Aurinkoa talteen – Näin aurinkopaneelien hankinta kannattaa aloittaa
Savanderin perheelle on kertynyt aurinkopaneeleista myönteisiä kokemuksia puolentoista vuoden ajan.
Vaaleansininen omakotitalo heräilee Hyvinkäällä kirpeään syysaamuun. Aurinko paistaa jo, mutta aurinkopaneelit katolla ovat kuurassa, ennen kuin aurinko kiertää talon toiselle puolelle. Talvella paneelit eivät juuri tuota sähköä, mutta pimein aika on juuri oikea aika suunnitella tulevaa. Siksi julkaisemme jutun aurinkopaneeleista marraskuussa. Suosituiksi nousseita aurinkopaneeleja saattaa joutua jonottamaan pitkäänkin, joten jos niitä on harkinnut, kannattaa lähteä liikkeelle.
Aiemmin tapetilla olivat ennemminkin sähkönsiirtohinnat, ja perhe toivoi helpotusta Carunan koviin perusmaksuihin ja siirtohintoihin. Jos sähköä tuottaisi auringosta itse, säästäisi sekä ostetun sähkön hinnan että niiden siirtomaksujen verran. Perusmaksua ei omalla tuotannollakaan saa alennettua.
”Kai minä jonkin auringonpistoksen sain”, hän nauraa. Kun Savanderit muuttivat taloon, ympäröi sitä vielä iso kuusikko. Kun kaupunki teki harvennuksen, tontille tuli huomattavasti enemmän auringonpaistetta, ja paneelit alkoivat näyttää mahdollisilta. Aurinkopaneelit ovat herkkiä varjostuksille, ja pienikin varjo voi pienentää tuottoja. Puiden takia tilanne ei ole aivan optimaalinen vieläkään, mutta kokemukset aurinkopaneeleista ovat silti yllättävän hyvät.
Pitkät takuuajat
Aurinkopaneeleihin perehtyessään Jussi Savanderia mietitytti lähinnä, montako paneelia tarvitaan ja minkälaista tekniikkaa niihin liittyy. Insinöörimäisellä tarkkuudella ei ollut tarvetta perehtyä, vaan Jussi luotti siihen, että ammattitaitoinen järjestelmän toimittaja osaa kyllä lukea hänen tarpeensa.
Aurinkopaneeleista pyydettiin muutamia tarjouksia. Työkaveri oli vinkannut kotimaisista Salo Solarin paneeleista, joten ne kiinnostivat. Toimittajaksi valikoitui Rasol Oy, joka erottui hyvällä palvelulla ja selkeällä toiminnalla. Kun vielä hintakin oli edullisin tarjotuista, 6 800 euroa, oli valinta selvä. Takuita annettiin hyvin: paneeleille 25 vuotta, kiinnitysosille 10, invertterille 10 ja asennuksellekin 5 vuotta. Invertteriä voi ajatella järjestelmän aivoiksi, jotka muuntavat paneelien tuottaman energian sähköverkossa käytettäväksi vaihtovirraksi.
Puhelinkeskustelun jälkeen toimittaja katsoi osoitteen perusteella satelliittikuvan ja teki asennusehdotuksen. Päädyttiin siihen, että paneeleita asennetaan yhteensä 16 kappaletta, 8 molemmin puolin keskellä nousevaa harjaa. Aurinkopaneelien teho ilmoitetaan wattipiikkeinä. Kyseisissä paneeleissa yhden teho on 370 wattipiikkiä, joten 16 paneelilla kokonaisteho on 5,92 kilowattipiikkiä (kWp). Se on hieman yli keskiverron.
Paneeleiden suunta ei ole ihanteellisesti suoraan etelään, vaan ennemmin lounaaseen. Se laskee tuottoja jonkin verran. Asuinrakennusten energia-asiantuntija Teemu Kettunen Motivalta on laskenut, että itä-länsisuuntaiset paneelit tuottavat 40 asteen kulmaan asennettuna noin 25 prosenttia vähemmän kuin etelään suunnatut. Tuolloin sähkö paneeleista tulee kuitenkin tasaisemmin aamusta iltaan, eli sen saa käytettyä paremmin omassa käytössä.
