Hyvää elämää raikkaassa ja terveellisessä sisäilmassa
Rintamamiestaloon on tehty korvausilmaventtiili ikkunan päälle. Hormissa on poistoilmaventtiili.
Hyvin toimiva ilmanvaihto on raikkaan ja terveellisen sisäilman perusedellytys. Hyvä sisäilma taas on yksi mukavan elämän elinehto. Nykyaikainen ilmanvaihto mukautuu asukkaiden erilaisiin tarpeisiin perheen koon, työaikojen ja muiden elintapojen mukaan.
"Asukkaiden määrä kodissa voi vaihdella vaikkapa vuorokauden tai vuodenajan mukaan. Ilmanvaihdolle vaihteleva henkilökuormitus tuo erilaisia vaatimuksia. Ihmisten yhä yksilöllisempi elämänrytmi ja vakioaikataulun mukaan toimiva ilmanvaihto eivät ole paras yhdistelmä. Nykyaikainen, parhaimmassa tapauksessa kosteus- ja hiilidioksidianturein varustettu ilmanvaihto taas pystyy vastaamaan perheen vaihteleviin tarpeisiin”, muistuttaa asiantuntija Päivi Suur-Uski valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.Ilmanvaihto vaatii huolto- ja säätötoimia
Ilmanvaihtoa on säädettävä vuodenaikojen vaihtelun mukaisesti. Kuuman kesän ja kylmän talven asetukset eivät voi olla samat. Lisäksi erilaisilla ilmanvaihtojärjestelmillä säätö- ja huoltotoimet ovat erilaisia, ja ne voi tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmän käyttöohjeesta.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ja koneellisella poistolla täydennetyissä ratkaisuissa pärjätään säätämällä korvaus- eli tuloilmaventtiileitä vuodenajan tarpeiden mukaisesti. Jos venttiileissä on käytössä suodattimia, niin nekin on puhdistettava tai vaihdettava säännöllisesti.
Koneellisen poiston ratkaisuissa poistoilmaventtiilien asetusta ei saa muuttaa, mutta venttiilien puhdistus on silti tarpeen. Kokonaan koneellisissa ratkaisuissa ei saa muutella tulo- eikä poistoilmaventtiileiden asetuksia, mutta venttiilien ja suodattimien puhdistuksesta on huolehdittava.
Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Samalla kuitataan hyödyt asumisen energiatehokkuuteen ja energiakuluihin. Aikansa eläneen ilmanvaihtoratkaisun päivittäminen on kannattavaa sekä sisäilman laadun että kustannusten kannalta.
“Liian monessa kodissa tässä on puutteita ja korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta. Jokaisen kannattaa kotonaan katsoa, mistä ilmaa tulee ja mistä sitä poistuu. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hengitämme”, muistuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Modernit tarpeenmukaiset ilmanvaihtoratkaisut säästävät merkittävästi energiaa ja usein tarjoavat mukavimmat olosuhteet asumiseen. Koneellisen poistoilmanvaihdon kohteissa investointi ilmanvaihdon lämmöntalteenottoon tuo säästöjä energiakuluihin ja usein myös asuinmukavuus paranee, kun ilmanvaihto tulee säädettyä kuntoon ja siirtyy entistä tarkempaan seurantaan.
“Nykyaikainen tarpeenmukainen ilmanvaihto tuottaa puhtaan ja terveellisen sisäilman asukkaan asumisen rytmin mukaan sinne, missä sitä tarvitaan, ja laskee tehoa silloin, kun ilmanvaihtoon on vähäisempi tarve”, toteaa johtaja Juhani Hyvärinen Taltekasta.
Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa voi olla myös uudistamisen paikka, jos laitteisto on palvellut vuosikymmeniä. Uudet laitteet tarjoavat sekä parempaa hyötysuhdetta lämmöntalteenotossa että parempia säätöominaisuuksia. Lisäksi säästetään puhaltimien sähkönkulutuksessa, tuloilman lämmityksessä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta.
Ilmanvaihdon merkitys asumisen viihtyvyyteen osana talon lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta jää usein liian vähälle huomiolle. Omakotitalon omistajan kannattaa arvioida, onko ilmanvaihtoratkaisu ajan tasalla ja asumisen tarpeiden mukainen vai seuraava uudistamisen kohde.
