioita, kuten tulipaloa, ei mielellään ajattele ennen kuin sellainen sattuu omalle kohdalle. SPEKin turvallisuusasiantuntija Jari Pouta on luvannut tehdä kanssamme epävirallisen paloturvallisuustarkastuksen tyypilliseen 1950-luvun omakotitaloon. Minkälaisia vaaranpaikkoja omakotitalosta löytyy?
– Olemme olleet siinä vakaassa uskossa, että yli 90 prosentilla suomalaisista on kodissaan toimiva palovaroitin. Länsi-Uusimaan pelastuslaitos on kuitenkin perehtynyt aiheeseen tulipalotilanteissa ja todennut, ettei näin olekaan, Jari Pouta aloittaa.
Liian monessa kodissa palovaroitin lojuu avaamattomassa paketissa, kirjahyllyn päällä tai pöydällä odottamassa patterin vaihtoa.
– Ihmisillä on edelleen se asenneongelma, ettei mulle mitään satu ja mitä tällä nyt tekee, Pouta huokaa.
Latureita joka lähtöön
Talon eteisessä Poudan katse kiinnittyy heti ensimmäisenä katossa olevaan palovaroittimeen.
– Palovaroitin on kaikkein tärkein asia kodin paloturvallisuudessa, ja sellainen pitäisi löytyä kodin jokaisesta huoneesta. Vähintään makuuhuoneista ja uloskäyntireitin varrelta, hän painottaa.
Tämä talo saa palovaroittimien sijoittelusta puhtaat paperit, ja kierros voi jatkua.
Olohuoneen kirjahyllyn päällä Pouta huomaa jatkojohdon. Niitä löytyy kodeista yhä enemmän, sillä ihmisillä on runsaasti erilaisia elektronisia laitteita, jotka vaativat tiuhaa latausta.
– Eihän tässä mitään vikaa ole. Mutta helposti käy niin, että jatkojohtoja ketjutetaan, jolloin niitä voi olla kolmekin peräkkäin. Tällöin ensimmäinen johto joutuu niin kovalle rasitukselle, että se voi pahimmillaan syttyä palamaan, hän selittää.
Jatkojohdot keräävät myös helposti pölyä, mikä on sähkölaitteiden kohdalla aina paloturvallisuusriski.
– Sähkölaitteiden taustat tulisi puhdistaa pölystä ja roskista vähintään kerran vuodessa – vaikka sitten joulusiivouksen yhteydessä.
Pitsalaatikon kirous
Joka kodin keittiöstä löytyy monta paloturvallisuusriskiä, joista suurin on liesi – tai oikeastaan sen käyttäjä. Pouta kuvailee tyypillistä tilannetta, jossa saavutaan yöllä juhlista kotiin ja lasketaan pahvinen pitsalaatikko huolimattomasti lieden päälle. Jokainen voi kuvitella, mitä tapahtuu, jos liesi sattuu olemaan lämmin tai se napsahtaa vahingossa päälle. Jos pikkujoulujuhlija vielä itse sammuu sohvalle tai suihkuun, katastrofi on valmis.
– Alkava palo saattaa sammua sillä, Pouta toteaa.
Monelle tulee yllätyksenä, että palavan sähkölaitteen johtoon voi koskea.
– Kysyn tätä aina koulutuksissa ja noin joka kolmas on sitä mieltä, että palavan laitteen johtoon ei voi koskea. Mutta johdossa on kumia eristeenä. Jos laitan johdon pistorasiaan ja kosken siihen, en saa sähköiskua. Jos laite palaa, en saa edelleenkään sähköiskua, Pouta selittää.
Pienen sähköpalon voi sammuttaa myös vedellä, kunhan pitää huolen, että heittää veden laitteen päälle, ei kaada tai lorota, jolloin jännite pääsee kulkemaan vettä pitkin laitteesta ihmiseen.
– Kaikki sähkölaitteet ovat aina pikkuinen riski. Jos niihin tulee pientäkin vikaa, ne täytyy toimittaa heti korjattavaksi tai hankkia uusi tilalle, Pouta muistuttaa.
Ikkunan kautta ulos?
Siirrymme yläkertaan, josta löytyy jälleen portaikon yhteydestä palovaroitin.
– Jos tämä alkaa hälyttää, alas ei ole mitään asiaa, Pouta painottaa.
Pientalon yläkerrasta tulisikin aina päästä poistumaan ikkunan kautta. Tästä talosta ikkuna löytyy makuuhuoneesta. Siitä olisi mahdollista hätätilanteessa poistua, mutta alla ei ole palotikkaita.
Jatkamme matkaa toiselle puolelle yläkertaa, josta löytyy pienempi makuuhuone. Sen ikkunan alla on palotikkaat, mutta ongelmana on, ettei tikkaisiin pääse muuten kuin pienen tuuletusikkunan kautta. Siitä ei aikuinen ihminen mahdu. Tilanne on hyvin tyypillinen.
– Hätäpoistuminen ja kulkureitit kannattaa kokeilla käytännössä koko perheen kanssa, jotta tosipaikan tullen ei tule yllätyksiä, Pouta toteaa.
Tarkkana saunassa
Vielä on yksi kerros tutkittavana. Tämän talon saunaosasto löytyy kellarista. Monessa perheessä saunasta tulee varasto tai vähintään pyykinkuivaushuone. Löylyhuoneessa ei kuitenkaan saisi säilyttää tavaroita tai kuivattaa pyykkejä.
– Kannattaa opetella sellainen tapa, että saunomisen jälkeen avaa löylyhuoneen oven ja ripustaa pyykit suihkuhuoneen puolelle kuivumaan. Tällöin ei ole syttymisvaaraa, mutta pyykit kuivuvat ihan yhtä hyvin, Pouta vinkkaa.
Tämän talon kiuas lämpiää perinteisesti puilla. Kiukaan tulisijaan pätee sama sääntö kuin muihinkin tulisijoihin: savupeltiä ei saa sulkea ennen kuin tulipesän viimeinenkin kipinä on sammunut. Tulipesä tulee käydä huolellisesti hiilihangon avulla läpi ja sulkea pellit vasta, kun joukossa ei ole enää yhtään palavaa kekälettä.
Monessa talossa saunan lisäksi myös vieras- tai takkahuone sijaitsee kellarissa. Pouta epäilee, ettei kovin monessa perheessä ole mietitty, miten kellarikerroksesta pelastaudutaan, mikäli esimerkiksi isovanhemmat yöpyvät vierashuoneessa ja yläkerroksissa syttyy tulipalo.
– Nämä asiat pitäisi käydä aina yhdessä läpi ja sopia, kuka tulee tulipalotilanteessa auttamaan mummon ulos, mikäli kellarissa ei ole uloskäyntiä.
Teksti: Miina Poikolainen
Kuvat: Marja Väänänen
Lue lisää paloturvallisuudesta
Ikääntyneen paloturvallisuus on yhteinen juttu -artikkeliValaise joulun aikaa - muista paloturvallisuus
Kodin paloturvallisuuden tarkistuslista