Kylätalon avulla yhteisöllisyyttä ja energiaa kylälle
Keminmaan kunnassa olevalla Lautiosaaren kylätalolla tuoksuu tällä viikolla lounasaikaan ainakin riistakeitto ja silakkalaatikko. Koko yhteisölle paljon iloa ja energiaa tuoneen omakotiyhdistyksen kylätalon ovi käy tiuhaan, ja pulina ja kuulumisten vaihto ovat musiikkia puheenjohtaja Sirkka-Liisa Mällisen korville.
Kaikki lähti jäsenten kaipauksesta saada lisää palveluita kylätalkkaritoiminnan lisäksi, muistelee Sirkka-Liisa Mällinen kylätalon alkuvaihetta yli kymmenen vuotta aiemmin. Kun yhä useampi asiakas alkoi pohtia ääneen, mistä voisi saada ruokaa ikääntyville vanhemmille, omakotiyhdistyksen hallitus teki rohkean päätöksen: hankitaan tilat kylätaloa varten Keminmaan kunnalta.
Kylällä tyhjillään seisova kirjastokiinteistö sopi tarkoitukseen mainiosti, olihan siellä muun ohella toimiva keittiö ja wc. Kirjasto tarjosi myös työtilat yhdistyksen puheenjohtajalle ja säilytystilat papereille.
Liikkeelle lähdettiin kokeilumielessä. Jokaisen hallituksen jäsenen tehtäväksi tuli jäsenhankinta ja ruokapalvelusta kertominen eteenpäin. TE-keskuksen avulla löytyi työllistetty palveluvastaava, joka huolehtii kylätalon tilaisuuksien ja siivous- ja talkkaritoiminnan varauksista. Seuraavaksi työllistettiin kokki, joka vastaa ruoan hankinnasta ja valmistuksesta tiukan budjetin rajoissa.
”Ensin lapset kyyditsivät iäkkäitä vanhempiaan kylätaloon lounaalle. Sitten meiltä kyseltiin, voisiko lounasta saada tilattua kotiin ja myös viikonloppuisin. Seuraavaksi palkattiin keittiöapulainen, joka pakkaa ruoat kokin apuna ja kuljettaa ne asiakkaille”, Mällinen kertoo.
Tällä hetkellä kylätalon keittiössä valmistuu päivittäin noin 40 lounasannosta, joista osa nautitaan kylätalolla ja osa lähtee kotikuljetukseen. Viikoittain sata annosta kyyditään eri puolille kuntaa. Kaukaisimmat asiakkaat asuvat aina kolmenkymmenen kilometrin päässä Torniossa.
”Viime vuonna saimme EU-rahoitusta Perä-Pohjolan Leader-ryhmästä uuteen keittiölinjastoon, ja nyt voimme pitää ruoan helposti lämpimänä lounastarjoilun ajan”, Mällinen iloitsee. Keittiön käyttöaste on sen myötä noussut, ja talossa järjestetäänkin myös rippiäisiä, syntymäpäiviä, hautajaisia ja pikkujouluja. ”Ihmiset ovat olleet tosi tyytyväisiä.”
Hyvä yhteistyö kunnan kanssa ilahduttaa
Kylätalo muutti neljä vuotta sitten uusiin tiloihin, kun entinen kirjaston kiinteistö myytiin. Uusi tila, kaunis keltainen puutalo sijaitsee mainiolla paikalla, likellä asukkaita. Siitä maksetaan kunnalle pientä vuosivuokraa, ja kunta maksaa kaikki taloon liittyvät menot sähköistä jätemaksuihin.
Hyvä yhteistyö kunnan kanssa pilkahtelee Mällisen puheessa taajaan. Se on tuottanut hänelle paljon iloa kylätalon yli kymmenvuotisen historian aikana.
”Kunta ja kunnanjohtaja ottavat meidät huomioon tasavertaisena toimijana. Yhdessä tehdään töitä, ja suhde on mutkaton ja välitön”, sanoo Mällinen kiitollisena.
”Kunnassa on katsottu, että yhdistys tekee hyvää yleishyödyllistä työtä, kun pitkin kairaa palvelemme asukkaita ruoan ja siivouspalveluiden muodossa.”
Aiemmin Leader-hankkeella ja kunnan myöntämällä lainalla on pystytty hankkimaan tiloihin muutama tietokone, iso näyttö ja videotykki sekä taloon tarvittava kalustus. Kylätalossa on atk-luokka ja asiakasnetti. Kirjasto toimii tuo tullessas, vie mennessäs -periaatteella ja on suosittu kohtauspaikka kyläläisille.
