Aurinkosähköjärjestelmät muistettava huomioida, kun katoilla työskennellään

Harkitsetko aurinkopaneeleita tai onko sellaiset jo katolla? Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:stä kertoo, millaisia asioita paneeliston asentamisessa ja katon huoltamisessa tulee huomioida.

Katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät näkyvät monien alojen toimijoiden arjessa paneelien yleistyessä niin pientalojen kuin suurempienkin kiinteistöjen katoilla ja läheisyydessä. 

Aurinkopaneelien sijoittelussa onkin otettava huomioon kiinteistön normaalit ylläpitotehtävät, kuten esimerkiksi erilaiset ilmanvaihdon, savuhormien, tietoliikennejärjestelmien tai muun katolla olevan tekniikan huollot. Kun huoltoja voidaan joutua tekemään hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa, voivat paneelit entisestään tuoda lisähaastetta huoltotöihin. 

Paneelien päältä ei poisteta lumia. Kun aurinko paistaa, ne putoavat alas itsekseen. Kuva: Motiva.

Lumiesteet huomioitava paneelien sijoittelussa

Paneelien sijoittelussa jäävät lumiesteet usein huomiotta. Paneelit on sijoitettu pahimmillaan niin, että niiden päältä valuvalla lumella on suora reitti lumiesteiden yli. Lumiesteiden ja paneelien väliin pitäisi jättää riittävä, vähintään 1,5–2 metrin väli, johon valuva lumi kinostuisi. Vaikka paneelit ovat liukkaita ja edesauttavat lumen valumista, jää paneelien väliin yleensä pieniä rakoja, jotka jarruttavat lumen kulkua. 

Useat huoltoja tekevät toimijat ovat esittäneet huolensa paneelien turvallisuudesta ja toisaalta myös paneelien ehjänä säilymisestä esimerkiksi silloin, jos ne jäävät huomaamatta lumen alla ollessaan tai ylläpitotehtävien aikana tapahtuu jotakin muuta odottamatonta.

Merkinnät ja ohjeistukset kuntoon

Ensi sijassa sähkölaitteiston haltija on vastuussa kiinteistönsä teknisistä järjestelmistä ja turvallisesta työskentelystä kiinteistöllä. Kiinteistön omistajan pitää aina ohjeistaa kaikkia mahdollisia toimijoita kiinteistönsä tekniikkaan liittyen. Tällainen velvollisuus saattaa jäädä pientalon omistajalta huomioimatta ja esimerkiksi nuohoojalle saattaa jäädä kertomatta aurinkopaneeleista. 

Tässä voisi olla aurinkosähköjärjestelmien merkinnöille yksi suositeltava lisäpaikka: kaikille katolle johtaville reiteille voisi laittaa merkinnän, että katolla on aurinkosähköjärjestelmän paneelit. Parasta olisi, jos paneeleista, niiden johdoista ja muista laitteista voisi antaa eri toimijoille vielä asemointipiirustuksen ennen katolle menoa.

Paneelit ja aurinkosähköjärjestelmät ovat hyvinkin turvallisia, kun ne ovat oikein ja ammattilaisen toimesta tehtyjä. Myrskyjen ja talven jälkeen suositellaan kuitenkin aina tarkastamaan paneelistot vähintäänkin aistinvaraisesti, ilman mittalaitteita. Tällöin tarkastetaan, ettei mistään nouse palamisen käryä ja että paneelit ja johdot ovat asiallisesti paikallaan. 

Jos jotain on pielessä, se on yleensä melko helposti havaittavissa. On siis hyvä pitää aistit valppaina paneelien läheisyydessä. Jos aistittavissa on palaneen käryä tai poikkeuksellista särinää, pitää välttää niiden lähestymistä. 

Aurinkosähköjärjestelmä pitää aina asennuttaa sähköurakointioikeudet omaavalla asentajalla. Kuva: Adobe.

Lehdet ja muut roskat pois katolta

Myös puiden lehtiä ja muita roskia on tarpeen siivota katolta pois paneeliston tarkastusten yhteydessä, ettei pahimmillaan johonkin nurkkaan kerääntynyt lehtikasa aiheuta liian suurta paikallista lämpenemistä johdoissa tai muissa laitteissa.

Jos mahdollista, aurinkosähköjärjestelmän keskuslaitteen, eli kansanomaisemmin invertterin, voisi tarkistaa myös jo ennen katolle menoa sen varmistamiseksi, ettei se hälytä virhettä. On kuitenkin muistettava, että paneelit tuottavat sähköä keinovalossakin, vaikka invertteri olisikin vikatilassa. Lisäksi on hyvä huomata, että invertterin hälytysten tulkinta on toisinaan ongelmallista, koska lumen alla heikosti valoa saavat paneelistot voivat aiheuttaa ”suuren hälyn” invertterillä.

