Pientaloalueille kaavoitetaan nyt kerrostaloja
Kun omakotiasuja ei halua alueelleen kerrostaloja, kyse ei ole asenteesta, vaan elämäntavan säilyttämisestä, sanoo omakotiaktiivi. Ylipäätään omakotiasujien ääni ei kuulu riittävästi kaupunkisuunnittelussa, ajatellaan.
Hätähuutoja on kuulunut Omakotiliittoon pientaloalueilta ympäri Suomea, pääosin tietysti isoista kaupungeista. Omakotitalovaltaisille alueille on alettu kaavoittaa kerrostaloja. Erityisesti tätä tapahtuu Vantaalla, Espoossa ja Turussa. Päätimme pureutua ilmiöön tarkemmin ja kävimme Vantaalla katsomassa tilannetta.
Vantaan Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Paula Haapasola sanoo, että omakotiasujien ääni sekä kuuluu että ei kuulu kaupunkisuunnittelussa. Hän itse on puheenjohtajana omakotiyhdistyksessä, jossa on vajaa tuhat jäsentä.
”Rakentamiseen liittyvät suunnitelmat tulevat meille usein lausunnoille, mutta eivät aina. Toisinaan suunnitelmat ovat jo niin pitkällä tai uuden rakennuksen kivijalka on jo melkein valettu, joten silloin suunnitelmiin on vaikea vaikuttaa.”
Omakotiyhdistys pyrkii olemaan tietoisesti aktiivisia suhteessa virkamiehiin ja kuntapäättäjiin.
”Olimme mukana valmistelemassa myös Vantaan omakotiasujien yhteisiä teesejä yhdessä Vantaan Pientaloasukkaat -Facebook-ryhmän kanssa. Teesit lähetettiin Vantaan kaupunginvaltuutetuille.”
Haapasolan mukaan asukkaat ovat oman alueensa parhaita asiantuntijoita.
”Siksikin on outoa, että esimerkiksi lausuntopyyntöjä tulee vain satunnaisesti”, hän jatkaa.
Hän kertoo esimerkiksi isosta päiväkodista, joka nousi keskelle omakotiasutusta korkean mäen päälle aivan tyhjästä.
”Jos meiltä olisi kysytty mielipidettä rakentamisesta, olisimme heti osanneet sanoa, että liikennejärjestelyissä pitää huomioida jyrkkä mäki, johon autot jäävät kiinni talvisin. Katu on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. Näin kunta menetti sen informaation, jota paikallisilla asukkailla olisi ollut kyseisestä tontista.”
Yleiskaava on jumissa
”Omakotiasukkaat odottavat asumiselta erilaisia asioita kuin vaikkapa rivi- ja kerrostaloissa asuvat ihmiset. Arvostamme omaa rauhaa ja pihaa. Omakotitalot tontteineen myös maksavat paljon, ja ihmiset toivovat, että saavat sijoitukselleen vastinetta.”
Miljöön siis toivotaan säilyvän suunnilleen samankaltaisena.
”Tänne puutarhakaupunginosana tunnetun Rekolan keskelle on suunniteltu 12-kerroksista kerrostaloa. Ehdotettu asemakaava on kaiken lisäksi yleiskaavan vastainen. Asia on tällä hetkellä jumissa Vantaalla, kuten uusi yleiskaavakin.”
Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ymmärtää, että kaupunki tasapainoilee taloudellisten realiteettien, kaavoituksen ja asuntojen tarpeen välimaastossa.
”On silti tärkeää, että kaupungissa voi olla erilaisia kaupunginosia. Tällä hetkellä toimitaan useimmiten niin, että aina kun jostain vapautuu tontti, rakennetaan siihen kerrostalo.”
Nuoret kiinnostuneita pop-up-toiminnasta
Muutamat Rekola-Asolan omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenet seuraavat myös kaupunginvaltuuston kokouksia silloin, kun esillä on jotain asuinaluetta koskevia asioita.
”Ylipäätään ennakoitavuus olisi tärkeää. Omakotiyhdistyksen omat Facebook-sivut ovat saaneet liikkeelle myös nuoria ihmisiä, kuten myös muutamia vuosia sitten perustettu Rekola-liike, joka otti alun perin aktiivisesti kantaa Rekolan keskustan kaavasuunnitelmiin. Uskon, että nuoret tavoitetaan nykyisin sosiaalisen median kautta ja he lähtevät paremmin mukaan tällaiseen pop-up-tyyppiseen toimintaan”, jatkaa Paula Haapasola.
