Omakotiliiton EU-vaalikysely puolueille

Suomen Omakotiliitto nostaa esiin pientaloasujien arkeen vaikuttavia asioita tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa kesäkuussa. Omakotiliiton kolme päätavoitetta ovat kohtuulliset asumiskustannukset, pientaloasumisen edistäminen sekä kohtuullinen ja kannustava sääntely. 

Osana EU-vaalikampanjaamme kysyimme puolueiden näkemyksiä asumiseen liittyvistä teemoista EU:n päätöksenteossa. Kysely lähetettiin kaikille puoluerekisteristä 23.4.2024 löytyneille puolueille. Kyselyyn vastasivat aakkosjärjestyksessä seuraavat puolueet: Kansallinen Kokoomus, Liberaalipuolue, Liike Nyt, Perussuomalaiset, Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP/SFP, Suomen Keskusta, Suomen kommunistinen puolue SKP, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP, Totuuspuolue, Vasemmistoliitto ja Vihreät.

1) Mitkä ovat puolueenne asumiseen liittyvät kärkitavoitteet EU-vaaleissa?

Kokoomus: Kokoomuksella ei ole eurovaaleissa asumiseen suoraan liittyviä tavoitteita. Vaaliohjelmamme kärkiteemat ovat turvallisuus, kasvu sekä kestävän eurooppalaisen elämäntavan puolustaminen. Välillisesti tavoitteista osa toki liittyy asumiseen. Esimerkki tästä on energian saatavuuden parantaminen ja energian sisämarkkinoiden ongelmien korjaaminen. Samaten talouskasvuun kiinni pääseminen ja vahvempi kilpailukyky parantavat eurooppalaisten asumisen edellytyksiä käytettävien tulojen kasvaessa.

Liberaalipuolue: Olennainen osa kestävää taloutta on kestävä asuminen. Kaavoitus on keskeinen asuntorakentamisen hidaste. Sen sijaan että luomme Euroopan unionissa tulonsiirtomekanismeja edullisten asuntojen rakentamiseksi, Unionin tulee luoda yhtenäiset kasvua luovat tavat kaavoittaa.

Liike Nyt: Puolueemme keskeiset tavoitteet asumiseen liittyen EU-vaaleissa ovat monipuolisia. Ensinnäkin, pyrimme varmistamaan, että EU-säätelyt eivät tuo ylimääräisiä rasitteita asumisen kustannuksiin. Asuminen on jo nyt merkittävä osa kansalaisten talouskustannuksista, ja haluamme säilyttää sen kohtuullisena ja inhimillisenä. Toiseksi, puolueemme tavoittelee sitä, että Euroopan Unioni palaisi juurilleen ja keskittyisi päätehtäväänsä, joka on kaupan käynnin edistäminen sisämarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että EU:n tulisi keskittyä luomaan suotuisat olosuhteet yrityksille ja kuluttajille rajat ylittävälle kaupalle, mikä voi välillisesti vaikuttaa myös asumisen kustannuksiin. Pyrimme siihen, että EU säilyttää tasapainon talouden ja ihmisten hyvinvoinnin välillä, erityisesti asumisen osalta. Haluamme varmistaa, että asuminen pysyy kohtuuhintaisena ja saavutettavissa kaikille, samalla kun EU edistää vapaata kauppaa ja taloudellista kasvua.

Perussuomalaiset: Emme kannata asumiseen ja asuinrakentamiseen kohdistuvaa ilmaston, luontokadon tai energiatehokkuuden nimissä tapahtuvaa ylisääntelyä tai veroluonteisia maksuja. EU ei nykyisellään suoraan verota asumista, ja tästä on pidettävä kiinni myös jatkossa. Tiukka ei ympäristömaksuille ja pakkoenergiaremonteille. EU:lle ei saa antaa taloudellista tai poliittista motiivia kallistaa suomalaisten asumiskustannuksia. Muuten on aivan varmaa, että niin tulisi käymään.

