Suurimmat mökkikunnat ovat myös kalleimmat

Omakotiliitto selvitytti mökkeilyn kustannuksia 20 mökkivaltaisimmassa kunnassa. Selvityksen perusteella mökkeily on kalleinta Savonlinnassa ja huokeinta Oulussa. Kalleimmat mökkeilykunnat Savonlinnan jälkeen ovat Kuopio, Mikkeli, Parainen ja Kangasala. Oulun lisäksi muita huokeita mökkeilykuntia ovat Rovaniemi, Pori, Kouvola ja Ylöjärvi.  Mökkeily Savonlinnassa maksaa vuodessa yli 1100 euroa, kun Oulussa kustannus on noin 480 euroa − eroa on yli 620 euroa. Keskimäärin mökkeily kustantaa reilut 770 euroa vuodessa vertailussa mukana olleissa kunnissa.

Mökkeilyn kalleimmat kuluerät ovat sähkö ja kiinteistövero. Sähköä mökkeilijät käyttävät keskimäärin 1000 kW vuodessa, ja sähkölaskussa maksetaan sähköenergiasta, sähkön siirrosta sekä veroja. Kiinteistöveron osalta kunnat voivat päättää vapaa-ajan asunnolle suuremman kiinteistöveroprosentin (vaihteluväli 0,93−2,00 %) kuin vakituiselle asuinrakennukselle, kuten omakotitalolle (vaihteluväli 0,41−1,00 %). Samalla mökin veroprosentin skaala on laajempi. Maapohjan kiinteistöveron vaihteluväli on molemmille sama, 0,93−2,00 %.

Kalleinta sähkö on Savonlinnassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla − yhteensä jopa 600 euroa vuodessa.  Tästä jakeluverkon ylläpidon kiinteä perusmaksu on peräti 408 euroa (perusmaksu 34 €/kk). Mökit ovat perinteisesti isommilla tonteilla omakotitaloihin nähden. Selvityksessä tontin koko (4500 m²) on johdettu Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta. Tontin kiinteistövero on kallein Kangasalla, yli 380 euroa, ja rakennuksen osalta Raaseporissa, yli 210 euroa. Jätekustannuksia mökkiläinen maksaa keskimäärin 34 euroa. Kalleinta maksua peritään Paraisilla, 58 euroa vuodessa.

Omakotiliitto: Kuntien kannattaa panostaa mökki-imagoon

Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomion kuntien ja alueellisten yhtiöiden päätöksentekoon ja viestintään. Kiinteistöveroa käytetään helposti kuntatalouden paikkaajana, mutta samalla vahingoitetaan kunnan mökki-imagoa. Erityisesti sähköverkon ylläpito rokottaa mökkeilijöitä suhteellisesti eniten. Sähköverkkoyhtiöt investoivat säävarmaan verkkoon, kun sähkömarkkinalaki edellyttää, etteivät sähköt voi olla katkenneena mökkien osalta 36:ta tuntia pidempään. Omakotiliitto vaatiikin verkkoyhtiöiltä parempaa asiakkaiden huomiointia, onhan jo nyt sähköverkkoinvestoinneista leikattavissa jopa 1 miljardia euroa (www.omakotiliitto.fi/sahkoverkkoinvestoinnit). 

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa: ”Ei ole kunnille imartelevaa, että suurimmat mökkikunnat Kuopio, Mikkeli, Parainen, Lohja ja Savonlinna ovat myös kaikista kalleimpien mökkikuntien joukossa. Täytyy muistaa, että juuri mökkiläiset ja kausiasukkaat lisäävät elinvoimaa ja tuovat vero- ja ostoeuroja mökkipaikkakunnallensa. Verotuksen ja maksujen kiristäminen mökkiläisiltä ei kannusta uusia kansalaisia rakentamaan tai hankkimaan mökkejä näistä kunnista.”

”Sähkön siirtoyhtiöiden ja päättäjien tulee tosiasiallisesti kuulla asiakkaita: onko 36 tunnin maksimikeskeytys mökillä aivan välttämätön, ja kuinka verkkoinvestoinnit toteutetaan. Siirtomaksuja tulee huojentaa niin mökkiläisten kuin omakotiasukkaidenkin osalta”, vaatii toiminnanjohtaja Savolainen.

 

LIITE: Mökkeilyn kustannukset 2019

LISÄTIETOJA:

Omakotiliitto on selvittänyt mökkeilyn kunta-/aluekohtaisesti päätettäviä maksuja. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, sähkömaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppimökkiä: 50 m²:n suuruinen, 35 vuotta vanha puurakenteinen, 4 500 m²:n omalla tontilla, sähkönkulutus 1000 kWh/v. 240 litran sekajäteastia tyhjennetään kolme kertaa vuodessa. Tutkimus tehtiin ensimmäistä kertaa ja se koskee 20 mökkivaltaisinta kuntaa edustaen neljännestä mökkien määrästä.

Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.