Yksityistiet kuumentavat tunteita
Omalle lähialueelle ilmestyvät tiet tai niissä tapahtuvat muutokset nostavat tunteet pintaan, tietävät Omakotiliiton lakineuvojat. Tiekysymykset ovat nimittäin yksi tulisimmista ja yleisimmistä kiistanaiheista, joita Asianajotoimisto Kontturi & co saa selvitettäväkseen.
Tiemuutoksissa kannattaa pyrkiä keskustelemaan rakentavasti ja ymmärtämään myös toisen näkökulma.
”Vääntöä syntyy usein kolmesta asiasta: mistä tie vedetään, kuka saa käyttää tietä tai miten rakentamisesta ja hoidosta koituvat maksut jakautuvat tieosakkaiden kesken”, kertoo Piiparinen.
Hankalimmat riidat koskevat tielinjauksia, eli tien paikkaa. Syynä on se, että lähiympäristö, oli se omaa tonttia tai ei, koetaan usein omaksi, rakkaaksi alueeksi. Siihen ei muutoksia kaivata, ei etenkään ulkopuolisen toimesta. Siksi tunteet kuumenevat helposti, jos postiluukkuun ilmestyy yllättäen ilmoitus lähiympäristöön tulevasta uudesta tiestä.
Riidoista kehkeytyy helposti moniulotteisia. Ne voivat myös palautua monta kertaa maaoikeuteen. Ensin kiistellään siitä, tuleeko tietä, sitten siitä, millainen tiestä tulee, ja lopuksi siitä, ketkä siihen saavat liittyä. Riidoissa mennään joskus niin pitkälle kuin latua riittää, Piiparinen kuvailee.
Pisin tieriita, jonka hän muistaa, kesti yli 20 vuotta. Juttuihin sotkeutuu helposti jopa rikosoikeudellisia syytteitä. Näin käy vaikkapa silloin, jos toinen rakentaa aidan tien viereen ja toinen käy sen särkemässä. Samoin tien käytön estäminen on tyypillinen teko, jota joudutaan setvimään.
Kannattaa olla aktiivinen puolin ja toisin
Miten edetä, jos tieasia on itselle ajankohtainen? Tietä vastustavan on Piiparisen mukaan olennaista olla aktiivinen ja tuoda esiin tiestä aiheutuvia haittoja. On tärkeää kertoa, miksei hiekkatietä kannata rakentaa oman pyykkinarun alle. Kun aktiivisesti esittää vaihtoehtoja, voi toinenkin osapuoli havahtua katsomaan asiaa toisen osapuolen kannalta ja muuttaa mieltään tien paikasta. Konkreettisten ehdotusten pohjalta tietoimituksessa on helppo punnita, missä tielinjaus ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa.
Tietä tarvitsevalle Piiparinen antaa neuvoksi käydä juttelemassa tieajatuksista etukäteen tulevien naapureiden kanssa. Silloin vältytään yllätetyksi tulemiselta, mikä on usein syynä tunteiden kuumenemiseen.
Jos joku tarvitsee tieoikeuden, hän sen myös saa, asianajaja muistuttaa. Kyse on vain siitä, mihin tie vedetään.
Asianajajan läsnäolo auttaa tunteikkaassa asiassa. Kokenut asianajaja pystyy kertomaan erilaisista vaihtoehdoista, edesauttaa sovinnossa ja kertoo, miten prosessi menee. Jo se usein helpottaa.
”Asioista voi olla eri mieltä rakentavasti”, Piiparinen painottaa. Usein ratkaisua edesauttaa sen ymmärtäminen, että ihmisten on tultava toimeen ja pystyttävä toimimaan keskenään joko naapureina tai muuten lähellä asuvina oikeudenkäynnin jälkeenkin. Kun se ymmärretään, on sovintoa helpompi lähteä rakentamaan.
Asianajajat Jyrki Piiparinen ja Pirjo Mäkelä Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy:stä neuvoivat asiakkaita kevätmessuilla Helsingissä.
Sovinto on sallittu
Monesti riidat sovitaan myös kesken prosessin, kun asiaa on sulateltu. Sovinto on sallittua ja myös suotavaa tiekysymyksissä.
Joskus riitojen juurisyyt ulottuvat kauas vuosien tai vuosikymmenten taakse. Etenkin, jos takana ovat suvun ja perheen sisäiset kitkat: veli vastaan veljeä, sukupolvet toisiaan vastassa. Harmitus on voinut lähteä liikkeelle pienestäkin kauan sitten tapahtuneesta seikasta.
Piiparinen kertoo tietävänsä monta peltoa, joita halkovat vierekkäin kulkevat tiet – molemmille osapuolille omansa. Lisäksi on olemassa vaeltavia teitä eli teitä, jotka hakevat paikkaansa. Sellainen voi syntyä pidemmän ajan kuluessa esimerkiksi siten, että tietä perataan monta kertaa ojaa kaivamalla mutkassa toiselta reunalta.
Eikä tien pituus ole aina merkittävä. Lyhin yksityistien osa, josta on riidelty tieoikeudessa, oli vain puolentoista metrin mittainen, Piiparinen kertoo. Sovinto saatiin lopulta syntymään sisarusten välillä kuudessa tunnissa.
Osasyynä riitojen yleisyyteen on tieasioita koskeva laki. Sitä on vaikea tulkita, jos asia ei ole entuudestaan tuttu. Lisäksi lakia on uusittu osauudistuksena, korjattu vähän kuin rikkinäistä villasukkaa, Piiparinen kuvaa. Siksi ihmisten on hankala pysyä ajan tasalla voimassa olevasta laista. On vaikea hahmottaa, minkälaisia oikeuksia ja velvollisuuksia lakiin sisältyy.
Siispä lain väärä tulkinta ei ole läheskään aina tahallista, vaikka se toisesta osapuolesta siltä tuntuisikin.
Jäsensivuille tästä
Muistathan, että Omakotiliiton jäsenenä olet oikeutettu ilmaiseen lakineuvontaan. Katso neuvonta-ajat ja yhteystiedot kirjautumalla jäsensivuille.
Jäsensivuille tästäTeksti: Viivi Handolin
Kuva: Viivi Handolin ja AdobeStock