RKP/SFP: RKP:n kärkitavoitteet asumiseen liittyen EU-vaaleissa keskittyvät asumisen kohtuuhintaisuuden varmistamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Haluamme turvata asumisen kohtuuhintaisuuden kaikille ja samalla edistää ympäristöystävällisiä asumisratkaisuja. Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä ovat keskiössä asumispolitiikassamme.

Keskusta: Asumiskustannusten nousun hillitseminen kuuluu Keskustan politiikan ytimeen. Keskeinen kysymys on energian hinta. Suomen tulee irtautua ulkomaisesta fossiilienergiasta ja panostaa yhä enemmän kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Näin energian hinta pysyy vakaampana ja kohtuullisempana. Energiaomavaraisuus on myös huoltovarmuuskysymys. Kotitalouksien energiatehokkuuden lisäämiseksi ja fossiilisesta energiasta irti pääsemiseksi merkittävässä roolissa ovat suorat tuet ja tuetut lainat, joiden käyttöä tulee jatkaa. Myös kotitalousvähennyksellä on tärkeä rooli.

SKP: Kunnollinen asunto on perustarve ja perusoikeus, ei kaupankäynnin ja keinottelun kohteena oleva hyödyke. Sen takia julkisen vallan on tarjottava riittävästi edullisia vuokra-asuntoja. Suomessa asuntopolitiikka perustuu velkarahalla hankittuihin omistusasuntoihin. Omistusasunto on näihin aikoihin saakka katsottu turvalliseksi sijoituskohteeksi. Yhteiskunnan voimakas rakennemuutos on romahduttanut asuntojen arvon muualla kuin muutamassa kasvukeskuksessa. Asunto on kuitenkin tavallisen ihmisen suurin sijoitus. Asuntoon sidottu omaisuus estää muuton työn perässä, ja muodostuu rasitteeksi jälkipolvillekin perinnön ja perintöverojen muodossa. SKP ei vastusta asuntojen omistamista, vaan asuntopolitiikan vaihtoehdottomuutta.

SDP: SDP:n mielestä tulee huolehtia riittävästä sähkö- ja energiaomavaraisuudesta EU-tasolla. Kyse on paitsi turvallisuus-, myös huoltovarmuuskysymyksestä. Sähkö- ja energiaomavaraisuuden parantaminen tulee toteuttaa uusiutuvilla energiamuodoilla, mukaan lukien ydinvoima. SDP pitää tärkeänä, että osana EU:n vihreää siirtymää huolehditaan riittävästä tuesta kiinteistökannan korjaamiseksi. SDP:n mielestä asuminen on kallista etenkin kaupungeissa. Asumisen kalleus vaikeuttaa etenkin pienituloisten, mutta myös keskituloisten asumista. Silti Suomessa tilanne asuntojen saatavuuden ja hinnan suhteen on kuitenkin monella tapaa parempi kuin monissa muissa maissa. SDP:n sisarpuolueet monissa Euroopan maissa tulevatkin pitämään asumisen hintaa ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa esillä EU-vaaleissa.