Onnikin on ollut matkassa. Pankin lopettaessa kylällä se myi omakotiyhdistykselle muutamalla satasella kauniit pöydät ja tuolit ruokasaliin.
Selkeä johtajuus tuo turvaa työntekijöille
Työntekijöille tuo turvaa myös selkeä johtajuus. ”Olen tiukka, mutta se tuo kuulemma turvaa, kun tietää, mitä odotetaan”, Mällinen kertoo työntekijöiden kiitelleen.
Henkilöstöhallinnasta vastaaminen on tärkeä osa yhdistyksen työtä. ”Työntekijöiden on tultava töihin ja työnjäljen pitää olla korkeaa. Arvostus tulee sitä kautta, että itse arvostamme itseämme ja vaadimme itseltämme laatutyötä.”
Mällisellä itsellään on yrityshallinnon koulutus ja vankka tuloslaskennallinen taito, mikä auttaa puheenjohtajaa työssään. Hänen mukaansa taloudellisella maalaisjärjelläkin pärjää silti hyvin, kun pitää hankinnat maltillisena.
Talouden on oltava kunnossa, jotta toiminnalla on jatkuvuutta, Mällinen painottaa. Alun perin talkkaritoimintaa rahoitettiin Omakotiliiton valtakunnallisen talkkariapuprojektin avulla. Projektirahaa saatiin myös työttömien palkkaukseen.
Vuodesta 2011 lähtien valtakunnallisen projektirahan loppuessa yhdistys on suunnitellut toiminnan ja rahoituksen omaehtoisesti. Alkuaikoina yhdistys sai pientä rahoituslainaa Keminmaan kunnalta ja Yleisestä Pienkiinteistöyhdistyksestä YPY:stä.
Nykyisin Kylätalon lounaspalvelu tuo tuloja ja palkkaturvaa viidelle työntekijälle. TE-keskuksen työllistämistuet vähentävät palkkakustannuksia.
Ennakkoluulottomuudella ja pienestä ponnistaen saadaan asiat rullaamaan
Mällinen kannustaa muitakin yhdistyksiä laajentamaan toimintaansa rohkeasti. Kannattaa miettiä ennakkoluulottomasti, mitä omalla alueella tarvitaan ja minkälaiselle toiminnalle löytyy mahdollisuuksia.
Lautiosaaressa kaivattiin edunvalvonnan oheen erityisesti kotiapupalveluita: talkkari- ja siivousapua sekä ruokapalveluita. Muualla tarpeet saattavat olla aivan erilaiset.
Tarve kaikenlaiselle toiminnalle on suuri, sillä avuntarvitsijoita on paljon. Iäkkäiden ohella myös työssäkäyvät kaipaavat usein apua ja yhteisöllisyyttä arjessa.
Tärkeää on lähteä liikkeelle tarpeeksi pienesti.
”Alussa ei kannata rehkiä ja repiä kaikenlaista hommaa, vaan lähteä omilla vahvuuksilla liikkeellä ja katsoa, miten toiminta lähtee etenemään. Rehellisesti ja palvelevalla systeemillä toiminta missä tahansa voi onnistua.”
Lautiosaaressa kylätalo ja yhdistyksen toiminta on ollut suuri ilonlähde sekä alueen asukkaille, yhdistykselle että puheenjohtajalle itselleenkin. Puheenjohtajalle on arvokasta, että hän pystyy käyttämään työelämässä hankittua osaamistaan yhteiseksi hyväksi. Jäsenistöstä löytyy innokkaita talkoolaisia, jos tarvetta vaikkapa lumenluontiin on.
”Kylätalo on lisännyt valtavasti yhteisöllisyyttä kylällä”, Mällinen sanoo. ”Jollekin kylätalo on ollut se asia, joka on saanut elämään uudelleen kiinni. Kun yhdessä tehdään niin hyvä tulloo, ei tämä ole kenenkään yksittäisen temmellyskenttä”, Mällinen nauraa.
Yhdistyksessä ei pelätä toiminnan jatkuvuutta, vaikka asiakaskunta on osin ikääntynyttä ja kotiavun tarve vaihtelee. ”Iloitsemme, kun voimme palvella asiakkaita ja auttaa työttömiä työelämään, ja toivomme itse saavamme palvelua sitten, kun sitä tarvitsemme”, Mällinen sanoo.
Puuhakas puheenjohtaja toivottaa kaikki vierailijat lämpimästi tervetulleeksi lounaalle tai kahville kylätalolle. ”Maistuisiko tänään marjapiirakka vai lohikeitto?”
Teksti: Viivi Handolin Kuvat: Lautiosaaren omakotiyhdistys ja Ari Rehnfors