Tiedote 16.8.2017: Asumismenot vievät yhä suuremman osan suomalaisten tuloista – kaupunkien erot suuria
Asumismenot 2017 -tiedotustilaisuuden esitys (PTT)
Asumismenot 2017 -tiedotustilaisuuden esitys (Omakotiliitto)
Asumismenot haukkaavat tulevina vuosina yhä suuremman osuuden suomalaisten tuloista, kertoo Pellervon taloustutkimuksen selvitys. Asumismenot kasvavat 2017-2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan. Selvityksessä on mukana 21 kaupunkia. Tänä vuonna on tarkasteltu myös sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin.Asumismenot 2017 -selvityksen mukaan asumismenot kasvavat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla keskimäärin 2,9 prosenttia, omakotitalossa asuvilla 2,1 prosenttia vuodessa ja kerrostalossa vuokralla asuvilla 2,5.
”Tässä selvityksessä katsotaan asumismenojen kehitystä sekä asumismuodon, talotyypin että kotitalouden tyypin mukaan. Koska muuttujia on monta, muutoksen suuruutta on olennaista katsoa aina tapauksittain”, muistuttaa ekonomisti Antti Kekäläinen.
Esimerkiksi omakotitalossa asuvalla lapsiperheellä asumismenot kasvavat vuonna 2017 1,7 prosenttia, kerrostalossa vuokralla asuvalla perheellä kasvu on 2,6 prosenttia. Kekäläisen mukaan asumismenot ja menojen osuus tuloista ovatkin eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla.
Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin
Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.
Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria: Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia. ”Selvityksessä kuluihin on otettu mukaan myös lainan lyhennys, koska se kuuluu siihen rahamäärään, joka kotitalouden on asumisestaan maksettava, vaikka lyhennys sinällään onkin säästämistä”, Kekäläinen huomauttaa.
Korkojen nousu iskisi etenkin pk-seudun velallisiin
Omistusasumisen hitaampi menojen kasvukehitys johtuu pääosin matalasta korkotasosta ja omakotitalojen maltillisesta hintakehityksestä koko maan tasolla. Matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokustannuksia pitkään kohtuullisina, mutta selvityksessä on laadittu myös skenaarioita tilanteessa, jossa korkotaso lähtee nousuun.
Korkotason noustessa riskit ovat suuremmat pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla, joilla velkaa on selvästi enemmän. Keskimääräinen asuntovelka pk-seudulla on yli 130 000 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohden, kun muualla maassa se on hieman alle 100 000 euroa. Korkokulujen muutos vaihtelee paljon myös sen mukaan, minkä tyyppinen lainan lyhennystapa on valittu.
Tämän vuoden selvityksessä on pohdittu myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen mahdollisia vaikutuksia asumismenoihin. ”Olemme tarkastelleet kunnallistalouden tasapainotilan muutosta sote-uudistuksen jälkeen. Uudistus voisi aiheuttaa nousupaineita asumismenoihin kiinteistöveron kautta, mutta mahdolliset muutokset vaihtelevat kaupungeittain”, Kekäläinen kertoo.
Kekäläinen muistuttaa, että sote-uudistuksen valmistelu on yhä kesken, joten oletukset saattavat vielä muuttua. Selvityksen skenaario perustuu tämänhetkisiin tietoihin ja niiden perusteella tehtyihin laskelmiin sotesta.
Asumismenot 2017 -selvityksen rahoittavat Suomen Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto. Selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa www.kiinteistoliitto.fi, www.omakotiliitto.fi ja www.ptt.fi
Lisätietoja:
ekonomisti Antti Kekäläinen, p. 040 164 8136 sposti: antti.kekalainen@ptt.fi
liiketaloustutkija Kirsi Noro, p. 040 164 8369 sposti: kirsi.noro@ptt.fi
Tiedote 16.8.2017: Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto: Asumismenojen kasvu kuormittaa asukkaiden kukkaroa jo kohtuuttomasti
Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti. Valmistelussa on monia uudistuksia, joilla on isot vaikutukset sekä omistus- että vuokra-asujien menoihin. Ansiotulot sen sijaan kasvavat lähiaikoina kilpailukykytavoitteiden takia vain hyvin maltillisesti.
Pellervon Taloustutkimus PTT julkisti keskiviikkona Asumismenot 2017 -selvityksen, jonka mukaan asumismenot kasvavat vuosina 2017-2019 keskimäärin noin 2,5 prosenttia vuodessa.
Asumiskustannukset uhkaavat jo työllisyyttä ja
kilpailukykyä
Asunnonomistajia edustavan Kiinteistöliiton mielestä asumismenojen kasvua on tärkeää hillitä, sillä isot asumiskustannukset voivat muodostua esteeksi esimerkiksi työpaikan perässä muuttamiselle. Samalla asumiskustannukset aiheuttavat painetta palkkoihin ja kilpailukyvyn säilyttämiselle.
”Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Pientaloasukkaita edustavan Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että on tärkeämpää kriittisesti tarkastella ja leikata kunnallisia ja yhteiskunnallisia menoja kuin jatkuvasti paikata kunta- ja valtiontaloutta kasvattamalla asumismenoja. ”Kasvavat asumismenot vain lisäävät tarvetta asumistuille, joita jo nyt maksetaan vuosittain lähes 2 miljardia euroa”, Savolainen huomauttaa.
Kiinteistöverotuksen kipuraja tulossa vastaan
Kiinteistöveron tuotto on kasvanut runsaat 60 prosenttia 2010-luvulla. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroa piti korottaa 100 miljoonaa euroa, mutta nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan euron tasolle. Lisäksi valtionhallinnon sisäinen kehityshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta 2020 alkaen. Muutokset kiinteistöstä toiseen voivat olla hyvinkin suuria. Myös sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kasvupainetta kiinteistöveroon monissa kunnissa.
”On selvää, ettei kiinteistöveron maksajien kantokyky ole loputon. Kaikkia talouspolitiikan uudistuksia ei millään voida rahoittaa kiinteistöveroa kiristämällä”, painottaa Jukka Kero.
Omakotiliitto on huolissaan kotitalouksien mahdollisuuksista vaikuttaa kiinteistöverotukseensa. Kotitaloudet eivät ole voineet ennakoida, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta kiinteistöverotukseen ja kulutuksen verottamiseen. Perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Omakotiliitto katsoo, että nykyinen kiinteistöverotustrendi jopa pakottaa kansalaisia luopumaan omasta kodistaan.
”Tarvitaan laajempi verotuksen uudistus ja pitkäaikainen suunnitelma siitä, miten veroja tulevaisuudessa kerätään”, esittää Kaija Savolainen.
”Oma koti on pitkäikäinen ja kallis investointi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot on huomioitava myös kiinteistöverotuksessa, ja ylipäätään kansalaisten on pystyttävä varautumaan verotuksen kehittymiseen omaa asumistaan suunnitellessaan”, Savolainen toteaa.
Lisätietoja:
Suomen Kiinteistöliitto:
pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi
Suomen
Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514
8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine,
puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi
Meddelande: Den belastning boendeutgifternas ökning tillför är redan nu oskälig