Totuuspuolue: Kärkitavoitteemme on vastustaa EU-sääntelyä ja todeta EU-lainsääntövalta Suomessa kokonaan perustuslainvastaisena kielletyksi. Kärkitavoitteemme ovat: 
1. Energiatehokkuusdirektiivin voimaan saattamisen estäminen toteamalla EU-vallankäyttö perustuslain vastaiseksi (ks. vastaukset kysymyksiin 2-3) 
2. Sähkölaskutukseen ja lämmityskustannuksiin liittyvän pakottavan kuluttajansuojalain (KSL) normien noudattamiseen liittyvät periaatteeet. Puolueemme puheenjohtaja Jaana Kavoniuksen www.virkamafia.fi-sivuilla aiemmin julkaisema ohje väestölle johti myös konkreettisiin tuloksiin eli kansalaiset saivat konkreettiset ohjeet valittamiseen, niitä saapui kuluttajavalituslautakuntaan ja energiayhtiöille runsaasti ja kuluttaja-asiamies ja kuluttajariitalautakunta totesivat kohtuuttomat sähkölaskut suoraan KSL:n vastaisina mitättömiksi ja laittomiksi juuri sillä juridiikalla, jonka puoluejohtajamme ilmaiseksi avuksi tuotti koko väestölle.
3. Omakotiasumisen korjausrakentamisen ja muun rakentamisen taloudellinen tukeminen ja informaation lisääminen korjausrakentamisesta, homevaurioiden havaitsemisesta ja terveellisestä kohtuuhintaisesta asumisesta. Omatoimisen korjausrakentamisen tukeminen (esim. tietopankit ja suositukset korjausalan ammattilaisista)
4. Asuntolainoihin ja korjausrakentamiseen liittyvät tukitoimet ja avustukset. 
5. Vanhusväestön omakotiasumisen ja turvallisen asumisen  tukeminen ja myös maaseutujen palvelujen takaaminen omakotiasumisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi terveyskeskus- ja sairaalapalveluiden nykyinen karsiminen on vahingollista väestölle ja negatiivinen asia erityisesti pitkien välimatkojen päähän sijoitettujen välttämättömien palvelujen merkittävien heikennysten vuoksi.
6. Omassa kodissa mahdollisimman pitkään omatoimisesti asuminen kuuluu ihmisen perusarvoihin. Esim. Aira Samulin oli tästä hyvä esimerkki. Erilaisten tukivälineiden hankintojen tukeminen. 
7. Myös vammaisten selviytymistä omakotiasujana tulee tukea kotiin tuotavilla palveluilla ja välineistön ja muutosten kustannuksiin avustuksilla tai edullisilla lainoilla.   
8. Oma koti on myös ihmisen perusturva. Esim. Itä-Suomessa monet ovat vaarassa menettää koko asuntovarallisuutensa talousalueen romahdettua pakotteiden vuoksi ja koska asuntokauppa on pysähtynyt. Tästä puuttuu uutisointi ja asiaa tulee pitää esillä.  
9. Kannatamme Omakotiliiton kaikkia päätavoitteita a) kohtuulliset asumisen kustannukset ja b) verotusta ei tule siirtää asumisen suuntaan.

Vasemmistoliitto: Euroopan unionin on toimillaan tuettava vahvaa julkista asuntorakentamista. Asuminen on perusoikeus ja hyvän elämän perusta. Siksi asunnottomuus on Euroopasta poistettava viimeistään vuonna 2030 ja kaikille on tarjolla asumistarvetta vastaava kohtuuhintainen asunto.

Vihreät: Asuminen on määriteltävä perusoikeudeksi. Vihreät tavoittelee asunnottomuuden lopettamista vuoteen 2030 mennessä ottamalla käyttöön Suomessa hyvin toiminut asunto ensin -periaate kaikissa EU-maissa. EU-tason asuntorahoitusta on jatkettava myös nykyisen elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Resilience Facility) päättymisen jälkeen.

2) Millä toimilla puolueenne huolehtii EU-tasolla, että asumisen kustannuksia saadaan alennettua?

Kokoomus: Kokoomus haluaa panostaa talouskasvuun, sääntelyn keventämiseen ja energian saatavuuden parantamiseen, jotka kaikki edistävät sekä ostovoiman suotuisaa kehittymistä että kohtuullisempaa kustannustasoa. Siten ne liittyvät kaikki välillisesti myös asumiseen. Maltillisempi inflaatiokehitys on suuri asumisen kustannustasoon vaikuttava tekijä johon politiikalla voi välillisesti vaikuttaa. Suurin rooli tässä on tietenkin Euroopan keskuspankilla, joka toimii itsenäisenä keskuspankkina, mutta esimerkiksi energian saatavuuteen panostamalla inflatorista painetta saadaan pienennettyä.


Liberaalipuolue: Keventää asuntorakentamisen kaavoituksesta johtuvaa hidastetta. Kysymys kuuluu kuitenkin paikallistason päätöksiksi jäsenmaissa pitkälti. Kansallisella tasolla puolueohjelmamme linjaa asumiseen liittyen: 

5.4. Verotuksen laskeminen ja yksinkertaistaminen
Asumisen verotus: Varainsiirtovero tulee poistaa. Kiinteistöveron rakennuksiin kohdistuva osa tulee poistaa. Oman asunnon myyntivoiton verovapaudesta tulee luopua.

