Jätevesiratkaisu uusiksi vanhaa hyödyntäen

Markku Haapaniemi saneerasi jätevesijärjestelmänsä uuden lain mukaiseksi maasuodatuskaseteilla ja umpisäiliöllä. Alkuperäiset betoniset saostuskaivot hän hyödynsi harmaiden vesien esiselkeytyksessä.


Mäntsäläläinen Markku Haapaniemi seurasi tarkkaan jätevesilain valmistelun monet käänteet, ennen kuin ryhtyi saneeraamaan oman, 1990-luvun alussa rakennetun kotitalonsa järjestelmää.

”Odotin tarkoituksella, että laki saadaan lopulliseen muotoonsa ja että tekniikka samalla kehittyy. Halusin myös löytää takuulla hyvän suunnittelijan. Määräaika saneeraamiselle päättyi lokakuun lopussa, ja meidän remonttimme valmistui viikko sen jälkeen. Aika tiukalle meni”, hän naurahtaa.

Haapaniemen koti on pohjavesialueella. Entinen systeemi, jossa kaikki talouden viemärivedet johdettiin kolmen betonisen saostuskaivon ja maasuodattamon kautta maastoon, ei enää ollut lain mukainen.

”En halunnut kemiallisia puhdistamistapoja, vaan mahdollisimman luonnonmukaisen systeemin. Yksi vaihtoehto olisi ollut johtaa kaikki viemärivedet umpisäiliöön, mutta säiliön tyhjennystiheys olisi silloin ollut aikamoinen”, Haapaniemi sanoo.

Vanhat kaivot hyötykäyttöön

Alkuperäiset betonikaivot osoittautuivat tiiviiksi ja hyväkuntoisiksi ja olivat tilavuudeltaan riittävät. Markku Haapaniemi päätti yhdessä suunnittelijan kanssa, että niitä hyödynnetään harmaiden vesien esiselkeytyksessä ja niiden perään asennetaan maasuodatuskasetit veden puhdistamista varten.


”Jos vanhat kaivot ovat alle 20 vuotta vanhoja, niitä voidaan usein hyödyntää. Heikot kohdat voidaan tarvittaessa tiivistää asiaan tarkoitetulla sementillä. Jos kaivot ovat päässeet heikkoon kuntoon, ne on korvattava joko muovisella saostussäiliöllä tai uusilla betonisilla kaivoilla”, sanoo Haapaniemen remontin suunnitellut ja vastaavana mestarina toiminut jätevesisuunnittelija Juha Nissinen.

Koska tontti on pohjavesialueella, erotellaan wc-vedet uudessa systeemissä erilleen kaksoisviemäröinnillä ja johdetaan viiden kuution umpisäiliöön. Se on Haapaniemen kahden hengen taloudessa tyhjennettävä noin neljä kertaa vuodessa.

”Monissa kohteissa kaksoisviemäröinnin toteuttaminen on käytännössä hyvin hankalaa ja edellyttää massiivista remonttia talon sisällä, mutta täällä se onnistui helposti”, suunnittelija Nissinen toteaa.

Haapaniemen kodissa viemäriputket kulkivat sopivassa paikassa autotallin katossa, missä niihin saatiin tehtyä haara ilman, että lattioita tarvitsi piikata auki asunnon sisällä. Vain varastotiloissa jouduttiin avaamaan lattiaa.

Nyt harmaat vedet kulkevat vanhojen betonisten saostuskaivojen läpi Pipelifen maasuodatuskasetteihin ja sieltä edelleen avo-ojaan. Näytteenottoa varten perällä on erillinen näytteenottokaivo. 

Yllättävän helppo remontti

Yksi Markku Haapaniemen kriteereistä oli, että uuden jätevesijärjestelmän pitää olla niin yksinkertainen asentaa, että hän voi tehdä työn itse. Hän toimii sivutoimisena maanviljelijänä ja omistaa vanhan kaivinkoneen, joten kaivuutyöt hoituivat omasta takaa. ”Maasuodatuskasetit olivat todella helpot asentaa. Enemmän vaivaa vaati, että maan kaadot tulivat kohdalleen”, Haapaniemi kuvailee.


Hän suunnitteli remontin niin, että talossa pystyi asumaan koko ajan. Hän asensi ensin kasetit valmiiksi paikoilleen ja johti sitten kaikki viemärivedet umpisäiliöön kasettien liittämisen ajaksi. Näin viemärin käyttöön ei tullut isoja katkoja.

Hintaa jätevesijärjestelmän uudistamiselle tuli noin 7 000 euroa, mutta omalle työlleen Haapaniemi ei ole summassa laskenut arvoa.

”Jos betoniset kaivot olisivat olleet huonokuntoiset ja ne olisi pitänyt korvata muovisella saostussäiliöllä, olisivat kustannukset nousseet karkeasti arvioiden 2 000 eurolla", suunnittelija Juha Nissinen arvioi.

Remontin suunnittelu, tuotteiden tilaus ja toimitusten odottaminen sekä itse remontti veivät kaikkineen kolmisen kuukautta. Tehokasta työaikaa Haapaniemeltä kului remonttitöihin viikon verran.

”Nyt, kun tiedän, kuinka vaivattomasti kaikki lopulta hoitui, niin olisi pitänyt hoitaa asia kuntoon jo aiemmin”, hän toteaa.


Teksti: Elina Kilpinen, Kuvat: Sami Tirkkonen

Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 2/2020

Lue myös: Ekologisesti digiaikaan - jäteveden puhdistamoa voi seurata netissä

Lue myös: Puhtaan järven ehdoilla - huoletonta jätevesien käsittelyä mökillä