Asennus Savanderien katolle meni sujuvasti. Niin sanottu mekaaninen asennusryhmä hääri katolla ja johdotusten kimpussa muutaman päivän. Sen jälkeen sähköasentaja kävi kytkemässä järjestelmän toimintaan. Rasolilta neuvottiin, miten pitää toimia, jotta sähköä voi alkaa myydä ulospäin. Savanderien talosta tuli tuotantoyksikkö, jolla on oma käyttöpaikkanumeronsa. Tiedot toimitettiin siirtoyhtiölle.
Paneelit tulivat viime vuoden kesän korvilla. Tänä syksynä odotellaan asennettavaksi vielä vesi-ilmalämpöpumppua. Hankintoja ja remontteja jaetaan eri vuosille, jotta kotitalousvähennyksen saa hyödynnettyä suurimmillaan.
Hyvä hinta myydystä sähköstä
Kun paneelit asennettiin, Jussi Savander ei vielä osannut miettiäkään pörssisähkön hinnannousua. Hän ajatteli paneeleita investointina, joka vaikuttaa sekä sähkömaksuihin että talon arvoon. Taustalla oli ripaus vihreää ideologiaa ja kiinnostusta uuteen teknologiaan, mutta enemmän Jussi kertoo suhtautuvansa asiaan maanläheisesti ja realistisesti. Kokeilunhalusta kertoo, että perhe on ajanut jo kymmenen vuotta kaasuautoilla.
”En ole ehkä ensimmäisenä lähdössä teknisiin innovaatioihin mukaan, mutta suhtaudun niihin avoimesti”, hän tuumii.
Paneelien laskettiin tuottavan 20–25 prosenttia kokonaissähkönkulutuksesta. Aiemmin ohjeistettiin mitoittamaan järjestelmä omaan käyttöön ja käyttämään sähköä eritoten silloin, kun paneelit tuottavat eli käytännössä kun aurinko paistaa. Alussa perhe koettikin pestä esimerkiksi pyykkejä aurinkoiseen aikaan, mutta pysyvää tapaa siitä ei tullut. Kesällä oma kulutus on ollut niin pientä, että valtaosa paneeleiden tuotannosta on mennyt myyntiin. Paneelit tuottivat vuodessa reilut 4 000 kilowattituntia eli nippanappa luvatut 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta, ja siitä 3 500 kWh myytiin ulos.
Sähkön hinta vaihtelee, mutta jos myydystä sähköstä saisi keskimäärin 20 senttiä kilowattitunnilta, paneelit tuottaisivat vuodessa 700 euroa. Lisäksi tulee omasta käytöstä kertynyt säästö. Silloin takaisinmaksuaika jäisi kevyesti alle kymmeneen vuoteen. Keskimääräinen järjestelmän takaisinmaksuaika on 10–15 vuotta.
Aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta Motivan Teemu Kettunen neuvoo tarkastelemaan yli 10 vuoden perspektiivillä, mieluiten 20 vuoden.
”Koska sähkön pörssihinnan kehitystä on vaikea arvioida pidemmällä aikavälillä, kohtuullinen omakäyttöosuus varmistaa kannattavuutta.”
Kesäajalta Savanderin perheen sähkölaskut ovat jääneet tulematta tai ne ovat olleet miinusmerkkisiä, eli tuotot hyvitetään seuraavissa sähkölaskuissa. Omaa kiinteähintaista, verrattain edullista sähkösopimusta on jäljellä vielä vuosi, joten sähköä onkin kannattanut ennemmin myydä kalliilla ja ostaa halvalla.
”En osannut aavistaa, että paneelit osoittautuisivat enemmän kuin järkeviksi. Toki sen varaan ei kannata laskea, että pörssisähkön hinta pysyisi korkealla”, Jussi Savander miettii jälkikäteen. Samaa pohtii Teemu Kettunen.
