Istuta puu syksyllä
Monelle voi tulla yllätyksenä, että syksy on oivallista aikaa istuttaa pihaan puita. Vielä lämpimässä maassa puut juurtuvat nopeasti ja ovat valmiina kasvuun heti kevään koittaessa.
”Sanotaan, että tunneihmiset istuttavat keväällä ja järki-ihmiset syksyllä. Siinä on aika paljon perää”, Teppo Kaarniemi Hirvensalmen taimistolta sanoo. Taimitarha on tullut tunnetuksi etenkin omenapuistaan.
Kaarniemen mukaan syysistutusta puoltaa useampikin järkisyy. Yksi on ajankäyttö. Valtaosalla meistä kevät on tekemistä täynnä, ja kesällä lomaillaan, joten istutetut taimet saattavat jäädä pitkäksikin aikaa oman onnensa nojaan. Syksyllä niille on yleensä enemmän aikaa. Toisaalta hoitaminen saattaa syksyllä olla helpompaa kuin keväällä kastelevien sateiden ansiosta. Syysilma sopii muutoinkin hyvin puiden kasvuunlähtöön.
”Ilma on kosteaa. Yöt alkavat jo viiletä, mutta maa on vielä lämmin. Se juurruttaa nopeasti.”
Syyskuu on paras istuttamiseen
Syysistutuskausi on melko pitkä. Teppo Kaarniemen mukaan astiataimia voi istuttaa syyskuun loppuun asti lähestulkoon koko maassa. Etelä-Suomessa vielä lokakuu on hyvää istutusaikaa. Lokakuussa taimet eivät välttämättä ehdi enää juurtua, mutta ne pääsevät heti kasvukauden alkaessa juurtumaan käyttäen sulamisvedet hyväkseen.
Syysistutus sopii melkein puulle kuin puulle. Omenapuitakin voi hyvin istuttaa, mutta aremmille hedelmäpuille, kuten persikoille ja aprikooseille, kevätistutus sopii paremmin. Vaikka ilmaston lämpenemisen myötä moni haluaa kokeilla arkoja lajeja ja onnistuukin niiden kasvattamisessa, voi talvi koitua juurtumattomalle taimelle kohtaloksi. Taimitarhuri suosittelee istuttamaan myös tuontitaimet hyvissä ajoin syksyllä tai sitten vasta seuraavana keväänä.
Työ aloitetaan lapiohommilla.
”Multamaalla kaivetaan 50–60 senttiä kanttiinsa oleva kuoppa. Moreenimaalla saa olla kuution kuoppa. Savimaalla ei kaiveta kuoppaa, vaan saven päälle lapioidaan reilun puolen metrin paksuudelta multaa. Multakumpare voi olla halkaisijaltaan noin puolitoista metriä”, Kaarniemi neuvoo.
Kasvualustaa parannetaan tarpeen mukaan esimerkiksi tuoreella mullalla tai hiekalla ja kalkilla, joka sekoitetaan koko alustaan. Kalkinsuosijakasveille, kuten omenapuille, annetaan puoli ämpärillistä kalkkia puuta kohti. Happaman maan kasveille, esimerkiksi havupuille, riittää paljon vähäisempi kalkkimäärä. Taimitarhuri antaa myös lannoittamiseen hyvän nyrkkisäännön.
”Kourallinen syyslannosta tai PK-lannosta riittää. Siitä puu saa jo perus- ja hivenravinteet.”
Juurtumisrauha syystuulilta
Ennen istuttamista kasvualusta kastellaan ja odotetaan, että vesi imeytyy siihen kunnolla. Myös taimi kastellaan. Istutettaessa puu nostetaan luonnollisesti pois astiasta, mutta juuripaakkua ei rikota. Puu asetetaan kuoppaan niin, että juuripaakun päälle tulee pari kolme senttiä multaa suojaamaan sitä kuivattavalta auringolta. Kastelu on jatkossa tärkeää, jollei luontoäiti auta siinä.
Varsinaisia istutusleikkauksia ei syksyllä tarvitse tehdä muuta kuin poistaa vaurioituneet ja kuivat oksat. Sen sijaan taimien tukeminen on tärkeää. Jo yksi kunnon tukiseiväs puun vierellä tukee normaalikokoista hedelmäpuuta, mutta kovin kookkaat lehti- tai havupuut saattavat tarvita neljäkin tukikeppiä ympärilleen.
”Mitä isompi puu, sitä parempi tuenta”, Teppo Kaarniemi tiivistää.
Kunnolla tuettu puu saa juurtumisrauhan, sillä syystuulet eivät pääse heiluttelemaan sitä. Siten puu on keväällä valmiina vihertymään heti ilmojen lämmettyä.
Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen
Juttu on julkaistu alun perin Omakotilehdessä 3/2023.
Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme
Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha
