Helsingin kaupunki
Anri Linden
Kupunginsuunnitteluvirasto
Viite Ksv 1.11.2016: Karhunkaatajan asemakaavaa muutetaan
Asia: Myllärinlaakson Omakotiyhdistys ry:n lausunto Karhunkaatajan alueen asemakaavan muutokseen
Karhunkaatajan alue sijaitsee Myllärinlaakson (Myllypuron omakotialueen) eteläpuolella, Viilarintien varrella Roihupellon teollisuusalueen ja Länsi-Herttoniemen pohjoisosan välissä ja kuuluu Vartiokylän kaupunginosaan kuten Myllärinlaaksokin. Alueelle on suunnitteilla lähinnä asuntolisärakentamista. Alueen kaavoittaminen on parhaillaan käynnissä. Rakennettava alue sijaitsee Viilarintien eteläpuolella.
Viilarintiehen yhtyy pohjoisesta Myllärintie, joka halkoo (Myllypuron) Myllärinlaakson perinteisen yli 60-vuotisen omakotialueen ja toimii sen pääväylänä.
Alueen suunnittelu ja rakentaminen liittyy tiiviisti Raidejokerin suunnitteluun. Pikaraitiotietä uumoillaan valmistuvaksi vuoden 2022 tienoilla. Raidejokeri kulkee nykyisen runkolinja 550 reittiä Viilarintien kohdilla. Asuntorakentamisen arvioidaan etenevän suunnilleen samaa tahtia.
Kaavasta yleensä
Kaavoitus painottuu Myllypuron omakotialueen reunaan. Herttoniemen puolella on laaja kaavoittamaton alue. Jos kaavaa painotettaisiin enemmän länteen ja etelään korkeiden kerrostalojen rakentaminen voitaisiin välttää ja palata edellisen yleiskaavan ideaan yhtenäisestä Myllypuron omakotialueesta. Myös Myllärintanhuan lisärakentaminen voitaisiin toteuttaa matalien pienten kerrostalojen rakentamisella, nykyisen käytännön mukaisesti. Kerrostalot korkealla kalliolla matalien Myllärintanhuan talojen edessä aiheuttavat sen, että vanhojen asukkaiden ympäristö muuttuu selvästi huonomaksi kun ikkunasta näkyy kerrostalon seinä 10 m päässä nykyisen avaran maiseman asemesta.
Viilarintien pohjoispuolen omakotialueelle ei pitäisi kaavoittaa kerrostaloja, 6 kerrosta Myllärintien kulmassa on kaikin puolin outo ratkaisu.
Tielinjaukset
Viilarintien leventäminen on osoittautunut välttämättömäksi jotta Raide-Jokerin väylälle saadaan tilaa. Tämä tulee vaatimaan n. 15 m levyistä lisälouhintaa, joka johtaa merkittävästi alempaan luonnonkallioon Karhunkaatajan alueella länsireunassa. Onko tynkäkallio enää merkittävä luonnonmuodostuma, vai voitaisiinko sen alue käyttää rakentamiseen?
Aikaisemmasta tielinjauksesta poiketen Viikintie - Viilarintie liikenneympyrä on poistettu ja johdettu kaikki liikenne Viilarintie - Myllärintie T - risteykseen. Tämä ratkaisu tulee johtamaan pahoihin liikenneruuhkiin koska samaan pisteeseen keskittyvät: Viikintielle ja Myllärintielle kääntyminen, Raidejokerin pysäkit, liityntäbussien pysäkit sekä jalankulku ja pyöräily. Jos Viikintie jatkaisi nykyisellä linjauksella, ruuhka jakautuisi kahteen liikennevirtaan, mikä helpottaisi painetta Myllärintien kohdalla
Tässä yhteydessä pitäisi myös tarkastella voidaanko vanha Karhunkaatajantie avata Kauppamyllyntien liikenneympyrästä Siilitien liikenneympyrään mikä helpottaisi kulkemista Herttoniemeen, ja antaako maasto mahdollisuuden pihakadun rakentamiseen Karhunkaatajan alueelta Kauppamyllyntien liikenneympyrään, millä ratkaisulla asukkaiden päivittäinen asiointi Itäkeskuksen ja Lanternan suuntaan helpottuu merkittävästi. Kaavaselosteessa matkojen yhteydessä on maininta ”linnuntietä” mikä ei ole hyväksyttävää jos asukaat kiertävät tosiasiassa pitkiä matkoja päästäkseen kauppoihin ja kouluun jne.
Viilarintien molemmin puolin on kaavoitettu pyörä- ja jalankulkuväylät, jos pyörätietä ei rakenneta valmiiksi Viikistä Herttoniemeen, kannattaa Karhunkaatajan puoleinen pyörätie jättää varaukseksi.
Myllärintien ja Kolsitien läpiajo
Kaavaselosteessa on maininta että alueen asukkaat tukeutuvat Myllypuron palveluihin, muuta ei tarkemmin analysoida minkälaiset liikennevirrat siitä aiheutuvat. Jatkosuunnittelussa on tällaiset laskelmat tehtävä, jotta voidaan hahmottaa Myllärintiehen ja Kolsintiehen kohdistuva läpiajopaine. Tätä painetta lisäävät myös läpiajo Kehä 1 liittymiin.
Kaavaselosteessa mainittu Kehä 1:lle liittyminen Pihlajamäen kautta on teoreettista sillä käytännössä lähimmän liittymän käyttö on tosiasia.
Hulevedet
Hulevesille on ehdotettu kosteikkoalueen perustamista Harakkamyllyntien päädyssä olevien omakotitalojen läheisyyteen. Koska talot ovat matalaperusteisia ja kallioiden välissä on suunnittelun yhteydessä selvitettävä, ettei taloille aiheudu kosteusongelmia kun pohjavesi rankkasateiden jälkeen nousee kosteikkoalueen vaikutuksesta
Myllärinlaakson omakotiyhdistyksen edeltävät lausunnot
1.6.2015: Karhunkaatajan alueen suunnittelu Ksv, A. Linden
12.5. 2016: Lausunto Raide-Jokerin linjauksesta ja pysäkeistä Ksv, P. Sjöroos, L. Kangas
6.10.2016 Kirjelmä Läpiajoliikenteestä liittymästä: Latokartanonkaari -
Hallainvuorentien: Ksv, J. Jääskä.
Parhain terveisin,
Myllärinlaakson Omakotiyhdistys MOY ry
Eero Salminen Matti Raikunen
Yhdistyksen puheenjohtaja Yhdistyksen sihteeri