”Sähkön hinta on markkinoiden arvion mukaan tulossa aika voimakkaasti alas tulevana keväänä ja seuraavalla aurinkosähkökaudella 2024 taas edelleen alaspäin, mutta kristallipalloa ei tietysti ole.”
Suositus pientuotannolle
”Varmaan monet seuraavat tarkemmin Excelissä, itse katson vain vuositasolla. Päivittäiseen seurantaan ei ole aikaa ja energiaa”, kolmilapsisen perheen isä miettii.
Aurinkovoimajärjestelmän laajentamista ei ole harkittu. Ennemmin talossa kannattaa panostaa sähkönkulutuksen ohjaukseen ja automaatioon. Tosin tietyin varauksin:
”Niin pitkään, kun sähköverkkoon myydystä sähköstä saa hyvän korvauksen ja käytössä on edullinen kiinteähintainen sähkösopimus, ohjausjärjestelmien hankinta ei ole niin taloudellista”, Teemu Kettunen Motivalta kommentoi.
Jos talossa olisi suuri keskusvaraaja, aurinkopaneeleja parempaa tuottoa voisi saada aurinkolämpökeräimillä eli tyhjiöputkikeräimillä tai tasokeräimillä. Nyt kokonaiskulutuksen pienentämisen tarpeeseen tulee vastaamaan vesi-ilmalämpöpumppu.
Omaa aurinkosähkön tuotantoa voisi saada talteen akuilla, mutta niitäkään ei ole mietitty, sillä hinta on vielä korkea, käytännössä akusto tuplaa aurinkosähköjärjestelmän hinnan.
”Pienmittakaavaa voin aidosti suositella, kannattaa voittaa jännitys ja ennakkoluulot”, Jussi Savander painottaa.
Aurinkopaneelimarkkinat käyvät kuumana
Tavallinen omakotiasukas voi hankkia aurinkopaneelit, vaikka ei perehtyisi syvällisesti teknologiaan. Tärkeämpää on vertailla yrityksiä ja laitteiden takuita.
Haastateltavana Teemu Kettunen
asiantuntija, asuinrakennusten energiatehokkuus
Motiva
Miten aurinkopaneelien toimittajia ja hintoja voi vertailla?
Olennaista on valita luotettava aurinkosähköjärjestelmän toimittaja, koska luotettava yritys kantaa vastuunsa. Markkina on kuumentunut, ja alalle tullut paljon yrityksiä. Uudessa yrityksessä ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta referenssejä kannattaa olla. Yksi mahdollisuus on katsoa, onko yritys mukana Luotettava kumppani -järjestelmässä ja ovatko vastuuvakuutukset kunnossa. Pitkään markkinoilla toiminut yritys on olemassa ehkä 20 vuodenkin päästä vastaamassa takuista.
Kannattaa pyytää useita tarjouksia. Monilla yrityksillä jonot ovat pitkiä. Jos nyt tilaa aurinkosähköjärjestelmän, sen asennus saattaa tapahtua ensi kesänä. Tällä hetkellä hintojen vertailu on haastavaa, koska osa yrityksistä ei anna edes tarjouksia, jos asennus menee kesälle. Yrityksen on vaikea antaa hintaa, kun se ei tiedä itsekään, millä hinnalla saa laitteet hankittua. Silloin hintaan voi tulla varmuusvaraa. Sellainen yritys, jolla tilauskanta ei ole niin pitkällä, pystyy ottamaan uusia tilauksia ehkä helpommin.
Millaiset takuut järjestelmillä on?
Kun verrataan aurinkopaneeleita, helpoimpia tapoja on katsoa materiaali- ja valmistusvirhetakuu sekä tehontuottotakuu. Tehontuottotakuu on tyypillisesti yli 80 prosenttia 25 vuoden aikana. Se tarkoittaa, että 25 vuoden päästä on jäljellä alkuperäisestä tehosta vielä 80 %. Materiaali- ja valmistusvirhetakuu on tyypillisesti noin 12 vuotta, jotkut toimijat antavat jo 25 vuotta. Avaimet käteen -toimittaja antaa asennustakuun, joka voi vaihdella muutamasta vuodesta 10 vuoteen.
