Aktiivisesta Inkoosta muuttovoittoinen
Inkoon Omakotiyhdistyksessä uskotaan kaksikielisen kunnan valoisaan tulevaisuuteen. Palvelut ovat kunnossa sekä kunnassa että yhdistyksessä.
Koska länsiuusimaalainen Inkoo on kuuluisa perunastaan, tämänkin jutun haastattelu alkoi perinteisen inkoolaisen perunapuuron valmistamisesta. Sitten puhuttiinkin jo iloisesta Inkoosta ja omakotitaloista. Sananpartta Iloinen Inkoo käytetään kunnassa paljon, toki myös markkinointimielessä.
Istumme Inkoon venesatamassa olevassa Delta Cafessa Inkoon omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenten ja aktiivien seurassa. Paikalla ovat Inkoon Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Lehtovaara, lainalaitevastaava Göran Nyman, talkkarivastaava Jyrki Kannosto ja hallituksen jäsen Markku Pakkanen.
Kyseisestä joukosta vain Göran Nyman on syntyperäinen inkoolainen. Hänen ruotsinkielinen sukunsa on asunut kunnassa jo satoja vuosia. Aikaisemmin Inkoossa kalastettiin paljon, ja sitä Nymankin teki aikansa. Kalastuksen tilalle on tullut vähitellen tomaattien ja perunoiden kotitarveviljely.
”Sillä, että saan tomaattia ja perunaa omasta maasta, on minulle suuri merkitys. Myös meri merkitsee paljon”, luettelee Nyman asumisen hyviä puolia.
Myös Mirja Lehtovaara löytää paljon hyvää:
”Tykkään asua maaseutumaisessa ympäristössä kahdeksan kilometrin päässä keskustasta. Toisaalta Inkoon keskustassa on kaikki tarvittavat palvelut eikä terveysasemallekaan tarvitse jonottaa, ajan voi saada vaikka samana päivänä, kun sinne soittaa.”
Omakotivaltaisuus on Inkoolle leimallista. Muutamia kerrostalojakin toki on, ja uusia on rakenteilla. Omakotiyhdistyksessä uskotaan Inkoon valoisaan tulevaisuuteen.
”Kunta on aktivoitunut viime vuosina, palvelut ovat kunnossa ja jokainen saa puhua omaa äidinkieltään. Myös bussiyhteyksiä Helsinkiin päin on lisätty tuntuvasti. Uusia matkailuyrittäjiä kuitenkin toivoisin tänne”, jatkaa Mirja Lehtovaara.
Markku Pakkanen toivoo, että vanha junayhteyskin saataisiin toimimaan. Nyt Hangon juna ajaa tylysti Inkoon aseman ohi. Yhä useammat inkoolaiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Bussimatka Kamppiin kestää noin 45 minuuttia.
Kieliriitoja ei kaksikielessä Inkoossa ole. Sama koskee kaksikielistä omakotiyhdistystä.
”Monet jopa muuttavat tänne ainakin osittain kaksikielisyyden takia, kuten mekin Helsingistä vuonna 1984. Inkoosta tuli muuttovoittoinen viime vuonna, kun korona toi tänne uusia asukkaita. Myös monet kesämökkiläiset ovat asuneet täällä koko korona-ajan”, toteaa Markku Pakkanen.
Vahva kaksikielisyys oli osasyynä myös Jyrki Kannoston perheen muutolle Nurmijärveltä Inkooseen 30 vuotta sitten. Oma omakotitalo rakennettiin heti.
”Väestö ikääntyy, ja omakotitalojen ylläpito muuttuu yhä rasittavammaksi. Siksi omakotiyhdistyksen talkkaripalvelulla on ollut hyvä kysyntä vuodesta toiseen. Toisaalta palvelemme myös esimerkiksi kesäasukkaita, joiden kesäpaikkoja pidämme asutun näköisinä.”
Jäsenpohja Inkoon Omakotiyhdistyksellä on vahva, noin 430 jäsentä. Se on paljon 5 500 asukkaan kunnassa.
”Erilaisten laitteiden vuokraus ja talkkaripalvelut ovat suurimmat syyt liittyä yhdistykseen. Niitä tarjotaan vain yhdistyksen jäsenille”, jatkaa Mirja Lehtovaara.
Erilaisia lainattavia laitteita on yhteensä 35 oksasilppurista ikkunapesuriin.
”Suosituin lainalaite omakotitalossa asuville ihmisille näyttää oleva peräkärry. Sitä on lainattu tänä vuonna 35 kertaa. Yhteensä kaikkia laitteita on lainattu 193 kertaa”, jatkaa Göran Nyman.
Myös uudet inkoolaiset lainaavat laitteita paljon.
”He kuulevat vaikkapa omakotikauppojen yhteydessä, että omakotiyhdistykseen kannattaa liittyä heti”, toteaa Nyman.
Talkkaripalveluilla on myös työllistävä vaikutus.
”Työllistämme kahdesta kolmeen talkkaria kerrallaan, jotka muun muassa leikkaavat ruohoa ja pilkkovat puita kymmenen euron tuntihintaan. Tarjoamme myös lumirinkisysteemiä, johon on liittynyt noin 20 asiakasta per vuosi”, kertoo Jyrki Kannosto.