Omakotitaloaktiivi Pentti Pietilä on asunut 40 vuotta omakotitalossa Tikkurilan suuralueella. Hän sai sattumalta herätyksen kaava-asioihin huomatessaan, että tennishallin kaavaa oltiin muuttamassa Vantaan yleiskaavan ensimmäisessä luonnoksessa. Samalla hän havaitsi, että oma asuinalue oli muuttumassa pientaloalueesta kerrostaloalueeksi.
”Kyselin kymmeniltä ihmisiltä naapurustossa, tietävätkö he kaavasuunnitelmasta jotain. Juuri kukaan ei tuntenut koko asiaa”, kertoo Pietilä.
Remontit voivat jäädä tekemättä
Pentti Pietilän mielestä luonnollisesti sekä kerros- että omakotitaloja tarvitaan. Kerrostaloilla on kuitenkin helppo sotkea omakotialueiden yleisilme. Kerrostalojen liian yksipuolinen suosiminen kaupunkisuunnittelussa ei ole muutenkaan tarkoituksenmukaista. Samaan sarjaan kuuluu yleiskaavamuutos, jossa peräti 2 600 omakoti- ja paritalon tontit on tarkoitus muuttaa kerrostalotonteiksi ja samalla Vantaan tonttireserviksi.
Epävarmuus oman asuinalueen tulevaisuudesta vaikuttaa siihenkin, kannattaako omakotitaloa vaikkapa korjata.
Ylipäätään kaavoitukseen on hankala luottaa. Monen on myös vaikea lukea ja ymmärtää yleiskaavamerkintöjä. Pietilä ajaakin ajatusta, että kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa ei käytettäisi enää ”suurta pensseliä”, vaan keskityttäisiin aluekohtaisiin muutoksiin, joista informoitaisiin alueen asukkaita ymmärrettävästi.
Pientaloalueetkin ovat kuitenkin koko ajan tiivistyneet tontteja jakamalla. Vanhoille alueille on noussut paljon esimerkiksi uusia muutaman asunnon rivi- ja paritaloja.
On tapana ajatella, että omakotialueiden palvelut paranevat, kun alueelle saadaan kerrostaloja ja lisää asukkaita.
”Omakotiasukkaat ovat varmasti tietoisesti valinneet asuinpaikkansa ja -muotonsa. Jos halutaan ensisijaisesti palveluja, voidaan aina muuttaa lähemmäs niitä vaikkapa kerrostaloon.”
Pietilästä on selvää, että omakotiasujien ääni kuuluu heikosti Vantaan päätöksenteossa, vaikka Vantaalla asuu 100 000 pientaloasukasta.
”Eri omakotiyhdistyksillä pitäisi olla hyvin organisoitu ja aktiivinen yhteistoimintaverkosto, joka huolehtii koko kuntaa koskevasta pientaloasioista.”
Pietilä ei ymmärrä, miksi Suomen kaltainen harvaan asuttu maa ei pysty suojelemaan vanhoja omakotialueitaan.
”Moni paljon tiheämmin asuttu maa pärjää omilla pientaloillaan meitä paljon paremmin”, hän sanoo.
-> Miten Vantaan kaupunkisuunnittelusta kommentoidaan tilannetta? Lue juttu alta!
Teksti Tiina Ruulio
Kuvat Henna-Kaisa Sivonen
Asiantuntija
Tarja Laine
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja
Vantaa on pientalojen suurkaupunki
Yleiskaavaa on turha pelätä, Vantaan kaupunkisuunnittelusta vakuutetaan. Täydennysrakentamista sekä vastustetaan että kannatetaan omakotialueilla.
Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sanoo kaupunkisuunnittelun haluavan ehdottomasti, että omakotialueiden ääni kuuluu Vantaalla.
”Heillä on kyllä vaikuttamismahdollisuutensa kaavaprosessissa, ja asukastilaisuuksiakin järjestämme. Olemme palkanneet juuri uuden arkkitehdin, jonka tehtävänä on pitää yhteyttä omakotialueisiin entistä tiiviimmin.”
Tarja Laine toteaa myös, että Vantaan kaupunkisuunnitteluorganisaation pitäisi varmasti tuntea omakotiasukkaat paremmin ja kerätä heistä aktiivisemmin erilaista tietoa.
Uudessa, korkeimman hallinto-oikeuden eli KHO:n tällä hetkellä ratkaistavana olevassa yleiskaavassa ei Laineen mukaan ole paljon omakotialueita, joiden kaavaa oltaisiin muuttamassa.
”Yleiskaavaa ja sen vaikutuksia on turha pelätä, sillä kaavan olemassaoloaika on pitkä. Jos itse asuisin omakotialueella, asuisin talossani niin kauan kuin haluan ja tekisin taloon tarvittavat remontit. Ei ole hyvä, jos omakotiasujat pelkäävät tonttinsa joutuvan kaupungin tonttivarannoksi”, hän sanoo.