Kannattaa katsoa tiheällä präntillä kirjoitetut ehdot, mitä takuut tarkoittavat käytännössä. Jos paneelit hajoavat, kuuluuko takuuseen vain saman verran paneelitehoa tilalle vai myös asennus paikalleen? Järjestelmä on hyvä tilata avaimet käteen -toimituksella. Silloin yksi taho vastaa niin asennuksen kuin laitteidenkin takuista, eivätkä valmistaja ja asentaja kiertele vastuuta.
Paljonko sähkönkulutusta pitää olla, jotta hankinta kannattaa?
Siihen, onko aurinkosähköjärjestelmä taloudellisesti kannattava, vaikuttaa se, kuluuko omassa talossa sähköä silloin, kun aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Oman kesäaikaisen sähkönkulutuksen pääsee tarkastamaan oman sähköverkkoyhtiön seurantapalvelusta. Ei ole helppo sanoa yleissääntöä, paljonko sähkönkulutuksen pitäisi olla kesällä kuukaudessa. Sähkön kulutus on erilainen erityyppisissä taloissa sekä eri lämmitysjärjestelmillä ja laitteilla. Lisäksi sähkön pörssihinnan kehitystä on vaikeaa ennustaa.
Käyttöä voi toki ajoittaa erilaisin keinoin. Yksinkertaisimmillaan voi pestä pyykkiä ja laittaa astianpesukoneen käymään, kun aurinko paistaa. Ilmalämpöpumpun jäähdytystä voi käyttää kesäpäivisin. Märkätilojen sähköinen lattialämmitys, ilmanvaihtokoneet ja kylmälaitteet kuluttavat sähköä kesälläkin. Automaattisia ohjausmahdollisuuksia on, mutta ne vaativat lisälaitteistoa, jotka maksavat jonkin verran. Esimerkiksi käyttövesivaraajan sähkövastukselle voidaan asentaa paneeleiden tuottaman "ylijäämäsähkön" perusteella säätyvä ohjaus, jolla aurinkosähköä varastoidaan käyttövesivaraajaan lämmöksi.
Kannattaako järjestelmää ylimitoittaa sähkön myyntiä varten?
Aurinkosähköjärjestelmän tyypillinen koko on jo yli 5 kW. Nyt ostetaan suurempia järjestelmiä, kun sähkönhinnat ovat korkealla. Vaikka omakäyttöosuus pienenisi, uskotaan siihen, että verkkoon myynnistä saa hyvän korvauksen. Jos sähkön hinta on 3–4 vuoden päästä taas alhaalla, riski kasvaa hieman ja kannattavuus voi kärsiä. Invertterin kokoa voi vähän ylimitoittaa, jos on esimerkiksi hankkimassa sähköautoa, jota aikoo ladata päiväsaikaan, ja suunnittelee hankkivansa sen vuoksi lisää paneeleita jatkossa. Sähköauton akku on aika hyvä aurinkosähköpankki. Toki voi jo kerralla hankkia isomman järjestelmän.
Mitä maallikon täytyy ymmärtää paneelien eroista?
Aurinkopaneeliteknologiaan voi halutessaan perehtyä, mutta luotettavan aurinkosähköjärjestelmän toimittajan löytäminen on jo puoli voittoa. Ei tarvitse mahdottomasti ymmärtää esimerkiksi yksikide- tai monikidepaneeleista. Tänä päivänä pääosa on yksikidepaneeleja. Myös niissä on erilaista tekniikkaa, esimerkiksi N- ja P-tyypin aurinkokennoja. N-tyypin kennot ovat yleensä suorituskestävämpiä, mutta kalliimpia. Edullisemmat P-tyypin paneelit ovat selvästi yleisempiä.
Aurinkokennot on pitkälti tuotettu Kiinassa, mutta kennonvalmistusta löytyy myös Euroopasta. Kennoista kootaan paneelit, ja paneelinvalmistusta on laajemmin Euroopassa, joitakin Suomessakin. Valmistusmaan perusteella on vaikea mennä sanomaan luotettavuudesta.
