SUOMEN OMAKOTILIITTO RY:N SÄÄNNÖT

Nimi, kotipaikka ja kieli

1§ 

Yhdistyksen nimi on Suomen Omakotiliitto ry, ruotsiksi Finlands Egnahemsförbund rf, englanniksi Finnish Home Owners’ Association. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialue koko maa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto.

Liitto on suomen- ja ruotsinkielinen, pöytäkirjakielenä on suomi

Tarkoitus ja toimintamuodot

2§ 

Liiton tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana, valtakunnallisena etu- ja keskusjärjestönä 

• puolustaa ja valvoa omakotitalon, vapaa-ajan asunnon ja asunto-osakkeen omistajien ja asukkaiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja 
• tehdä työtä heitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi ja uudistamiseksi sekä 
• vaikuttaa ja ohjata mainittujen asumismuotojen lisäämiseen ja kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtääviin toimiin.

3§ 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

• tekee yhteistyötä toimialansa valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä toimielinten ja järjestöjen kanssa
• vaikuttaa toimialansa asioiden kehittämiseen kansainvälisellä, valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla
• osallistuu toimialansa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon
• johtaa jäsenkenttänsä järjestäytymisen kehittämistyötä
• tukee piiri- ja jäsenyhdistystensä toimintaa ja sen kehittämistä ja tätä kautta myös näiden yksittäisiä jäseniä
• edustaa jäsenkuntaansa kotimaassa ja ulkomailla
• järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia sekä
• tarjoaa jäsenilleen heidän tarvitsemiaan palveluja

Liitto voi toimintansa tukemiseksi 

• harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa
• myydä toimialaansa liittyvää neuvonta- ja järjestömateriaalia
• ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
• panna toimeen rahankeräyksiä ja arpajaisia 
• omistaa samansuuntaista toimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden osakkeita
• hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarvittavia kiinteistöjä ja osakkeita
• harjoittaa projektitoimintaa pientaloasumisen edistämiseksi
• liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka edistävät liiton tarkoitusperiä
• hallita ja perustaa rahastoja ja säätiöitä

Jäsenyyttä koskevat määräykset 

4§ 

Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on puolustaa ja valvoa omakotitalon, vapaa-ajan asunnon tai asunto-osakkeen omistajien ja asukkaiden oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä tällaisten yhdistysten muodostamia rekisteröityjä piirijärjestöjä. Yleisnimityksenä kaikista näistä käytetään nimitystä jäsenjärjestö.

Jäsenyyttä haetaan kirjallisesti liiton hallitukselta. Hakemuksen tulee sisältää 

• jäsenyyttä hakevan järjestön säännöt
• selvitys jäsenmäärästä ja 
• sitoumus noudattaa liiton sääntöjä sekä sen toimielinten päätöksiä, mikäli se ei jo ilmene jäsenyyttä hakevan yhdistyksen säännöistä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi liittohallitus voi hyväksyä liiton kannattajajäseneksi luonnollisen tai oikeushenkilön, joille liitto lähettää vuosittaisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenillä ei ole ääni-, puhe eikä läsnäolo-oikeutta liiton kokouksissa ilman kokouksen erillistä päätöstä.

Liittokokous voi kutsua kunniapuheenjohtajiksi erittäin ansioituneita, liiton entisiä puheenjohtajia ja kunniajäseniksi jäsenjärjestöjen erittäin ansioituneita henkilöitä.

5§ 

Jäsenjärjestön tulee liiton toiminnan osana ja sen ohjeiden mukaisesti pitää liitto tietoisena 

• jäsenistönsä yhteystiedoista
• säännöissään ja hallinnossaan tapahtuneista muutoksista
• liiton luottamus- ja muissa tehtävissä olevien jäsentensä toimikelpoisuuden mahdollisesta päättymisestä sekä
• sellaisista paikallisen tai alueellisen tason hankkeista, valmistelusta, päätöksistä, julkaisuista tai muista seikoista, joilla saattaa olla merkitystä liiton toiminnalle.

Lisäksi jäsenjärjestön tulee tukea liiton toimintaa 

• ehdottamalla sen toimielinten käyttöön liiton toiminnasta kiinnostuneita, sen toimintaan sitoutuneita ja osaavia jäseniään
• avustamalla liittoa tutkimustoiminnassa ja tietojen keruussa sekä 
• varaamalla liiton edustajille puheoikeus jäsenjärjestön kokouksissa sekä tiedottaa etukäteen jäsenjärjestön ja liiton suhteisiin vaikuttavista hankkeista.

6§ 

Jäsenjärjestöllä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokoukselle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron myötä liiton ja jäsenjärjestön velvollisuudet toisiaan kohtaan lakkaavat. Ero astuu voimaan eroilmoitusta seuraavan vuosipuoliskon jälkeen. Maksettuja jäsenmaksuja ei palauteta.