Ilmanvaihto on keskeinen hyvän sisäilman tekijä. Mutta hyvälläkään ilmanvaihdolla ei saada sisäilmaa kuntoon, jos rakenteissa on ongelmia. Rakennusten sisäilma onkin monen tekijän summa.
”Rakennuksen rakenteista, irtaimistosta ja käyttäjistä syntyy sisäilmaan epäpuhtauksia ja kosteutta, jota ilmanvaihdolla poistetaan. Tämän vuoksi ilmanvaihdon täytyy olla riittävää ja tuloilman mielellään suodatettua. Kodeissa ilmanvaihdon on oltava toiminnassa jatkuvasti, ja ilmanvaihtoa olisi hyvä tehostaa esimerkiksi ruoanlaiton, siivouksen ja suihkussa käynnin aikana, mikäli se on mahdollista”, Ahola sanoo.
Hyvän sisäilman ja toimivan ilmanvaihdon kannalta rakenteiden tiiveys on tärkeää. Kun riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittu, rakenteet voivat olla tiiviitä.
”Kukapa haluaisi hengittää alapohjan tai ulkoseinien villaeristeiden kautta tullutta korvausilmaa. Alapohjan rakojen kautta voi sisäilmaan tulla maaperän mikrobeja sekä radioaktiivista radonkaasua, joka aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuosittain”, Ahola muistuttaa.
Myös voimakas tuuli aiheuttaa ilmavirtauksia epätiiviiden rakenteiden kautta. Hyvä ilmatiiveys saadaan aikaan huolellisella työllä ja varmistetaan ilmatiiveysmittauksella, joka tehdään nykyään lähes jokaiseen uuteen taloon. Erittäin ilmatiiviissä taloissa erilliset poistot, kuten takka ja liesituuletin, voivat hankaloittaa ilmanvaihdon kokonaisuuden toimimista. Nämä pitääkin ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon, jotta ongelmilta vältyttäisiin.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuvat: Viivi Handolin
Ilmanvaihdon uudistaminen tuo monia hyötyjä
Ilmanvaihtojärjestelmän hyvä ylläpito ja uudistaminen on investointi asumisviihtyvyyteen ja -terveyteen. Samalla kuitataan hyödyt asumisen energiatehokkuuteen ja energiakuluihin. Aikansa eläneen ilmanvaihtoratkaisun päivittäminen on kannattavaa sekä sisäilman laadun että kustannusten kannalta.
“Liian monessa kodissa tässä on puutteita ja korvausilmaa tulee rakenteiden tai postiluukun kautta. Jokaisen kannattaa kotonaan katsoa, mistä ilmaa tulee ja mistä sitä poistuu. Ei ole yhdentekevää, millaista ilmaa hengitämme”, muistuttaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Painovoimaisessa ilmanvaihdossa tuloilmaventtiili tuo puhdasta ilmaa sisälle hallitusti ja säätyy automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan.
“Nykyaikainen tarpeenmukainen ilmanvaihto tuottaa puhtaan ja terveellisen sisäilman asukkaan asumisen rytmin mukaan sinne, missä sitä tarvitaan, ja laskee tehoa silloin, kun ilmanvaihtoon on vähäisempi tarve”, toteaa johtaja Juhani Hyvärinen Taltekasta.
Lämmöntalteenotolla varustetussa ilmanvaihdossa voi olla myös uudistamisen paikka, jos laitteisto on palvellut vuosikymmeniä. Uudet laitteet tarjoavat sekä parempaa hyötysuhdetta lämmöntalteenotossa että parempia säätöominaisuuksia. Lisäksi säästetään puhaltimien sähkönkulutuksessa, tuloilman lämmityksessä ja parannetaan asumisen energiatehokkuutta.
Ilmanvaihdon merkitys asumisen viihtyvyyteen osana talon lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta jää usein liian vähälle huomiolle. Omakotitalon omistajan kannattaa arvioida, onko ilmanvaihtoratkaisu ajan tasalla ja asumisen tarpeiden mukainen vai seuraava uudistamisen kohde.
