Kostea talvi homehduttaa talon ulkopintoja

Ulko-ovessa tervehtii kotiin palaajaa ikävä näky: oven maalipinta on alkanut homehtua, ja ulkokuistilla näyttävät kukkivan myös katto ja kaidepuut. Lauha talvi eteläisessä ja jopa keskisessä Suomessa aiheuttaa talon omistajalle uusia ongelmia. Mitä ulkorakenteiden homeelle pitäisi tehdä ja miten sitä voi estää?

Oven ulkopinnan homehtumista lisäävät mahdolliset huonot eristeet tai vuosien varrella tapahtunut oven rapistuminen, jolloin lämpöä vuotaa ulos. Käytännössä home tarvitsee muodostuakseen orgaanista ainetta kuten puuta ja happea sekä lisäksi lämpöä ja kosteutta, joita nyt siis riittää yllin kyllin osassa Suomea.

Ulkopuolella oleva home ei ole vaarallista, toisin kuin talon sisäpuolella oleva. Suurin haitta on kosmeettinen. Home kannattaa pestä pois julkisivun homeenpesuaineella, kerrotaan Teknoksen maalineuvonnasta.

Yleisimmät hometyypit kuten mustapilkkuhome on pestävissä maalipinnoilta varsin helposti.  Laimealla homepesuliuoksella pintaa likaava kasvusto poistuu maalipintaa vaurioittamatta.

Vesiliukoinen maali sopii paremmin ulos

Maalilla voi vaikuttaa maalatun pinnan homehtumisherkkyyteen, vaikka kokonaan sen tuloa ei voi estää. Öljymaalien ominaisuuksiin kuuluu ajan myötä pinnan liituuntuminen, joka on otollisempi kasvualusta mustapilkkuhomeelle. Siksi ulkokäyttöön tarkoitettu vesiohenteinen maali sopii paremmin ulkotiloihin.

Ulkomaalien raaka-aineet on valittu siten, että maalipinta ei edesauta eikä aiheuta home- tai leväkasvustoa. Niiden sisältämät homeen- ja levänestoaineet suojaavat maalipintaa. Homeen- ja levänestoaineiden ominaisuuksia ja määrää rajoittavat kuitenkin mm. ympäristö- ja terveyssäädökset. Ulkomaalien pinnan puhtaana pitävä suoja on siksi rajallinen.

Värivalinnoilla voi vaikuttaa homeen näkyvyyteen. Valkoisessa maalissa home näkyy herkemmin. Siten esimerkiksi herkästi homeelle alttiina oleva piha-aita kannattaa maalata ehkä jollain toisella värillä.

Lämmöneristys huolehdittu paremmin kuin kosteusrasitus

Talojen ulkopuolella on aina ollut hometta, sanoo Ensio Laaksonen. Vanha sääntö onkin, että ei kosteutta, ei hometta. Mutta siinä missä kuiva ja kylmä helmikuu sekä kuiva heinäkuu kuivasivat ennen talojen rakenteet, ei kuivattavia säitä enää juurikaan ole. Kun kesä ja talvi ovat molemmat kosteita, imeytyy rakennuksiin kosteutta aiempaa herkemmin.

Vantaalla asuvana Laaksonen on tarkkaillut Ilmatieteenlaitoksen ilmankosteusmittauksia, ja ne ovat näyttäneet lähes sataprosenttista ilmankosteutta jo monta viikkoa. Ennen tällaista ongelmaa ei ollut.

”Ilmastonmuutos lisää kosteusrasitusta rakennuksiin, mikä pitäisi ottaa huomioon viranomaistasolta alkaen”, Laaksonen sanoo. Talojen lämmöneristyskykyä on parannettu valtavasti viime vuosikymmeninä, mutta kosteuden lisääntymistä ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Nyt ilmastonmuutos saattaa keikauttaa prioriteetteja toisin päin.

Myös pihojen hulevesien eli sade- ja lumensulamisvesien lisääntyminen aiheuttaa haasteita, kun vesi ei pääse haihtumaan mihinkään.

Pohjois-Suomessa erilaisia haasteita

Pohjoisempana ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ääri-ilmiöt aiheuttavat toisenlaisia haasteita: puita kaatavia myrskyjä ja hurjia määriä kosteaa lunta. Lapissa tämänvuotinen ennätyslumimäärä yhdistettynä leutoon säähän tekee lumesta painavaa. Isossa osassa maata lumimäärää onkin tarkkailtava ja lunta poistettava talojen katoilta. Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa ei kuitenkaan yhtään omakotitaloa ole sortunut lumen alle.

Kesäisin pitkään jatkuvat, nahkeat helteet saattavat nekin aiheuttaa ongelmia, mikä talossa on ilmanlämpöpumppu ja höyrynsulullinen tai vastaava eristysrakenne. Jos sisäilmaa viilennetään ulkoilmaa kylmemmäksi, saattaa kosteusvirta kääntyä ulkoa sisälle, varsinkin jos ulkona on lämpimämpää ja kosteampaa kuin sisällä. Tällöin ilman kosteus saattaa tiivistyä höyrysulun väärälle puolelle eli ulkopuolelle, valua vetenä alaspäin ja pahimmillaan luoda homeongelmia.

”Pientalojen jäähdyttäminen on verraten uusi ilmiö, eikä rakennuksia ole Suomessa alun perin suunniteltu jäähdytettäviksi”, Laaksonen huomauttaa.

Tuuletuksella hometta vastaan

Hyvä tuuletus on homeen vihollinen. Omaan pihaansa Laaksonen on rakentanut klapivaraston, jossa lautojen välissä on sentin rako, ja katossa 10-15 cm korkea tuuletusrako. Jatkuva ilmavirta pitää klapit kuivina märälläkin säällä. Myös julkisivun osalta on hyvä kiinnittää huomiota tuulettuvuuteen. Esimerkiksi talon lähellä oleva kasvillisuus voi hidastaa julkisivun kuivumista.

Teksti: Viivi Handolin Kuva: Henna-Kaisa Sivonen