Jäsenjärjestön erottamisesta päättää liittovaltuusto.

Liittohallitus voi katsoa jäsenjärjestön eronneeksi, jos jäsenjärjestön kaikki jäsenet ovat jättäneet jäsenmaksunsa maksamatta vuoden ajalta. 

Hallitus toteaa kannattajajäsenyyden päättymisen.

Jäsenmaksut 

7§ 

Liitto kerää jäsenyhdistysten jäseniltä jäsenmaksua, joka koostuu liiton ja jäsenyhdistysten osuudesta ja jonka suuruus eri jäsenryhmille määrätään liittokokouksessa tai liittovaltuuston kokouksessa ja yhdistyksen kokouksessa seuraavaksi kalenterivuodeksi. Liitto kerää kannattajajäseniltään kannattajajäsenmaksua.

Kun maksu sisältää myös jäsenjärjestön keräämän jäsenmaksun, maksun kyseinen osa palautetaan jäsenjärjestölle neljä kertaa vuodessa. Liiton jäsenmaksun keräys ei kuitenkaan koske sitä jäsenmaksua, jonka piirijärjestö mahdollisesti perii jäsenyhdistyksiltään.

Liittovaltuusto päättää 

• jäsenmaksun liiton osuuden suuruuden erikseen jäsenyhdistyksen varsinaiselta jäseneltä ja erikseen sellaiselta jäsenyhdistyksen jäseneltä, joka asuu varsinaisen jäsenen kanssa samassa taloudessa sekä sellaiselta jäsenyhdistyksen jäseneltä, joka on myös toisen jäsenyhdistyksen jäsen
• liiton kannattajajäsenmaksusta erikseen luonnolliselle henkilölle ja oikeushenkilölle

Sotiemme veteraaneilta tai näiden puolisoilta ei peritä jäsenmaksua liitolle. 

Liittohallitus voi päättää liittyvän jäsenyhdistyksen ensimmäisen vuoden alemmasta liiton jäsenmaksusta, jäsenmaksun alentamisesta, kun kysymyksessä ovat kesken toimintakauden liittyneet jäsenet, sekä kerralla kerättävästä jäsenmaksusta, joka voi sisältää jäsenmaksut useammalta kuin yhdeltä vuodelta. 

Liitto tukee piirijärjestöjen taloutta piirituen perusosalla sekä jäsenmäärään perustuvalla lisäosalla maksaneiden jäsenmäärien mukaisesti. 

Piirituen saamisen edellytyksenä on, että piirijärjestöt toimittavat liittoon seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä edellisen vuoden vuosikertomuksen sisältäen tuloslaskelman ja taseen. 

Liiton toimielimet

8§ 

Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.

Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa liittokokousten välisenä aikana.

Liittohallitus on toimeenpaneva elin. Liittovaltuusto ja liittohallitus voivat asettaa asioiden valmistelua varten pysyviä valiokuntia, tilapäisiä toimikuntia tai muita tarpeelliseksi katsomiaan työelimiä.

Liittokokous

9§ 

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous.

Ennakkoilmoitus varsinaisesta liittokokouksesta on lähetettävä jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla vähintään kolme (3) kuukautta ennen liittokokousta. Ilmoituksen tulee sisältää kokouksen aika ja paikka sekä ne jäsenmäärätiedot, joihin kokousedustajien määrä ja liittovaltuuston paikkajakauma perustuvat.

Kutsu liittokokoukseen on toimitettava jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen osalta ennakkoilmoitusta vastaavat tiedot on sisällytettävä kokouskutsuun siltä osin, kuin niitä ei ole jo ilmoitettu jäsenjärjestöille kirjallisesti tai sähköpostilla. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat.

Jäsenjärjestöillä on oikeus tehdä liittokokoukselle aloitteita. Ne on toimitettava liittohallitukselle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. Aloitteet on liitettävä liittohallituksen lausunnoilla varustettuina kokouskutsuun.

Liittokokousedustajien valtakirjat on toimitettava liiton toimistoon vähintään kaksi (2) viikkoa ennen liittokokousta.

Liittokokouksen jäsenet voivat osallistua kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaisesti.

10§ 

Varsinainen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta joka neljäs vuosi syys-marraskuussa.

Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisesta päättää liittohallitus. Se on kutsuttava koolle, kun

• viidesosa jäsenyhdistyksistä tai 
• jäsenyhdistykset, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on yli kolmannes liiton jäsenyhdistysten jäsenmäärästä,

sitä jonkin asian käsittelemistä varten vaatii.

Liittohallitus määrää kolmen (3) kuukauden kuluessa pidettävän kokouksen paikan ja ajankohdan.