Hyvä sisäilma on monen tekijän summa
Ilmanvaihto on keskeinen hyvän sisäilman tekijä. Mutta hyvälläkään ilmanvaihdolla ei saada sisäilmaa kuntoon, jos rakenteissa on ongelmia. Rakennusten sisäilma onkin monen tekijän summa.
”Rakennuksen rakenteista, irtaimistosta ja käyttäjistä syntyy sisäilmaan epäpuhtauksia ja kosteutta, jota ilmanvaihdolla poistetaan. Tämän vuoksi ilmanvaihdon täytyy olla riittävää ja tuloilman mielellään suodatettua. Kodeissa ilmanvaihdon on oltava toiminnassa jatkuvasti, ja ilmanvaihtoa olisi hyvä tehostaa esimerkiksi ruoanlaiton, siivouksen ja suihkussa käynnin aikana, mikäli se on mahdollista”, Ahola sanoo.
Hyvän sisäilman ja toimivan ilmanvaihdon kannalta rakenteiden tiiveys on tärkeää. Kun riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittu, rakenteet voivat olla tiiviitä.
”Kukapa haluaisi hengittää alapohjan tai ulkoseinien villaeristeiden kautta tullutta korvausilmaa. Alapohjan rakojen kautta voi sisäilmaan tulla maaperän mikrobeja sekä radioaktiivista radonkaasua, joka aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuosittain”, Ahola muistuttaa.
Myös voimakas tuuli aiheuttaa ilmavirtauksia epätiiviiden rakenteiden kautta. Hyvä ilmatiiveys saadaan aikaan huolellisella työllä ja varmistetaan ilmatiiveysmittauksella, joka tehdään nykyään lähes jokaiseen uuteen taloon. Erittäin ilmatiiviissä taloissa erilliset poistot, kuten takka ja liesituuletin, voivat hankaloittaa ilmanvaihdon kokonaisuuden toimimista. Nämä pitääkin ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon, jotta ongelmilta vältyttäisiin.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuvat: Viivi Handolin
Ilmanvaihtojärjestelmät pähkinänkuoressa
Painovoimainen ilmanvaihto vaatii toimiakseen lämpötilaeron sisä- ja ulkoilman välille. Painovoimainen poisto toimii tehokkaimmin talvipakkasilla. Poistotehokkuuteen vaikuttavat myös poistohormin korkeus ja tuuliolosuhteet. Oikein toimiakseen järjestelmään kuuluu korvausilmaventtiilit seinissä, ikkunaluukuissa tai ikkunakarmeissa. Riittävän ilmanvaihtuvuuden takaamiseksi säännöllinen ikkunatuuletus on tarpeen erityisesti lämpiminä vuodenaikoina.
Koneellinen poistoilmanvaihto poistaa tiloista säädetyn määrän ilmaa riippumatta sääolosuhteista. Tärkeää on kuitenkin huolehtia riittävästä korvausilman saannista, kuten painovoimaisessa järjestelmässä. Korvausilmaventtiileihin on mahdollista saada karkeasuodattimia, joilla siitepölyä isommat hiukkaset tai hyönteiset eivät kulkeudu sisälle. Kerrostalossa poistojärjestelmä on yleensä keskitetty, jolloin yhden poistoventtiilin säätäminen vaikuttaa kaikkien venttiilien poistomääriin. Tämän vuoksi venttiilien säätöjä ei saa omin päin muuttaa.Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa ilmaa sekä poistetaan että tuodaan tiloihin koneellisesti. Tämä mahdollistaa tuloilman paremman suodatuksen sekä esilämmityksen. Poistoilmasta saadaan siirrettyä lämpöä tuloilmaan, minkä vuoksi ilmanvaihtokonetta kuuleekin usein sanottavan LTO-koneeksi (lämmöntalteenotto). Koneen suodattimet pitää vaihtaa 2 kertaa vuodessa, jolloin tarkistetaan myös koneen puhtaus. Ilmanvaihtokanavien puhtaus olisi syytä tarkistaa viiden vuoden välein ja tarvittaessa puhdistaa.
Lähde: Sisäilmayhdistys
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa. Viestintäfoorumissa ovat mukana:
Suomen Omakotiliiton lisäksi Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVI ry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, VVS Föreningen i Finland rf (VSF).