Kiinteistönomistaja on vastuussa pihansa ja katuosuutensa turvallisuudesta sekä tonttiliittymien auraamisesta
Mitä tehdä, kun lunta tulee runsaasti ja aura-auto jättää lumivallin pihatien liittymään?Lain mukaan tontinomistaja tai tontin vuokralainen vastaa tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta ja siihen liittyen tonttiliittymän kohdalle auratun lumen ja jään poistamisesta sekä ojarummun avoinna pitämisestä. Pihatien ja tonttiliittymien talvikunnossapito ja aurauslumien poisto on määritelty ns. kunnossapitolaissa (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, kts. tarkemmin videon alla).
Käytännössä kuntien välillä on vaihtelua. Jyväskylässä poistetaan vuonna 2023 tonttiliittymien lumivallit yli 75-vuotiaiden asukkaiden pihoilta. Vaasassa aloitettiin talvikaudella 2021-22 aurauksen yhteydessä tonttiliittymien aurausvallien poisto. Osassa kuntia on sovittu, että ns. raskaan, tiehöylillä tehdyn polanteenpoiston jälkeen tonttiliittymät avataan koneellisesti niin, että tontille kulku mahdollistuu.
Erityisesti ikääntyneille pientaloasukkaille pihateiden ja niiden liittymiin kasautuvat kinokset ja vallit aiheuttavat ongelmia. Jos sinulla on vaikeuksia selvitä lumitöistä, ole yhteydessä oman kunnan (1.1.23 alkaen hyvinvointialueen) vanhuspalveluihin ja pyydä palvelutarpeen kartoitusta avun saamiseksi kotiin lumitöihin liittyen, jotta pärjääminen omassa kodissa mahdollistuisi. Suomen hallitusohjelman mukaisesti ikääntyneiden kotona-asumista tuetaan, ja jokaisella on oikeus kysyä ja selvittää mahdollisuutta saada kotiin apua omasta kunnasta.
Osa omakotiyhdistyksistä tarjoaa ikääntyneille avuksi talkkaripalveluita, myös lumitöihin. Tarkista omasta yhdistyksestäsi, onko heillä tarjolla talkkaritoimintaa.
Omakotiyhdistyksen ja asukkaiden kannattaa olla aktiivisia kuntaan päin ja kertoa, miten lumivallien muodostumiseen voi vaikuttaa aurauksella. Esimerkiksi Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja teki talvella 2022 valtuustoaloitteen, jossa asemakaavoitetuilla alueilla tehtäisiin tulevaisuudessa asiakasystävällisempää talvikunnossapitoa poistamalla tonttiliittymien aurausvallit.
Hiekoitus omistajan vastuulla
Tärkeä osa tontin talvikunnossapitoa on hiekoitus. Omakotitalon omistaja on vastuussa, jos hän on laiminlyönyt pihansa talvikunnossapidon ja kutsumaton vieras liukastuu pihamaalla kävellessään talon pääovelle. Lue lisää artikkelista Hiekoittamalla pihatien voit säästää pitkän pennin.
Videolla perehdytään mm. siihen, mihin lumi kannattaa kasata ja mitkä alueet kadun puolella kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle.
Alla otteena laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta Finlexin sivuilta
4 §
Kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. Tontinomistajan velvollisuutena on kuitenkin, jollei 8 §:stä muuta johdu, pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä.
Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta.
Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman jalankulku- ja pyörätien kunnossapito kuuluu kunnalle sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään.
Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun erityistä liikennetarvetta palvelevan kadun kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta toisin kuin 1 momentissa säädetään. Tontinomistajalle näin määrättävä kunnossapitovelvollisuus ei kuitenkaan saa olla olennaisesti raskaampi kuin tontinomistajalle muutoin tämän lain mukaan kuuluva kunnossapitovelvollisuus.
8 §
Kunta voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle 4 §:n mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta, kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla.
Jos pientalovaltaisella alueella ei saavuteta tämän lain mukaista kunnossapidon tasoa tai jos kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti, kunnan on päätöksellään otettava kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajille 4 §:n 1 momentin mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä. Edellytyksenä kuitenkin on, että kunnossapito voidaan järjestää tarkoituksenmukaisena alueellisena kokonaisuutena ja että alue soveltuu koneelliseen kunnossapitoon.
Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle 4 §:n mukaan kuuluvista kunnossapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle.
Kunnossapidon maksuista säädetään 14 b §:ssä.
8 a §
Ennen 4 §:n 4 momentin ja 8 §:n 1 ja 2 momentin mukaisen päätöksen tekemistä päätösehdotuksen pitämisestä julkisesti nähtävänä on etukäteen ilmoitettava kunnan ilmoitustaululla ja vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Päätösehdotuksesta on annettava tieto aloitteen tekijöille. Lisäksi sellaisesta päätösehdotuksesta, jolla kunta ottaa tontinomistajien tehtäviä huolehtiakseen, on annettava tieto alueen tontinomistajille. Tiedoksianto voi tapahtua tavallisella kirjeellä. Muistutus ehdotuksesta on jätettävä kunnalle 14 päivän kuluessa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tiedoksisaamisesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös annetaan tiedoksi aloitteen tekijöille. Päätös annetaan todisteellisesti tiedoksi niille tontinomistajille, joita päätös koskee siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.
9 §
Kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä.
