Näin luot viihtyisiä ja helppohoitoisia pihaistutuksia

Kesän vehreyden hulvahtaessa yli äyräiden huumaa puutarhakuume helposti pään, ja lapiota tekee mieli heilutella  puutarhan eri kolkissa. Aloittelijan tai kokeneemmankin puuhastelijan on joskus vaikea hahmottaa, miten suunnitella istutukset ja mihin kiinnittää huomiota kasveja valitessa. Kutsuimme hätiin pihasuunnittelijan.


Fiksu pääsee helpommalla, pätee pihahommissa. Omakotiliiton webinaarissa pihasuunnittelija Tanja Nieminen antoi vinkkejä, miten luot kauniita, helppohoitoisia ja viihtyisiä istutuksia. Nieminen on suunnitellut pihoja yli kymmenen vuotta ja tullut katsojille tutuksi Huvila ja huussi -ohjelmasta. 

Pihasuunnittelijan tavoitteena on luoda parempia pihoja kaikille, koska puutarha on puuttuva linkki rakennetun ympäristön ja luonnon välillä, sanoo Nieminen. "Puutarhojen ja vihreän avulla on mahdollisuus löytää kestävä tasapaino. Puutarha yhdistää kodin ja luonnon.”


Puutarhaa suunnitellessa Nieminen neuvoo valitsemaan ensin kantavan idean pihaan. Yksikin idea riittää, kuten havupiha tai perinnepiha. Pidä asiat riittävän yksinkertaisina. ”Luo puutarhaan samankaltaisuutta muotojen ja värien avulla ja esimerkiksi talon tyylin kanssa, niin saat luotua harmoniaa ja tyylikkyyttä.”

Puutarhakaupassa on tarjolla toinen toistaan ihanampia kasveja, ja jos innostuu hankkimaan vähän kaikenlaista, tulee luoneeksi arboretumin, sanoo Nieminen. Erilaisten muotojen, kuten pyöreiden, soikeiden ja riippuvien puiden yhdistäminen, isojen ja pienten havujen sekä heinien ja pensaiden yhdistelmä sisältää kyllä upeita kasveja, mutta yhdessä ne näyttävät rauhattomilta. Hoitokaan ei ole helppoa.

Harmonisessa sommitelmassa on esimerkiksi keskenään yhtä korkeita ja samanmuotoisia puita reunoilla, niiden välissä matalampia havuja ja edessä matalakasvuisia kukkia. Tapoja tehdä hyviä sommitelmia on kuitenkin lukuisia. Kasvien rakenne, lehtimuodot ja korkeus vaikuttavat sommitteluun.

Yllä olevassa kuvassa on tasapainoinen istutussommitelma, alakuvassa levoton. 

Kasvit kannattaa valita mieluummin ryhminä kuin yksittäin, ohjeistaa Tanja Nieminen.

Istutusta varten kannattaa laatia istutussuunnitelma, jotta lopputulos miellyttää omaa silmää. ”Se on tarkkuutta vaativaa työtä, jotta lopputuloksesta saadaan jännittävä."

Tee penkistä ensin pohjakartta ja hahmottele poikkileikkaus. Piirrä penkki kolmioksi, jonka kärjen muodostaa istutuksen korkein kasvi, kuten hedelmäpuu. Sen viereen tulevat hieman matalammat kasvit, esimerkiksi kärhöt. Niiden edessä on taas hieman matalampaa kasvia, esimerkiksi pioneja. Reunalle jäävät kaikkein matalimmat reunuskasvit. 

Piirrä penkki kolmioksi. Aksenttikasveilla tarkoitetaan penkkiä erityisesti koristavia kasveja.

Kun teet suunnitelmaa paperille, hahmottele kasvit täysikokoisina, jottei tila lopu muutaman vuoden kuluttua. 