8.3. Asumisen tuet
Asumisen hinta pysyy korkealla järjestelmän keinotekoisen vuokrasääntelyn avulla, ja suurimpia järjestelmästä hyötyjiä ovat vuokranantajat. Koko asumistukijärjestelmä on uusittava vähentämällä asumiseen korvamerkittyä tukea ja välivaiheen jälkeen korvattava sosiaaliturvatilillä tai perustulolla. Mahdollinen harkinnanvarainen osa on siirrettävä kuntien vastuulle.

Nykyinen asumistukimalli lisää asumisen kustannuksia. Jos asumistuen saaja ei itse hyödy halvempaan asuntoon muuttamisesta, jäävät korkeat vuokrat yhteiskunnan maksettaviksi. On järkevämpää, että tukien varassa elävä saa järjestää oman taloutensa parhaaksi katsomallaan tavalla, eli käyttää halutessaan asumiseen vähemmän ja muuhun elämiseen enemmän rahaa.

Puolue suhtautuu myönteisesti maapohjan verottamiseen.


Liike Nyt: Kannatamme energiatehokkuuden lisäämistä asuinrakennuksissa ja infrastruktuurissa EU-tasolla. Tämä voi sisältää esimerkiksi investointeja energiatehokkaisiin rakennusratkaisuihin, lämmitysjärjestelmiin ja eristystekniikoihin. Tehokkaampi energiankäyttö voi vähentää asumisen kokonaiskustannuksia pitkällä aikavälillä.

Tavoitteenamme on edistää joustavampaa ja tehokkaampaa rakentamista, mikä auttaa alentamaan asuntojen hintoja ja lisäämään tarjonnan määrää.

Puolueemme pyrkii tukemaan toimenpiteitä, jotka lisäävät asumisen saatavuutta erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten nuorille, opiskelijoille ja vähävaraisille perheille.


Perussuomalaiset: Rahoituksen, kuljetusten, raaka-aineiden ja työn hinta on pidettävä maltillisena. Tämä tarkoittaa muun muassa toimivia finanssimarkkinoita, joilla suomalaisia rahoituslaitoksia ei rasiteta pankkiunionin kautta tapahtuvilla Etelä-Euroopan pankkien pelastusoperaatioilla. Se tarkoittaa myös, että EU:n budjettia ja Suomen nettomaksuosuuksia ei tule kohtuuttomasti korottaa, sillä rahat otetaan viime kädessä suomalaisilta työntekijöiltä ja yrityksiltä.


RKP/SFP: RKP työskentelee EU-tasolla asumisen kustannusten alentamiseksi edistämällä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa. Tämä ei ainoastaan vähennä energiakustannuksia pitkällä aikavälillä, vaan myös vähentää asumisen ympäristövaikutuksia. Kannatamme myös investointeja älykkäisiin rakennusteknologioihin ja uudistamme rakennuskannan energiatehokkuutta EU:n laajuisesti. Kuitenkin EU maiden erityispiirteiden huomioon ottaen. 


Keskusta: EU:n ei sovi kohtuuttomasti rasittaa kansalaisten kukkaroa liian yksityiskohtaisella ja rajoittavalla sääntelyllä. Tästä syystä Keskusta on pettynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin, joka lieventyneestä muotoilustaan huolimatta lisää energiakorjausvelvoitteita. Energiatehokkuuden parantamisen täytyy tapahtua järkevällä tavalla ja jäsenmaiden erityispiirteet huomioiden. Kotitalouksia sitovien velvoitteiden sijaan EU:n pitää ohjata jäsenmaita tekemään kustannustehokkaita ratkaisuja. On tärkeää varmistaa riittävät tuki- ja avustusmekanismit yksityisten kotitalouksien osalta mm. energiatehokkuusinvestointeihin."


SKP: Ote vaaliohjelmasta, joka on yhtenevä Euroopan vasemmiston vaaliohjelman kanssa: 

Luodaan asumiseen, julkisiin palveluihin ja työllisyyteen tarkoitettu eurooppalainen rahasto, joka rahoitetaan EKP:n rahantuotannolla. Rahasto lainaa valtioille, kunnille, osuuskunnille ja voittoa tavoittelemattomille laitoksille rahaa nollakorolla tai negatiivisella korolla. Rahastoa hallinnoidaan kansalaisyhteiskunnan, erityisesti ammattiliittojen, naisyhdistysten, vuokralaisyhdistysten ja ekologisten liikkeiden kanssa yhteistyössä. Yksityisen kansalaisen asumiseen tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveron tulee olla kohtuullinen. Useampia, ei omassa käytössä olevia kiinteistöjä omistavan kiinteistövero voisi olla korkeampikin.


SDP: Pääosaan asumiseen liittyvistä kustannuksista voidaan vaikuttaa suoraan EU:n jäsenmaissa, esimerkiksi verotukseen sekä energian hintaan liittyvissä asioissa. SDP:n mielestä vihreässä siirtymässä tulee huomioida se, että kiinteistökannan energiatehokkuuden parantaminen tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kiinteistönomistajia tulee kannustaa energiaremontteihin. Yksi osa tätä ovat tuet energiaremontteihin, ja näihin tulee osoittaa rahoitusta myös EU-tasolta.


Totuuspuolue: Euroopan komission päivitysesitys rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on merkittävä haitta ja johtaa siihen, että ihmiset menettävät kotinsa. Vaatimukset eivät perustu tieteeseen, vaan poliittiseen lobbaukseen. Koska EU-sääntely on valtiosäännön vastaista, puolueemme tekee tiedotustyötä ihmisten ymmärryksen ja tietotason lisäämiseksi siitä, että näihin  direktiiveihin  ei tule alistua. Ne ovat perusoikeudeksi PL 15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojanormin vastaisia poliittisin  perustein tehtyjä laittomia päätöksiä ja normeja, joilla pyritään siirtämään asuntovarallisuus Suomesta pienen ulkomaisen rahaeliitin omaisuudeksi aiheuttamalla keinotekoisesti tavallisille palkan- ja eläkkeensaajille ylisuuria tarpeettomia kustannuksia ilman todellisia hyötyjä. Näillä direktiiveillä tehdään vaivihkaa merkittäviä rahasiirtoja niille firmoille, jotka palkataan näitä kalliita vaatimuksia toteuttamaan ja jotka ovat nämä saaneet lobattua. Direktiivit eivät ole perustuslakimme yläpuolella ja ilmastonmuutospuheet ovat epätieteellisiä ja myös epätosia väittämiä. Ne ovat osa propagandaa, jolla näitä rahaan liittyviä ratkaisuja perustellaan. Normaalia keskustelua sensuroidaan, mikä on PL §12 §:n 2 momentin vastaista. Kriittinen keskustelu ja rohkeus käydä sitä poliittista keskustelua ovat puolueemme konkreettista toimintaa.    


Vasemmistoliitto: Kotitalouksien kohtuuhintaisen energian saanti on turvattava parantamalla energiahuoltovarmuutta. Julkista asuntotuotantoa on lisättävä. Kuten kaikissa muissa eurooppalaisissa verrokkimaissa, myös Suomessa on syytä edistää vuokrasääntelyä erityisesti pääkaupunkiseudun käsistä karanneen vuokratason johdosta.

Vihreät: Asetetaan EU:n laajuinen tavoite asunnottomuuden lopettamiseksi. Jokaisella on oikeus kotiin. Vaadimme komissiolta voimakkaampia toimia ja tukea jäsenvaltioille asunnottomuudessa sitoutumalla sen lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. 

Lisätään uusiutuvaa energiaa asumisen energiakustannusten pienentämiseksi. Sota Ukrainassa on nostanut fossiilisten polttoaineiden hintoja ja siten monien asumiskustannuksia. Uusiutuvan energian, kuten maatuulivoiman, rakentaminen on tällä hetkellä energiamuodoista edullisinta ja auttaa pitämään sähkön hintaa kurissa. EU:n tulee tukea ihmisten siirtymistä öljy- ja kaasulämmityksestä esimerkiksi lämpöpumppuihin.

Lisätään julkista kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Sosiaalisesta asumisesta on pula EU-maissa. Markkinahintaiset vuokra-asunnot ovat monen pienituloisen ulottumattomissa, jolloin he joutuvat esimerkiksi asumaan kaupunkien työssäkäyntialueiden ulkopuolella. Tämä jarruttaa sekä kaupunkien kehitystä että yksittäisten ihmisten urakehitystä. EU:n tulisi tukea kohtuuhintaista, laadukasta ja vähäpäästöistä asuntorakentamista.

Parannetaan asuntojen laatua ja energiatehokkuutta. Vihreät tavoittelee jatkoa EU:n Renovation Wave -ohjelmalle, jossa on mm. asetettu rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle sitovat tavoitteet ja rahoitettu energiatehokkuutta parantavia hankkeita.

3) Mikä on puoleenne linja EU-sääntelyssä - aiotteko lisätä tai vähentää sääntelyä, joka kohdistuu asumiseen?

Kokoomus: Kokoomus näkee, että EU:n tulee välttää tarpeettoman yksityiskohtaista sääntelyä ja keventää liiallista sääntelytaakkaa. Samalla lainsäädännön vaikutusarviointia pitää parantaa, jotta sääntelystä aiheutuva rasitus ei kasva kohtuuttomaksi. Lisäksi sääntelyn on oltava ennakoitavaa ja teknologianeutraalia. Hallinnollista taakkaa on purettava sitoutumalla ”yksi säännös sisään, yksi ulos” -periaatteeseen. Kokoomus haluaa edistää sisämarkkinoiden toimintaa, mikä tarkoittaa niin työvoiman, palveluiden kuin tavaroidenkin parempaa liikkuvuutta. Tällä on suoria vaikutuksia myös asumiseen.

Liberaalipuolue: Haluamme vähentää sääntelyä.

Liike Nyt: Ajamme puolueen EU-politiikassa sitä että säätelyä tulee vähentää kaikilla osin EU tasolta.

Perussuomalaiset: Emme halua lisätä asumiseen kohdistuvaa sääntelyä, vaan keventää sitä. On selvää, että EU-vaalien jälkeen valtaan nouseva uusi komissio ei tule olemaan yhtä innokas sääntelyn lisääjä, mutta samanaikaisesti on hyvä ymmärtää, että kerran annettua valtaa ei helposti takaisin saa, ja jo luotua lainsäädäntöä on vaikea purkaa. Monille jäsenmaille sääntelyn lisääminen tarkoittaa samalla myös eri kanavista tulevaa suurempaa EU-rahoitusta. Suomen on tärkeää löytää samanmielisiä jäsenmaita, joiden kanssa pystymme vaikuttamaan EU:n tuleviin esityksiin ja tarvittaessa jopa estämään erittäin haitallisiksi katsotun uuden sääntelyn.

RKP/SFP: Puolueemme linja EU-sääntelyssä on, että sääntelyn tulee olla kohtuullista ja kannustavaa, eikä liiallista byrokratiaa tulisi luoda. Tavoitteenamme on vähentää tarpeetonta sääntelyä, joka kohdistuu asumiseen, ja keskittyä sääntelyyn, joka todella edistää asumisen laatua ja kestävyyttä. Tämä tasapainottaa tarvetta suojella kuluttajia ja ympäristöä samalla, kun pidetään huolta siitä, että sääntely ei luo tarpeetonta taloudellista taakkaa asukkaille.