10 §
Tontinomistaja ei ole velvollinen pitämään puhtaana ajoradan vastakkaisella puolella olevaa pyörätietä tai jalkakäytävää. Jos katualueella on istutus, ei istutusaluetta lueta kuuluvaksi siihen alueeseen, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Tällaisessa tapauksessa ulottuu tontinomistajan velvollisuus pitää katu puhtaana enintään 24 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Istutuksen kautta tontille johtavat kulkutiet on tontinomistajan kuitenkin pidettävä puhtaina. Edellä tässä momentissa säädetystä poiketen tontinomistajalle kuuluu enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen.
Muilta osin kadun puhtaanapito kuuluu kunnalle. Kunnan velvollisuutena on pitää puhtaina myös kadulla olevat istutukset, kadun kalusteet, korokkeet, suojakaiteet, liikennemerkit ja muut vastaavat laitteet.
13 §
Kunta voi päätöksellään ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle tämän lain mukaan kuuluvista puhtaanapitotehtävistä määrättyjen katujen tai tehtävien osalta.
Kunnan ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle 10 §:n mukaan kuuluvista puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kunnalle.
Puhtaanapidon järjestämistä koskevan päätöksen valmisteluun ja tiedoksiantoon sovelletaan, mitä 8 a §:ssä säädetään kunnossapidon järjestämistä koskevasta päätöksestä.
Puhtaanapidon maksuista säädetään 14 b §:ssä.
14 b §
Kunta voi vuosittain periä 8 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista, huolehtiakseen ottamistaan, kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta.
Kunta voi periä maksun, joka perustuu 14 a §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tarkastamisesta ja työn valvonnasta kunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin.
Kunta voi periä aikaan, alueen laajuuteen ja alueen keskeisyyteen perustuvan kohtuullisen maksun alueen tilapäisestä käyttämisestä 14 a §:ssä tarkoitetulla tavalla työmaana, jos alue rajataan pois yleisestä käytöstä. Maksu peritään yhden työmaan osalta vain kerran. Maksua ei peritä, jos työ tehdään kunnan suorittaman kadun rakentamiseen liittyvän muun työn yhteydessä. Maksua ei peritä siltä ajalta, jonka alue on työmaana työstä vastaavasta riippumattomasta syystä, jota ei voida ennakoida.
Kunta ja poliisi voivat periä 16 §:n 4 momentissa tarkoitetun välittömän vaaran torjumisesta aiheutuneet erityiset kustannukset siltä, jonka toiminnasta tai laiminlyönnistä vaara on aiheutunut. Erityisiä kustannuksia ovat sellaiset työstä tai kaluston käytöstä aiheutuneet kustannukset, jotka eivät johdu tavanomaisesta valvontatyöstä tai tavanomaisesta kaluston käytöstä. Kustannusten maksamiseen ja perimiseen sovelletaan, mitä uhkasakkolain (1113/1990) 17 §:ssä säädetään.
Kunta hyväksyy maksujen määräämisen perusteet sisältävän taksan. Kunta saa käyttää verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) mukaisesti saamiaan tietoja maksujen määräämisessä.
Lähde: Finlex
Aurausautojen jättämät lumikinokset ja reunavallit ikäihmisten huolena - Omakotiliitto selvitti asukkaiden mielipiteitä
‒ Runsas lumentulo on haastavaa ikääntyville asukkaille, joiden liikuntakyky on heikentynyt. Yhteiskunta painottaa ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään, ja kuntien tulisikin löytää ratkaisuja tähän tilanteeseen, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Eräs 65-vuotias, suuren sydänleikkauksen läpikäynyt vastaaja totesi, että lumitöistä on tullut yksi merkittävimmistä huolenaiheista, kun hän miettii kotona asumisen jatkoa.Osa omakotiyhdistyksistä tarjoaa ikääntyville talkkaripalveluita, jolloin talkkari auttaa esimerkiksi talvisin lumitöissä ja kesäisin nurmenleikkuussa. Inkoossa on toiminut jo useamman vuoden niin sanottu lumirinki. Siinä kaksi Inkoon Omakotiyhdistyksen palveluksessa olevaa talkkaria kiertää rinkiin ilmoittautuneiden noin 20 jäsenen pihat ja hoitaa lumityöt ja -vallit. Normaalisti talkkarin minimiveloitus on kaksi tuntia, mutta lumiringissä vain puoli tuntia. Lisäksi kilometrikorvaukset jyvitetään kullekin ringin jäsenelle matkan pituuden mukaan.
‒ Silloin asiakas voisi saada mahdollisesti myös kotitalousvähennystä työn osuudesta, toteaa kuntatekniikan päällikkö Sauli Hyttinen.
Se, että kunta ottaisi hoitaakseen kaikki lumityöt, olisi Hyttisen mielestä erittäin hankala ja kallis ratkaisu. Yksi ongelma on, että työntekijöitä ei välttämättä löydy juuri silloin, kun lunta tulee runsaasti.
Moni vastaajista koki, että aurauksen kilpailutus on laskenut työn ja/tai aurauskaluston laatua. Omakotiliitto muistuttaa, että aurauksen kilpailutuksessa ja käytännön toteutuksessa tulee hinnan lisäksi huomioida aurauskaluston tekniset ratkaisut kuten kääntyvät terät. Kyselyn perusteella ongelmana ei yleensä ole kaluston huonous vaan se, että esimerkiksi kiireen takia auraajat eivät käytä kääntyviä teriä. Vastaajat peräsivätkin kunnan vastuuta laadun valvonnassa.
Sauli Hyttisen mielestä pelkästään kääntyvät terät eivät ole ratkaisu ongelmaan, sillä kalustolle on paljon muitakin vaatimuksia.
‒ Myös aurausnopeuden on oltava riittävä ja lumi on saatava tarpeeksi ylös penkalle.