Äänioikeus liittokokouksessa on jäsenyhdistysten valtuuttamilla edustajilla. Kullakin edustajalla on yksi ääni. Edustaja voi kuitenkin, jos jäsenyhdistys niin päättää, valtakirjalla käyttää jäsenyhdistyksensä koko äänimäärää tai osaa siitä. Edustajan tulee olla edustamansa yhdistyksen jäsen.

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden edustajan jokaista alkavaa kahtasataa (200) henkilöjäsentä kohden. Jäsenyhdistys vastaa edustajiensa kuluista.

Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet jäsenryhmänsä mukaisen jäsenmaksun edellisenä kalenterivuonna liiton osuudelta joulukuun loppuun mennessä. 

Varsinaisessa liittokokouksessa:

• käsitellään liittohallituksen kertomus liiton toiminnasta kuluneen liittokokouskauden aikana
• päätetään liiton toiminnan suuntaviivoista, jäsenmaksun ja muiden taloudellisten kysymysten perusteista, liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenmäärästä ja paikkojen jakautumisesta erillisen hallituksen valmisteleman ehdotuksen pohjalta, mahdollisista sääntömuutoksista ja muista liiton toiminnalle merkittävistä kysymyksistä
• valitaan seuraavaksi neljäksi toimintavuodeksi liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, liittohallituksen varsinaiset ja varajäsenet, kuitenkin niin, että puheenjohtajan, varsinaisten jäsenten ja varajäsenten peräkkäisten toimikausien määrä on enintään kaksi, liittovaltuuston varsinaiset ja varajäsenet sekä kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.

Varsinainen liittokokous vastaa myös liittovaltuuston syyskokoukselle määrätyistä tehtävistä sinä vuonna, jolloin liittokokous pidetään. Liittovaltuuston syyskokousta ei kyseisenä vuonna pidetä.

Liittovaltuuston valinta

11§ 

Liittovaltuustopaikat jakaantuvat eri piirijärjestöjen kesken jäsenyhdistysten jäsenmäärien suhteessa, kuitenkin niin, että joka piirin alueelta on edustus.

Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet jäsenryhmänsä mukaisen jäsenmaksun edellisenä kalenterivuonna liiton osuudelta joulukuun loppuun mennessä ja liittokokousvuonna liittyneen jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi se määrä henkilöjäseniä, jotka ovat maksaneet jäsenryhmänsä mukaisen jäsenmaksun kesäkuun loppuun mennessä.

Liittohallitus ilmoittaa ennakkoilmoituksessaan varsinaisesta liittokokouksesta kunkin piirin suhteellisen osuuden liittovaltuustopaikoista. Liittokokous vahvistaa kunkin piirin liittovaltuustopaikkojen määrän.

Muutosvaatimukset, jotka kohdistuvat eri piirien liittovaltuustopaikkojen määrään on tehtävä liittohallitukselle kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta.

Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan piirien esitysten perusteella.

Liittovaltuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jonkin jäsenyhdistyksen varsinaisia jäseniä. Liittohallituksen jäseniä tai varajäseniä ei voi valita liittovaltuustoon.

Liittovaltuusto

12§ 

Liittovaltuuston muodostavat neljästäkymmenestäyhdestä viiteenkymmeneenviiteen (41–55) jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi valitaan piireittäin kolme yleisvarajäsentä, joille määrätään kutsumisjärjestys. Yleisvarajäsen tulee liittovaltuuston jäseneksi tai varajäseneksi, kun jäsen tai varajäsen on pysyvästi estynyt toimimaan liittovaltuuston jäsenenä tai varajäsenenä.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuusto kokoontuu hallituksen kutsusta kahdesti vuodessa varsinaisiin kokouksiin.  Maalis - toukokuussa kevätkokoukseen ja syys-marraskuussa syyskokoukseen. Tarvittaessa pidetään ylimääräisiä kokouksia.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on kutsuttava koolle kahden (2) kuukauden kuluessa, kun vähintään yksi viidesosa (1/5) liittovaltuuston jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti liittohallitukselta tiettyä asiaa varten.

Tieto liittovaltuuston varsinaisen kokouksen pitoajasta ja – paikasta on lähetettävä kirjallisena tai sähköpostilla liittovaltuuston jäsenille ja tiedoksi jäsenjärjestöille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta.

Kutsu liittovaltuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä kirjallisena tai sähköpostilla liittovaltuuston jäsenille vähintään kahta (2) viikkoa ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa esille tulevat asiat. Muu asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli kokous siihen suostuu vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä.

13§ 

Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa liittokokousten väliseksi ajaksi.