Kaupunkisuunnittelun näkemys on, että omakotiasujat eivät ole kovinkaan yhtenäinen ryhmä.
”Jotkut haluavat säilyttää alueensa vanhanaikaisuuden ja viehättävyyden. Toisessa ääripäässä ovat omakotiasujat, jotka haluavat myydä tonttinsa saadakseen sille mahdollisimman paljon rakennusoikeutta ja sitä kautta hyvää hintaa.”
Vantaalla on 80–90 asemakaavaa pientaloalueilla ja niissä tuhansia tontteja. Useimmilla omakotialueilla ei tapahdu kaupunkisuunnittelun kannalta paljon mitään.
”Eniten asukkaiden ääni kuuluu alueilla, joissa rakennetaan uutta. Omakotiasujia ei ole kuitenkaan tahallisesti unohdettu. Olemme pientalojen suurkaupunki.”
”On selvää, että kaupunki haluaa myös tiivistää kaupunkia. Tällä hetkellä asukkaat vastustavat esimerkiksi Pähkinärinteen laajentamista pientaloalueelle. Vuorovaikutusta on eli olemme keskustelleet erilaisista vaihtoehdoista heidän kanssaan.”
Täydennysrakentamista sekä vastustetaan että kannatetaan omakotialueilla.
”Suurin osa alueiden täydennysrakentamisesta on käynnistetty tonttien asukkaiden hakemuksesta poikkeamispäätöksillä.”
Asiantuntija
Jouni J. Särkijärvi
Arkkitehti, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
Aktiivinen kannattaa olla
Omakotiasukkaiden ääni tulee sitä paremmin kuuluviin kaupunkisuunnittelussa, mitä enemmän he ottavat kantaa kaavoitukseen. Asiantuntija kehottaa omakotiyhdistyksiä tuomaan paikallistuntemustaan esiin.
Arkkitehti, entinen kansanedustaja ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Jouni J. Särkijärvi asuu osittain itse suunnittelemassaan omakotitalossa Espoon keskuspuistossa.
”Meitä on muitakin omakotiasukkaita kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Sanoisin, että äänemme tulee hyvin kuuluviin eri äänestyksissä. Lautakunta toimii aktiivisesti tiiminä eikä ole pelkkä virkamiesten kumileimasin.”
Särkijärvi pitää tärkeänä, että muun muassa omakotiyhdistykset seuraisivat ja ottaisivat kantaa kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Myös hänelle soitetaan henkilökohtaisesti jonkin asuinalueen asioista.
”Olennaista on, että asioihin pitää vaikuttaa hyvissä ajoin. Sen jälkeen, kun kaavapäätökset on tehty, on liian myöhäistä. Koska kaupunki on iso, virkamiehet eivät voi tietää kaikkia paikallisia asioita. Oman alueen paikallistuntemusta kannattaa siis tuoda esiin. Kaavoittaja saattaa hyvinkin oikaista jonkin kohdan kaavassa, jos ja kun paikalliset asukkaat niin haluavat.”
Särkijärvi käy myös tutustumassa eri asuinalueisiin Espoossa.
”Olen pari kertaa piirtänyt kaavaluonnoksenkin”, hän naurahtaa.
Hänestä kaavakarttojen lukutaitoa pitäisi edistää.
”Esimerkiksi korkeuseroja ei edes ole välttämättä helppo hahmottaa kaavoista. Olisi hyvä, jos esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistot voisivat järjestää kaavakursseja.”
Särkijärven mukaan kerrostalot eivät periaatteessa sovi omakotialueille. Hän nostaa esiin toisenkin pientaloalueiden maisemaa muuttavan seikan.
”Eräs ongelmaksi noussut asia Espoon omakotialueilla on muuta ympäristöä korkeammat omakotitalot. Rakennusliikkeet käyttävät hyväksi vanhoja kaavamerkintöjä, joissa voi rakentaa maanpäällisiä kellarikerroksia. Olemmekin lautakunnassa puhuneet, pitäisikö kaikki vanhat kaavat käydä läpi tältä osin”, hän jatkaa.
Yleiskaavat eivät periaatteessa estä kerrostalojen rakentamista pientaloalueille, koska niiden merkintä kuvaa pääasiallista käyttötarkoitusta. Sen sijaan on poliittista harkintaa, voidaanko joukkoon rakentaa vähäinen määrä kerrostaloja. Aina muutosten vaatijoita eivät myöskään ole suuret rakennusliikkeet tai grynderit, niin kuin helposti ajatellaan.