Puolet tuotosta myyntiin
Jussi Arantola on pitänyt tarkkaa kirjaa talonsa katolle asennettujen aurinkopaneeleiden tuotoista neljän vuoden ajan.
18 aurinkopaneelia etelä-lounaaseen vuodesta 2018, teho 5,4 kWp
"Asensin katolle paneelit neljä vuotta sitten ja olen kirjannut omaan käyttöön ja myyntiin menevät osuudet ylös kuukausittain. Paneelien vuosituotto on ollut 4 200–4 500 kWh. Omaan käyttöön on tullut noin puolet, toinen puolisko on mennyt myyntiin. Koko talon sähkönkulutus on noin 18 000 kWh vuodessa. Lämmitysjärjestelmänä on 1980-luvulla suosittu ilmakiertolämmitys, joka perustuu sähköllä lämpiävään vesivaraajaan.
Hankin paneelit aikanaan ajatuksella osallistua vihreään siirtymään ja osittain myös sijoituksena. Jälkikäteen ajatellen sijoituksena ne eivät ole olleet kovinkaan tuottoisia. Verkkoon myydystä sähköstä on maksettu tyypillisesti 2–6 snt/kWh. Jos koko tuotannon olisi saanut omaan käyttöön, olisi investointi huomattavasti kannattavampi. Akkuteknologia on kuitenkin vielä niin kallista, että 'oman' sähkön varastoiminen akkuihin tuplaisi investoinnin hinnan. Järjestelmäni hinta oli 11 000 euroa, josta kotitalousvähennyksen jälkeen jäi maksettavaksi noin 9 000 euroa. Vuotuinen rahallinen säästö sähkökuluissa on ollut tähän asti, ennen sähkön hintojen nousua, noin 350 euroa vuodessa. Tuosta voi laskea, että investoinnin takaisinmaksuaika on paljon pidempi kuin yhtiöt markkinoinnissaan mainostavat.
Paradoksina kannattavuuteen on, että nykyisen energiakriisin aiheuttama hinnannousu on parantanut paneelien tuottoa, ja tänä kesänä olen myynyt ylijäämäsähköä parhaimmillaan 31 snt/kWh. Jos sähkön hinta pysyy nykyisellä tasollaan, lyhentää se investoinnin takaisinmaksuaikaa huomattavasti.
Vinkkinä vanhojen talojen omistajille sanoisin vielä, että ennen kun hankitte paneelit katolle, kannattaa kartoittaa katon huoltotarve. Jos lähivuosina on odotettavissa katon pesua tai maalausta, kannattaa se hoitaa ensin pois. Paneelien irrottaminen ja takaisinlaitto kun maksaa helposti 1 000–1 500 euroa – kustannus vie siis mennessään muutaman vuoden tuotot.”
Jussi Arantola, Espoo
Oman käytön hyöty paranee tunnin sisäisellä netotuksella
Netotuksessa huomioidaan aurinkopaneelien tuotanto ja sähkön kulutus saman tunnin sisällä. Tuotannosta vähennetään kulutus, ja käyttämättä jäänyt ylituotanto pienentää pientuottajan sähkölaskua saman verran. Jos tunnin aikainen sähkönkulutus on ylituotantoa pienempää, sähköyhtiö maksaa ylituotannosta hyvityksen.
Käytännön esimerkki netotuksesta voisi olla seuraava: Sähköä kuluu tunnin aikana 3 kWh, ja saman tunnin sisällä aurinkopaneelijärjestelmä tuottaa täydellä teholla 4 kWh. Netotuksen jälkeen kyseisen tunnin kulutus on 0 kWh ja myyntiin menevä tuotanto 1 kWh.
Tunnin sisäinen netotus on ollut mahdollista 1.1.2021 lähtien. Vuoden 2023 alusta se tulee viimeistään voimaan kaikkien sähkön siirtoverkkojen alueilla. Tuntikohtainen netotus koskee pientuotantoa, jonka teho on alle 100 kVA.
Teksti ja kuvat Henna-Kaisa Sivonen
Juttukokonaisuus on julkaistu alun perin Omakotilehdessä 4/2022.