Vaikka järjestelmässä olisikin jotakin pielessä, on erittäin epätodennäköistä, että paneeleista saisi sähköiskun. Jotta tämä tapahtuisi, pitäisi ihmisen päätyä paneeliketjun molempien plus- ja miinusjohtojen kanssa kosketuksiin. Yleensä nämä johdot kulkevat hyvin tiiviisti vierekkäin, jolloin ne oikosulkeutuvat tehokkaasti ja vähentävät sähköiskun riskiä ympäristöönsä, jos johonkin johtoon tulisi vikaa. Paneeleihin uskaltaa siis koskea, jos ei suurempaa vikaa ole havaittavissa.

Paneelit eivät kestä kävelyä

Paneelit kestävät hyvin tasaista lumikuormaa. Pääasiassa standardinmukaiset ja asiallisesti rakennetut paneelijärjestelmät kestävät vähintään 5 400 Pa:n lumikuorman. 

Paneelien päällä ei saa kuitenkaan kävellä, vaikka 5 400 Pa vastaa 550 kg aiheuttamaa painetta yhdelle neliömetrille eli 550 kg/m2. Jos katsotaan pienempää pinta-alaa, esimerkiksi 10 cm x 10 cm aluetta, olisi tälle kohdistuva massa vain 5,5 kg, neliösenttimetrin alueelle vain 0,055 kg. Eli paneelien päälle tuleva pistemäinen kuorma – esimerkiksi kivi kengässä - hajottaa paneelin karkaistun lasipinnan tai sen alla olevan valosähköisen kennon. Hajoaminen voi olla vaikka vain mikrosärö, josta vesi herkästi löytää reittinsä ja hiljalleen etenevä ketjureaktio voi pahimmillaan päättyä palon alkuun.

Paneelien karkaistu lasi on pinnaltaan kyllä vahvaa ja kestää hyvin pienemmät mekaaniset iskut ja naarmuttavat tekijät, kuten tuulen paiskomat oksat ja vastaavat. Lumen putsaamista paneeleilta ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella, vaikka paneelien lasipinta sen kestäisikin. Vähänkin varomaton työkalun käyttö voi johtaa mikrosäröjä aiheuttavaan kolhuun. 

Suurin syy siihen, ettei paneeleilta kannata lähteä pudottamaan lunta, johtuu  työturvallisuudesta: putoamisriski ja muiden vahinkojen riski suhteessa saatuun hyötyyn on jo tilastoitujenkin tapahtumien takia havaittu todella epäedulliseksi.

Paneelien läheisyydessä on myös niiden muuta tekniikkaa, erityisesti johtoja, jotka voivat olla talvisin lumen alla piilossa. Näille on oltava omat johtoreitit eli niiden pitää olla asennettu metalliseen putkeen, johtokanavaan tai kaapelihyllylle viimeistään, kun poistutaan paneelien ja telineiden rakenteiden antamasta suojasta ja niiden mahdollistamista johtoreiteistä. Vaikka nämä ovat oikein tehtynä hyvin tukevia rakennelmia, eivät ne kestä välttämättä aikuisen ihmisen kävelyä tai kompastelua tai lumen pudottajan työkaluja.

Valitettavasti yleispäteviä ohjeita on melko vaikea antaa sen suhteen, miten johtoja pitäisi reitittää tai millaisia tiloja eri teknisten ja huoltoa vaativien kohteiden ympärille pitäisi jättää. Muidenkaan toimijoiden kannalta ei ole annettavissa yleissääntöjä siitä, missä kohdissa pitäisi varoa. Alan ohjeistot ovat vielä monelta osin vasta kehittymässä. Kiinteistön haltijan opastus, merkinnät ja muu dokumentointi ovat siten toistaiseksi avainasemassa.

Vielä on tarpeen muistuttaa tästä: vastaan tulee liian usein puutteellisia aurinkopaneelistojen asennuksia, joiden tekijästä ”ei ole tietoa”. Aurinkosähköjärjestelmä pitää aina asennuttaa sähköurakointioikeudet omaavalla asentajalla, joka käyttää laadukkaita, suomalaiset talviolosuhteet kestäviä sähkölaitteita ja -tarvikkeita.


Teksti: Matti Orrberg, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry



Alan toimijoiden viestintäfoorumi

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta, jonka toiminnassa Omakotiliitto on mukana. Foorumin toimintaa koordinoi Motiva ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Viestintäfoorumissa ovat mukana Omakotiliiton ohella Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto SuLVIry, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja VVS Föreningen i Finland rf (VSF).

Viestintäfoorumin työn taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Suomessa artiklat toimeenpannaan vaihtoehtoisilla toimilla, ei pakollisilla järjestelmätarkastuksilla.