Korson yhdistyksessä on tarjolla yhteisöllisyyttä ja naapuriapua
50 vuotta täyttänyt Korson Omakotiyhdistys järjestää niin asukasiltoja kuin retkiä.
Idyllistä pientaloaluetta suojaamaan saatiin merkintä Vantaan yleiskaavaan.
Vantaan Korson Omakotiyhdistyksellä on juhlavuosi: vuonna 1972 perustettu yhdistys täytti 50 vuotta. Yhdistyksen aktiviteettilista on pitkä: on kasvien vaihtopäivä, linnunpönttötalkoita, kesä- ja syysretkiä. Uutta omakotitalkkaria haetaan jälleen, ja välinelainauskin vetää mukavasti.
Korsolla on turhaan huono maine. Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka idyllinen ja laajalle levittäytyvä pientaloalue on. Sitä on kutsuttukin joskus Vantaan Pispalaksi. Monet ovat asuneet alueella vuosikymmeniä. Alueella on viihdytty, siellä tunnetaan korsolaista kotiseuturakkautta.
Toisella puolella rataa
kadut on nimetty lintujen ja toisella puolla nisäkkäiden mukaan.
Korsossa on myös paljon metsää, viljeltyjä peltoja ja korkeita
rinnetontteja. Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyys näkyy, sillä moni
korsolainen käy siellä töissä. Kentälle ajaa autolla 15 minuutissa.
Vantaan painopiste on ollut pitkään Kivistön, Aviapoliksen ja Tikkurilan kehittämisessä.
”Onneksi Korson pientaloalueen kaavoitus on jälleen aktivoitunut, sillä nuoret perheet haluavat rakentaa ja muuttaa tänne”, sanoo omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Puusa-Ruohonen.
Pitkään valmisteilla ollut Vantaan yleiskaava nostatti Korsossa pienen kansanliikkeen Facebook-ryhmineen. Myös omakotiyhdistys osallistui kaavavalituksen tekoon, joka menikin läpi.
”Saimme kaavaan tekstin, jossa todetaan, että alueemme säilyy omakotialuemaisena eikä sen luonnetta saa muuttaa.”
Viime vuosien aikana Korson pientaloalue on kasvanut lähinnä vanhojen tonttien täydennysrakentamisella. Seuraavaksi täydennetään Naakkamäen pientaloaluetta.
”Jotkut iäkkäämmät ihmiset ovat muuttaneet Korson keskustan uusiin kerrostaloihin lähelle palveluja. Talot ovat vaihtaneet omistajaa myös sukupolvenvaihdosten kautta”, Hannele Puusa-Ruohonen jatkaa.
Uusia jäseniä saanut Korson Omakotiyhdistys voi puheenjohtajan mukaan oikein hyvin.
”Korona-aika vähensi tietysti tapaamisia, mutta nyt olemme jälleen aktivoituneet. Erityisen iloinen olen siitä, että nuoret ihmiset ovat löytäneet yhdistyksemme. Olemme saaneet uusia jäseniä muun muassa Korson markkinoilta, jossa olemme esitelleet toimintaamme.”
Tapaamme Hannele Puusa-Ruohosen sekä yhdistysaktiivien Antero Saarelan, Olavi Rädyn ja melko tuoreen korsolaisen Ville Myllymäen kanssa monitoimitalo Lumossa Korson keskustassa. Samoissa tiloissa järjestettiin yhdistyksen 50-vuotisjuhla lokakuun lopulla.
”Olemme hallituksessa jakaneet erilaisia tehtäviä ihmisten kiinnostuksen mukaan: joku seuraa kaavoitusta, toinen tiestö- ja liikenneasioita ja niin edelleen”, selvittää Hannele Puusa-Ruohonen.
Antero Saarela on rakentanut Korsoon kaksi omakotitaloa, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1965. Hän vastasi pitkään yhdistyksen laitehankinnoista.
Yhdistyksen rahastohoitaja Olavi Räty ei tiennyt Korsosta oikeastaan mitään ennen kuin muutti rivitaloon vuonna 1974. Korsoon päädyttiin, koska se sijaitsi sopivan matkan päässä pariskunnan työpaikoista.
”Rakensimme
myöhemmin tänne perheelle omakotitalon. Tällä hetkellä asun yksin
talossa vaimoni kuoltua. En halua muuttaa, sillä paukuttelen pianoa
usein yömyöhään. Tunsin pitkään vain lähinaapurini, kunnes ryhdyin
aktiiviksi omakotiyhdistyksessä. Korsossa asuu kivaa väkeä.”
Ville Myllymäki on lähestulkoon uusi korsolainen, sillä hän on asunut siellä vasta kolmisen vuotta. Hän on tutustunut Korsoon pääasiassa pyöräilemällä ja löytänyt sieltä luonnonkauniita paikkoja.
”Viihdymme vaimoni kanssa täällä hyvin. Meillä on tilaa hengittää isolla pihalla. Voin myös harrastaa ulkorakennuksessa musiikkihommiani. Itse talo on rakennettu vuonna 1953. Olemme tähän mennessä kunnostaneet katon ja remontoineet keittiön.”
Tuoreena korsolaisena hän toivoisi pääsevänsä tutustumaan naapurustoon nykyistä enemmän.
”Tämä oli varmasti yksi syy sille, miksi liityin omakotiyhdistykseenkin. Olisi hyvä tuntea ihmisiä, joille voisi vaikkapa soittaa ja kysyä, tuntevatko he esimerkiksi hyvän putki- tai sähkömiehen.”
Menneinä rakentamisen vuosina naapureihin tutustuttiin lähestulkoon automaattisesti, kun samalle alueelle muutti usein osapuilleen yhtä aikaa samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Vahva yhteisöllisyys ja naapuriapu elävät kuitenkin yhä Korsossa.
”Kastelemme toistemme kukkia, haemme tarvittaessa postit ja autamme lemmikkien hoidossa”, kertoo Hannele Puusa-Ruohonen.
Teksti ja kuvat Tiina Ruulio
Juttu on julkaistu Omakotilehdessä 4/2022.
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!Lue tästä miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Korson Omakotiyhdistyksen jäsenyys maksaa 28 euroa vuodessa (12 kk). Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä.Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.