Liittovaltuusto täydentää tarvittaessa liittohallitusta.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa

• käsitellään liittohallituksen kertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohalli-tukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille sekä
• käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat.
• päätetään äänestys- ja vaalijärjestyksestä

Liittovaltuuston syyskokouksessa

• päätetään jäsenmaksuista
• päätetään liittohallituksen puheenjohtajiston, jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
• vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten sekä
• käsitellään muut liittohallituksen valmistelemat tai jäsenjärjestöjen liittohallitukselle vähintään 45 päivää ennen kokousta kirjallisesti esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat.
• päätetään äänestys- ja vaalijärjestyksestä

Liittovaltuuston jäsenet voivat osallistua kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta liiton äänestys- ja vaalijärjestyksen mukaisesti.

Liittohallitus

14§ 

Liittohallituksen muodostavat puheenjohtaja ja kahdeksasta kahteenkymmeneen (8–20) varsinaista jäsentä. Kullakin varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittohallitus valitsee keskuudestaan kaksi varsinaista jäsentään ensimmäiseksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi. 

Hallituksen varsinaiset jäsenet valitaan niin, että jokaisesta piirijärjestöstä valitaan vähintään yksi liittohallituksen jäsen, jonka on oltava jonkin edustamansa piirijärjestön jäsenyhdistyksen jäsen. Liittohallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon piirijärjestöjen jäsenmäärien väliset suhteet edustavan ja toimivan liittohallituksen valitsemiseksi.

15§ 

Liittohallitus käyttää liiton toimeenpanovaltaa. Se voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, ostamisesta, vuokraamisesta, vaihtamisesta ja panttaamisesta sekä kiinnittämisestä. Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liittovaltuustolle ja liittokokoukselle.

Liittohallitus palkkaa ja erottaa liiton toiminnanjohtajan ja muun tarvittavan henkilökunnan.

16§ 

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä hallituksen varsinaista jäsentä sitä kirjallisesti vaatii. Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Liittohallituksen työvaliokunta

17§ 

Liittohallituksen työvaliokuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja ja liittohallituksen varapuheenjohtajat.

Työvaliokunnan tehtävänä on liittohallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu sekä huolehtia muista sille määrätyistä tehtävistä.

Piirijärjestöt

18§ 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi alueellisella tasolla liitto jakaa toiminta-alueensa piireihin. Piirijaosta päättää tarvittaessa liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto.

Piirien toiminnasta vastaavat piirijärjestöt. Liiton jäsenyhdistykset kuuluvat siihen piirijärjestöön, jonka alueelle ne ovat rekisteröity. Jäsenyhdistys voi kuulua vain yhteen piirijärjestöön kerrallaan.

Piirijärjestöjen vastuualueena on

• liiton tarkoitusta edesauttavan edunvalvonnan järjestäminen alueellaan 
• yhteydenpito jäsenyhdistyksiin yhteistoiminnan kehittämiseksi ja
• järjestörakenteen vahvistaminen alueellaan 

Liiton nimen kirjoittaminen

19§ 

Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja, liittohallituksen ensimmäinen tai toinen vara-puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä tai joku heistä yhdessä liittohallituksen nimeämän toimihenkilön kanssa.

Toiminta- ja tilikausi

20§ 

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat jätetään tilintarkastajille tarkastettavaksi helmikuun loppuun mennessä.

Tilintarkastuskertomus on annettava liittohallitukselle viimeistään maaliskuun 15. päivänä.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

21§

Päätöksiin, jotka tarkoittavat sääntöjen muuttamista, vaaditaan liittokokouksessa vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Päätökseen, jolla liitto puretaan, vaaditaan liittokokouksessa vähintään viisi kuudesosaa (5/6) äänestyksessä annetuista äänistä.

22§ 

Liiton purkautuessa sen jäljelle jäänyt omaisuus luovutetaan liittokokouksen viimeisessä kokouksessaan päättämällä tavalla liiton tarkoitusperiä edistävään yleishyödylliseen toimintaan.

Yleisiä säännöksiä

23§ 

Liittokokouksessa, liittovaltuustossa ja liittohallituksen kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa, joka on asianmukaisesti tarkastettava. Myös työvaliokunnan kokouksissa pidetään päätöspöytäkirjaa.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 12 ja 21 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänestys on avoin, ellei liittokokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista kokousedustajista sekä liittovaltuuston kokouksessa vähintään kymmenesosa (1/10) valtuutetuista vaadi suljettua lippuäänestystä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä arpa, muutoin puheenjohtajan ääni.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittokokouksessa on 

• liittohallituksen jäsenillä, sekä liiton toimihenkilöillä, kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä ja tilintarkastajilla 
• piirijärjestöjen puheenjohtajilla sekä
• henkilöillä, joille kokous myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden.

Puhe- ja läsnäolo-oikeus liittovaltuuston kokouksissa on sama kuin liittokokouksessa.

24§ 

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liiton kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistyslain säännöksiä, joita edellä olevat pykälät täsmentävät.