”Periaatteessahan kaavan pitäisi olla kaupungin lupaus asukkaille siitä, mitä alueelle rakennetaan ja mitä ei rakenneta. Silti käsittelemme usein suunnitelmia, joissa pientalotontin omistaja haluaa muuttaa tonttinsa kaavamuutoksella kerrostalotontiksi.”
Kuinka tulkitaan kaavamerkintöjä?
Omakotiliitto järjestää syksyllä webinaarin kaavoituksesta, asiantuntijana Jouni J. Särkijärvi.
Tule kuulolle 2.11.2022 klo 18-19! -> omakotiliitto.fi/webinaarit
Yhdistykset: seuratkaa kaupunkisuunnittelua!
Mitä teidän alueellanne tapahtuu? Toiminnanjohtaja Marju Silander ja järjestöpäällikkö Sami Toivanen Omakotiliitosta kertovat, miten paikalliset omakotiyhdistykset voisivat seurata kaavojen etenemistä entistä aktiivisemmin, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa riittävän ajoissa.
Miten omakotiyhdistys voisi aktivoitua suhteessa kaavoitukseen?
Sami Toivanen: Kaupunkisuunnittelu on tietty prosessi, jonka viimeisessä vaiheessa päätetään uusista kaavoista. Mitä lähemmäs päätöshetkeä tullaan, sen vähemmän asioihin voidaan enää vaikuttaa. Tavallista kuitenkin on, että asioihin vaikuttaminen jää liian myöhäiseen vaiheeseen.
Olemme painottaneetkin kaupunkisuunnittelun jatkuvaa seurantaa. Liikkeellä pitäisi olla ennen kuin itse kaavoista on tehty ensimmäistäkään esitystä.
Jokaisen omakotiyhdistyksen toimintakertomuksessa kannattaisi olla maininta vuosittaisesta tapaamisesta kunnan kanssa kaavoitusasioissa. Silloin asia tulisi hoidettua säännöllisesti.
Marju Silander: Tärkeää on myös jatkuva yhteydenpito eri lautakuntien kanssa. Jotkut nimetyt vastuuhenkilöt voisivat hoitaa tätä. Omakotiyhdistyksen pitäisi olla etukenossa edistäessään pientalokaavoitusta. Kannattaa myös muistaa, että yhdistys voi tehdä lausunnon ilman, että lausuntoa on virallisesti pyydetty.
Pientaloyhdistysten aktiivisuus kaava-asioissa vaihtelee paljon. Meillä on 230 erilaista yhdistystä eri puolilla Suomea.
Pitäisikö omakotiyhdistysten tehdä enemmän yhteistyötä kaava-asioissa? Entä mikä on Omakotiliiton tehtävä tässä?
Sami Toivanen: Omakotiyhdistysten tavoitteena kasvukeskuksissa on vaalia omakotialueiden säilymistä ja edistää pientalorakentamista. Myös esimerkiksi teollisuuslaitosten, liikenteen ja palvelujen kaavoitusta kannattaa seurata. Usein paikallinen toiminta on kaikkein tehokkainta, sillä lähellä olevat asiat kiinnostavat ihmisiä eniten. Kyllä omakotialueiden asukkaat nostavat yleensä aikamoisen äläkän, jos alueelle kaavoitetaan kerrostaloja tai teollisuutta.
Toisaalta pitää muistaa, että omakotiasujat ovat hyvin erilaisia. Kaavoituksella pitäisi varmistaa, ettei elinkaaren päähän tulleita taloja voida korvata pientaloalueen luonnetta rikkovalla rakentamisella.
Tehtävämme liittona on tukea yhdistysten toimintaa mahdollisimman paljon. Olemme unilukkarina, keskustelun ja näkökulmien herättäjänä. Paikalliset yhdistykset käyvät konkreettiset taistelut asuinalueensa puolesta, mutta ne voivat aina tukeutua liittoon ja myös toisiinsa.
Marju Silander: On tietenkin hyvä, että yksittäiset omakotiyhdistykset tekevät yhteistyötä muiden yhdistysten ja Facebook-ryhmien kanssa paikallisesti. Myös tietoja kannattaa vaihtaa keskenään. Yhdistykset edustavat tässä yhteistyössä pysyvyyttä. Haluamme, että kunta ottaa yhteyttä nimenomaan omakotiyhdistykseen paikallisissa kaava-asioissa.
Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 3/2022.
Lue myös jutun poikima Toimittajalta-kirjoitus Vantaan pientaloasukkaat kaipaavat ympärilleen rauhaa ja tilaa – tiivis rakentaminen nakertaa idyllejä pala palalta Vantaan Sanomista (24.9.2022)