Teksti ja kuvat: Tiina Ruulio
Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 4/2021.
Läs artikeln också på svenska!
Aktiva Ingå vinnare på flyttning
Ingå egnahemsförening tror på en ljus framtid för den tvåspråkiga kommunen. Både kommunens och föreningens tjänsteutbud är i sin ordning.
Då Ingå i västra Nyland är känd för sin potatis inleddes även denna intervju med att laga traditionell potatisgröt från Ingå. Därefter gick samtalet vidare till glada Ingå och egnahemshus. Uttrycket Glada Ingå används flitigt i kommunen, givetvis ofta i marknadsföringssyfte.
Vi sitter på Delta Cafe i Ingå småbåtshamn i sällskap av styrelsemedlemmar och aktiva från Ingå egnahemsförening. Jag träffar ordförande Mirja Lehtovaara, lånemaskinansvarig Göran Nyman, gårdskarlansvarig Jyrki Kannosto och styrelsemedlem Markku Pakkanen från Ingå Egnahemsförening.
Av dessa är endast Göran Nyman en infödd Ingåbo. Hans svensktalande släkt har bott i kommunen i hundratals år. Det fiskades flitigt i Ingå förr i tiden, något som även Nyman ägnade sig åt under en tid. Fisket har successivt ersatts av husbehovsodling av tomater och potatis.
”Det betyder väldigt mycket för mig att ha tomater och potatis i min egen trädgård. Havet betyder också mycket”, berättar Nyman om fördelarna med att bo i Ingå.
Mirja Lehtovaara ser också många fördelar med livet i Ingå: ”Jag tycker om att bo i en lantlig miljö åtta kilometer från centrum. Ingå centrum har dock all nödvändig service och det finns inga köer på hälsostationen, man kan få en tid samma dag som man ringer.”
Ingå präglas av egnahemshus. Det finns förstås också några flervåningshus, och nya är under uppbyggnad. Egnahemsföreningen tror på en ljus framtid för Ingå.
”Kommunen har blivit mer aktiv de senaste åren, servicen är i god ordning och alla får tala sitt modersmål. Bussförbindelserna till Helsingfors har också förbättrats avsevärt. Jag skulle dock vilja ha nya turistentreprenörer här”, fortsätter Mirja Lehtovaara.
Markku Pakkanen hoppas att den gamla tågförbindelsen ska återuppstå. Nu stannar Hangötåget tråkigt nog aldrig i Ingå.
Allt fler Ingåbor arbetar i huvudstadsregionen. Bussresan till Kampen tar cirka 45 minuter.
Det finns inga språkstrider i den tvåspråkiga kommunen. Detsamma gäller för den tvåspråkiga egnahemsföreningen.
”Det finns faktiskt många som flyttar hit för tvåspråkighetens skull, det gjorde vi också när vi lämnade Helsingfors 1984. Ingå blev en vinnare på flyttningsvågen i coronas spår förra året. Det är också många som har stugor och som bott här under hela pandemin”, berättar Markku Pakkanen.
Den starka tvåspråkigheten var också en del av anledningen till att Jyrki Kannostos familj flyttade från Nurmijärvi till Ingå för 30 år sedan. Familjen byggde sitt egnahemshus på en gång.
”Befolkningen blir äldre och underhållet av egnahemshus blir allt mer krävande. Egnahemsföreningens gårdskarlstjänst har därför varit mycket efterfrågad år efter år. Å andra sidan betjänar vi också till exempel sommarboende, vi ser till att deras sommarställen ser bebodda ut.”
Ingå Egnahemsförening har en gedigen medlemsbas på ca 430 medlemmar. Det är en hel del i en kommun med 5 500 invånare.
”Att kunna hyra olika maskiner och få tillgång till gårdskarl är de främsta anledningarna till att gå med i föreningen. De erbjuds bara till medlemmar i föreningen”, fortsätter Mirja Lehtovaara.
Det finns totalt 35 olika typer av maskiner att låna, från kompostkvarnar till fönstertvättar.
”Släpvagn tycks vara den populäraste lånemaskinen för de som bor i egnahemshus. Den har lånats 35 gånger i år. Totalt har alla våra maskiner lånats ut 193 gånger”, fortsätter Göran Nyman.
Också nya Ingåbor lånar maskiner flitigt.
”Det händer till exempel i samband med husförsäljning att man får höra att man bör gå med i egnahemsföreningen på en gång”, konstaterar Nyman.
Gårdskarlstjänsten bidrar också lite till sysselsättningen i en kommun av denna storlek.
”Vi anställer två till tre gårdskarlar åt gången, som bland annat klipper gräs och hugger ved till en timpris på tio euro. Vi har också en medlemscirkel för snöskottning som cirka 20 kunder per år ansluter sig till”, berättar Jyrki Kannosto.
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!Lue tästä miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Inkoon Omakotiyhdistyksen jäsenyys maksaa 30 euroa vuodessa (12 kk). Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä.Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.