Voit käyttää suunnitelman pohjana myös valokuvaa ja merkitä siihen istutukset. Silloin näet, mihin kohtiin tarvitset näkösuojaa ja mistä päin katsot aluetta. Jos tarvitset suojaa johonkin kohtaan, suunnittele se kerrokselliseksi havuilla, lehtipuilla, pensailla ja perennoilla. 


Penkki kannattaa jakaa suunnitteluvaiheessa kolmeen osaan: taustaan, etureunaan ja kukkivaan keskiosaan. Etureunan ja taustan tehtävä on tukea ja pitää keskiosan kukkivat kukat pystyssä, sekä estää rikkaruohojen leviäminen. Tausta muodostaa kuin teatterin taustaseinän, jota vasten kukat loistavat. 

Taustakasvien kannattaa olla korkeita, puiden ja pensaiden vähintään 160 cm, jolloin ne tuovat sommitelmaan korkeutta ja ryhtiä. Taustaan sopivat puut, pensaat – suunnittelijalla itsellään pensasmustikka – metriset perennat ja koristeheinä. Perennoista aurinkoiseen paikkaan sopivat esimerkiksi perhoangervo, pensasmustikka, ukonhattu ja malva, varjoon puolestaan kuunlilja. Se sopii matalana hyvin myös etureunaan ja pitää rikkakasvit tehokkaasti poissa.

Etureunaan sopivat auringossa muun muassa jättipoimulehti, peittokurjenpolvi, kaunokainen, mirrinminttu, hopealehtinen nukkapähkämö tai loistosalvia, ja varjoon esimerkiksi tuoksukurjenpolvi, tuoksumatara ja jaloangervot. Niiden korkeus on noin 30 cm. Ne pysyvät ryhdikkäästi pystyssä, ja niiden vahva juuristo pitää rikkakasvit poissa. 

Keskellä suunnittelijalla itsellään on pioneja, liljoja ja kärhöjä, kevääksi taas tulppaaneja ja niiden edessä narsisseja. ”Keksi ensin tausta ja etureuna, ja keskelle voit kikkailla kaikkea ihanuuksia”, neuvoo Tanja Nieminen.

Pohjakuva penkistä. Taustalla olevien puiden ja pensaiden edessä on kukkiva keskiosa ja edessä vahvajuurisia matalia kasveja.


Koristeheinää voi käyttää perennapenkissä keventävänä elementtinä. Sininata, karhunnata, siniheinä ja koristekastikka eivät leviä. Isoja kiviä kannattaa myös hyödyntää, ja havuja voi lisätä sekaan. Havut pysyvät vihreinä talvellakin, kun perennoista ei näy mitään, ja luovat tilan tuntua silloinkin.

Jos kukkapenkki on pitkä, samaa istutussuunnitelmaa voi toistaa loputtomasti. 


Kasvien avulla pihalle pyritään luomaan huonetiloja, joissa on seinät, katto ja lattia. Seinät saat pensasaidoilla, köynnöspergolasta tai rakennetuilla aidoilla ja pergolalla. Lattiana on omakotitaloissa usein nurmi, joka kestää tallaamista, ja myös metsänpohjakuntta ja maanpeittoperennat ajavat asian. Katto syntyy puista. 

”Jos vain taivas on kattona, tuntuu tila liian korkealta eikä synny vaikutelmaa tilasta. Hedelmäpuut tai, jos pihalle mahtuu, suuremmat puut sulkevat tilaa ylhäältäpäin”, neuvoo Tanja Nieminen. 

Kasvin muodolla on kaikkein suurin vaikutus visuaalisesti. Valitse kasvi, joka kasvaa luonnostaan halutun muotoiseksi, jottei sitä tarvitse juurikaan hoitaa. 

