Aurinkosähköjärjestelmät muistettava huomioida, kun katoilla työskennellään

Harkitsetko aurinkopaneeleita tai onko sellaiset jo katolla? Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä kertoo, millaisia asioita paneeliston asentamisessa ja katon huoltamisessa tulee huomioida.

Katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät näkyvät monien alojen toimijoiden arjessa paneelien yleistyessä niin pientalojen kuin suurempienkin kiinteistöjen katoilla ja läheisyydessä. 

Aurinkopaneelien sijoittelussa onkin otettava huomioon kiinteistön normaalit ylläpitotehtävät, kuten esimerkiksi erilaiset ilmanvaihdon, savuhormien, tietoliikennejärjestelmien tai muun katolla olevan tekniikan huollot. Kun huoltoja voidaan joutua tekemään hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa, voivat paneelit entisestään tuoda lisähaastetta huoltotöihin. 

Lumiesteet huomioitava paneelien sijoittelussa

Paneelien sijoittelussa jäävät lumiesteet usein huomiotta. Paneelit on sijoitettu pahimmillaan niin, että niiden päältä valuvalla lumella on suora reitti lumiesteiden yli. Lumiesteiden ja paneelien väliin pitäisi jättää riittävä, vähintään 1,5–2 metrin väli, johon valuva lumi kinostuisi. Vaikka paneelit ovat liukkaita ja edesauttavat lumen valumista, jää paneelien väliin yleensä pieniä rakoja, jotka jarruttavat lumen kulkua. 

Useat huoltoja tekevät toimijat ovat esittäneet huolensa paneelien turvallisuudesta ja toisaalta myös paneelien ehjänä säilymisestä esimerkiksi silloin, jos ne jäävät huomaamatta lumen alla ollessaan tai ylläpitotehtävien aikana tapahtuu jotakin muuta odottamatonta.

Merkinnät ja ohjeistukset kuntoon

Ensi sijassa sähkölaitteiston haltija on vastuussa kiinteistönsä teknisistä järjestelmistä ja turvallisesta työskentelystä kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan pitää aina ohjeistaa kaikkia mahdollisia toimijoita kiinteistönsä tekniikkaan liittyen. Tällainen velvollisuus saattaa jäädä pientalon omistajalta huomioimatta ja esimerkiksi nuohoojalle saattaa jäädä kertomatta aurinkopaneeleista. 

Tässä voisi olla aurinkosähköjärjestelmien merkinnöille yksi suositeltava lisäpaikka: kaikille katolle johtaville reiteille voisi laittaa merkinnän, että katolla on aurinkosähköjärjestelmän paneelit. Parasta olisi, jos paneeleista, niiden johdoista ja muista laitteista voisi antaa eri toimijoille vielä asemointipiirustuksen ennen katolle menoa.

Paneelit ja aurinkosähköjärjestelmät ovat hyvinkin turvallisia, kun ne ovat oikein ja ammattilaisen toimesta tehtyjä. Myrskyjen ja talven jälkeen suositellaan kuitenkin aina tarkastamaan paneelistot vähintäänkin aistinvaraisesti, ilman mittalaitteita. Tällöin tarkastetaan, ettei mistään nouse palamisen käryä ja että paneelit ja johdot ovat asiallisesti paikallaan. 

Jos jotain on pielessä, se on yleensä melko helposti havaittavissa. On siis hyvä pitää aistit valppaina paneelien läheisyydessä. Jos aistittavissa on palaneen käryä tai poikkeuksellista särinää, pitää välttää niiden lähestymistä. 

Lehdet ja muut roskat pois katolta

Myös puiden lehtiä ja muita roskia on tarpeen siivota katolta pois paneeliston tarkastusten yhteydessä, ettei pahimmillaan johonkin nurkkaan kerääntynyt lehtikasa aiheuta liian suurta paikallista lämpenemistä johdoissa tai muissa laitteissa.

Jos mahdollista, aurinkosähköjärjestelmän keskuslaitteen, eli kansanomaisemmin invertterin, voisi tarkistaa myös jo ennen katolle menoa sen varmistamiseksi, ettei se hälytä virhettä. On kuitenkin muistettava, että paneelit tuottavat sähköä keinovalossakin, vaikka invertteri olisikin vikatilassa. Lisäksi on hyvä huomata, että invertterin hälytysten tulkinta on toisinaan ongelmallista, koska lumen alla heikosti valoa saavat paneelistot voivat aiheuttaa ”suuren hälyn” invertterillä.

Vaikka järjestelmässä olisikin jotakin pielessä, on erittäin epätodennäköistä, että paneeleista saisi sähköiskun. Jotta tämä tapahtuisi, pitäisi ihmisen päätyä paneeliketjun molempien plus- ja miinusjohtojen kanssa kosketuksiin. Yleensä nämä johdot kulkevat hyvin tiiviisti vierekkäin, jolloin ne oikosulkeutuvat tehokkaasti ja vähentävät sähköiskun riskiä ympäristöönsä, jos johonkin johtoon tulisi vikaa. Paneeleihin uskaltaa siis koskea, jos ei suurempaa vikaa ole havaittavissa.

Alan toimijoiden viestintäfoorumi

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta, jonka toiminnassa Omakotiliitto on mukana. Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Omakotiliiton ohella Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Viestintäfoorumin työn taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla, ei pakollisilla järjestelmätarkastuksilla.