Pahikset pois pihalta

Heti  kevään tullen kannattaa kaivella lapiot, oksasakset ja viikatteet esiin. Ovatpahan sitten valmiina, kun pahislajit aikovat jatkaa pihanvalloitustaan. Muun muassa kurtturuusu, komealupiini ja aasialaista alkuperää olevat suuret tatarkasvit on määritelty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi, jotka tulee hävittää. Ne uhkaavat valloittaa paitsi pihan myös maamme luonnonvaraisia alueita.

Jättipalsami

Näivetä kasvuinto 

Vaikka vaakajuurakkonsa avulla leviävä kurtturuusu näyttäisi pysyvän puutarhassa rajatulla alueellaan, linnut kuljettavat sen siemeniä kauaksi, sisämaasta merenrannalle saakka. Ruusu on jo paikoitellen päässyt kasvattamaan jopa hehtaarin laajuisia, piikikkäitä tiheikköjä hiekkarannoille. Siksi kotipihoillakin on syytä ryhtyä torjuntatoimiin. Pienen kurtturuusun voi vetää juurineen irti. Jos ruusu on ennättänyt kasvaa kookkaaksi pensaaksi tai pensasryhmäksi, on tartuttava oksasaksiin.

”Vanhat, haaraiset pensaat kannattaa leikata ensin alas. Kun uusia versoja kasvaa, näivettäminen on tehokas keino. Oksista riivitään vihreät versot pois kolme kertaa kesässä. Sitä jatketaan kolme vuotta”, vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta neuvoo.

Näivettämisen voi tehdä myös leikkaamalla varret kokonaan maata myöten useita kertoja kesässä parin kolmen kasvukauden ajan.

Mikäli toistuva versojen riipiminen tai oksien leikkaaminen tuntuu työläältä, alasleikatun ruusun päälle voi levittää tukevan pressun. Kun se on paikoillaan muutaman vuoden, ruusun kasvuinto laantuu.

Kurtturuusun hävittämiseen annettiin siirtymäaika 1.6.2022 asti. Muut vieraslajit on hävitettävä heti. Niihin pätevät paljolti samat keinot kuin ruusuunkin. Esimerkiksi vähäiset komealupiinit voi kaivaa maasta ylös juurineen päivineen. Laajan kasvuston kimppuun on puolestaan helpointa käydä viikatteen tai trimmerin kanssa.

”Jatkuva niittäminen näännyttää lupiinin pikkuhiljaa. Niitto pitää tehdä viimeistään kukinta-aikaan. Silloin ei ole vielä kypsiä siemeniä.”

Jos lupiini on aiempina vuosina ehtinyt kukkia, maassa piilee todennäköisesti siemenpankki. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä pitkään, joten jo torjutuksi luultu kasvi saattaa putkahtaa jonain vuonna jälleen esiin. Kasvupaikkaa kannattaa siis tarkkailla jatkossakin.

Torju oikeaan aikaan

Vieraslajeista japanin-, sahalinin- ja tarhatatar leviävät voimakkaasti juurillaan ja jättävät pienempiään suurten lehtien alle. Tattaria ei kuitenkaan suositella kiskomaan maasta. Maahan jää juurenpaloja, joista kasvit lähtevät pian versomaan. Juurenpalat myös kulkeutuvat helposti uusille paikoille mullan mukana. Siksi on varminta leikata ruokomaiset varret maata myöten ja peittää alue pressulla. Vaihtoehtona Terhi Ryttäri ottaa esille kemiallisen torjunnan.

”Maltillisesti käytettynä se on tattarille helpoin vaihtoehto. Torjunta kannattaa silloin jättää elokuulle. Torjunta-ainetta levitetään lehdille, joista se kulkeutuu juurakkoon.”

Jättipalsami on puolestaan hyvä nitistää jo heti alkukesästä. Koko EU:n alueella kielletty kasvi ei meillä ole kuitenkaan pahin pahis. Se on yksivuotinen, ja vaikka sen siemenet leviävät laajalle, ne säilyvät itämiskykyisinä vain pari vuotta. Ryttärin mukaan vähäisestä jättipalsamikasvustosta pääseekin eroon parissa kesässä, kun sen kitkee tai niittää ennen kukintaa. Tosin jo pienet taimet saattavat kukkia, joten viikate on hyvä olla valmiina. 

Lähteet: Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta ja www.vieraslajit.fi

Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen. 

Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 1/2020.

1. Viime vuonna voimaan tulleen asetuksen mukaan kurtturuusu ja sen valkokukkainen muoto tulee hävittää 1.6.2022 mennessä. Sen sijaan jalostettuja tarhakurtturuusuja saa kasvattaa. Ne erottuvat usein kerrannaiskukkaisina.

2. Kurtturuusut leviävät juurillaan ja siemenistä. Hyvä varotoimi ensi alkuun on poistaa pensaista kiulukat.

3 a-c. Kaunista lupiinia on aikoinaan siirretty puutarhoihin. Nykyään se saattaa levitä pihoihin teiden pientareilta.

4. Suurilehtinen ja ruokovartinen tatar on tuonut eksoottista tuulahdusta kotipihoille. Nyt tuo voimakkaasti leviävä kasvi on hävitettävien listalla.

5. Jättipalsami kasvaa tuoreilla kasvupaikoilla ja leviää muun muassa joen- ja puronvarsia pitkin.

6 a-b. Yksi palsamiyksilö voi kasvattaa jopa neljätuhatta siementä. Jättipalsami pääsee muodostamaan laajoja, yhden lajin kasvustoja.

7. Yksivuotisesta jättipalsamista pääsee helpommin eroon kuin takana näkyvästä kurtturuususta.

Muista - jäsenenä olet oikeutettu maksuttomaan pihasuunnittelu- ja puutarhaneuvontaan!

Puutarhuri Mikko Naumanen antaa neuvoja Omakotiliiton jäsenille puhelimitse: maalis-syyskuussa, joka toinen tiistai, parittomina viikoina, klo 13-15.

Katso neuvontanumero jäsensivuilta tai Omakotilehdestä.

Lue lisää piha ja puutarha-aiheisia juttujamme

Katso hakemistosta kohdasta Piha ja puutarha

Kuva: Viivi Handolin

Muista myös jäsenten ilmainen piha- ja puutarhaneuvonta.