Kun perusrungon muodostamat peruskasvit ovat paikoillaan, korista tila täytekasveilla: perennoilla, havuilla tai kukkivilla koristepensailla. Voit käyttää kaikkea, mikä tuo tilaan vaihtelua ja ilmeikkyyttä. Mitä nuorempi perusrunko pihalla on, sitä enemmän tarvitset täytekasveja. Vanhassa pihassa perusrunko on usein jo valmiina eikä täytekasveja tarvita välttämättä lainkaan. Perusrunkoa tarvitsee vain huoltaa; leikata vanhoja pensaita ja puita.

Kun olet luonut harmonisen pohjan, on aika tuoda tilaan kontrastia. Liika harmonia on helposti tylsä, ja kontrastilla saat pihaan rohkeutta, yllätyksellisyyttä ja taiteellisuutta. 

Kontrastia voit luoda monin tavoin. Isojen ja pienten lehtien yhdistäminen tuo eloa. Varjoisassa paikassa esimerkiksi pienilehtinen jaloangervo näyttää kauniilta sormivaleangervon isojen lehtien rinnalla. 

Vaaleat ja tummat lehdet vierekkäin tuovat jännitettä, esimerkiksi punavaahtera vihreän seassa. 

Matala maanpeittokasvi ja korkea köynnöskasvi yhdessä näyttävät kiinnostavilta. 

Samoin erilaiset lehtimuodot ja tekstuurit tuovat rohkeutta, kuten siro kurjenmiekka ja harottavalehtinen saniainen, tai kevyt unikkoryhmä taustalla olevan suurilehtisen latva-artisokan edessä. 

Kun jännite kasvien välillä on harkittu, ei lopputulos näytä sotkuiselta.



Suunnittelussa voit huomioida myös kasvien värit. Tanja Nieminen sanoo olevansa itse värisuunnittelija, joka maalaa kasveilla. Tärkeimpänä hänelle ovat violetit kukat, jotka ovat puutarhan harmaa. Ne korostavat vihreää ja rauhoittavat kokonaisuutta. Myös limenväri korostaa vihreää.

Hopean väriset kasvit sopivat hyvin kuivaan, aurinkoiseen paikkaan ja valkoisten kukkien kaveriksi. Vaikutelma voi olla jopa liian hillitty, mutta varmasti tyylikäs, opastaa suunnittelija.

Valkoisena kukkivia kasveja kannattaa sen sijaan säästää elokuuhun. Keskikesän auringossa valkoinen ei erotu kovin hyvin.

Miten sitten saada koko kesän kukkiva istutusryhmä? Huolellisella suunnittelulla se onnistuu. Mieti aluksi, milloin olet kotona ihastelemassa kukkia. Jos sinulla on kesämökki, voi olla hyvä idea satsata elokuuhun, kun on palattu mökiltä ja kesää on vielä jäljellä. 

Kevään väriläiskiä ovat sipulikasvit, sen jälkeen hedelmäpuut. Kesäkuussa pääsee kaikkinensa helpolla, sillä silloin kukkivat muun muassa syreeni, jasmike, pioni, juhannusruusu, akileijat, kurjenmiekat, kaunopunahatut ja kurjenpolvet.

Heinäkuussa kukinta vähenee, ja sitä varten penkkiin tarvitaan ruusuja tai liljoja tuomaan väriloistoa.

Heinäkuun lopulta eteenpäin löytyy taas enemmän valinnanvaraa, sillä silloin kukkivat esimerkiksi syysleimu ja hortensia. Koivuangervossa on kiva syysväri, ja koristeheinät näyttävät syksyllä kivoilta, vinkkaa Nieminen.

Janoatko lisää tietoa? Kuuntele koko webinaari kirjautumalla jäsensivuille, niin kuulet muun muassa ongelmakohtien peittämisestä ja suojaamisesta tai istutusten taiteellisemmasta sommittelusta. 


Muista myös jäsenten piha- ja puutarhaneuvonta. Lisätiedot jäsensivuilla. 



Teksti ja kuvat: Viivi Handolin

Piirrokset: Tanja Nieminen


Lue lisää piha ja puutarha -aiheisia juttujamme

Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha

Kuva: Viivi Handolin