Keskusta: EU ei saa olla direktiivi- ja asetustehdas, joka tuottaa ihmisten ja yritysten toimintaa vaikeuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n lainsäädännön toimeenpanossa on turvattava jäsenmaiden kansallinen liikkumatila, myös asumista ja rakennuskannan ylläpitoa koskien. Politiikalla voidaan määrittää tavoitteet, mutta keinovalikoiman tulee olla laaja ja teknologianeutraali. Sääntelyn byrokratiaa on purettava niin Suomessa kuin EU:ssa.

SKP: Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on järkevää. Se vähentää lämmitystarvetta ja siten kasvihuonekaasupäästöjä, lisää asumismukavuutta ja alentaa sähkölaskuja. Siten hyväksytty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on tulevalla viisivuotiskaudella riittävä. Vanhojen asuintalojen energiatehokkuuden parantamiseen on tarjottava rahoitusta ja edullista lainaa.

SDP: EU:lla ei ole suoraan toimivaltaa asumiseen liittyvissä kysymyksissä, mutta välillisesti esimerkiksi EU:n päästövähennystavoitteet vaikuttavat kiinteistökantaan ja siten myös asumiseen.

SDP:n mielestä EU voisi tehdä lisätoimia esimerkiksi asunnottomuuden vähentämiseksi.

SDP:n mielestä EU-sääntelyssä tulisi keskittyä ensisijaisesti tavoitteiden asettamiseen. EU-sääntelyn osalta tulee huolehtia siitä, että jäsenmailla säilyy riittävä päätösvalta valita itse keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. EU-sääntelyssä tavoitteena tulee olla, että esimerkiksi remontteja toteutetaan siten, kun ne ovat teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollisia."

Totuuspuolue: Vähentää ja lopettaa EU-sääntelyä osoittamalla sen juristipuoluejohtajamme tuottamalla pätevällä juridiikalla perustuslainvastaisena mitättömäksi (nulliteetti). Alla on tiivistettynä puoluejohtajamme juristi Jaana Kavoniuksen laatimaa pätevää juridiikkaa valtiosäännön ja EU-normiston suhteesta. Puolueemme ajaa hanketta, jolla EU-organisaatioiden ja ulkomaisen vallankäytön perustuslainvastaisuus todetaan seuraavilla perusteilla: 

Suomen valtiosääntö ja siihen kirjoitettu valtiovallan kolmijako tarkoittaa, että omaan valtiosääntöömme esim. PL 1-3 §:ään, PL 82 §:ään ja PL 106 ja 107 §:ään kirjoitettua kansallista vallankäyttöä ja lainsäädäntöhierarkiaa ei voi kukaan Suomessa eikä Suomen ulkopuolelta käsin muuttaa koskaan millään muulla tavalla kuin säätämällä vallankäytön muutoksista PL 73 §:n säätämisjärjestyksessä. Lisäksi PL 2 §:n 3 momentin säätämä laillisuusperiaate säätää ja tarkoittaa, että kaiken julkisen vallan käytön kuuluu perustua lakiin. Ainuttakaan poikkeusta tuohon laillisuusperiaatteeseenkaan ei siis ole säädetty kenellekään julkisen vallan käyttäjälle. 

Tämä tarkoittaa: 

1) Valtiosääntöön kirjoitettua vallankäyttöä voi muuttaa vain yhdellä tavalla: säätämällä siitä PL 73 §:n säätämisjärjestyksessä. 

2) Valtiosääntö on ylin laki Suomessa. 

3) Valtiosäännön loukkauksia ei voi koskaan perustella ""yleisillä EU-käytännöillä"" eikä direktiiveillä, koska A) ""käytännöt"" ja direktiivit eivät edes ole PL 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuja "" lakeja"", B )""käytännöt"" ja direktiivit eivät ole milloinkaan valtiosäännön yläpuolella, vaan AINA sen alapuolella. PL 106 ja 107 §:n mukaan käytännöt eivät edes ole normeja ja perustuslaki säätää, että Suomi on itsenäinen ""täysivaltainen"" tasavalta, jossa valtaa (hallinto-, lainsäädntö- ja lainsäädäntövallat) on säädetty vain kansallisille elimille. Perustuslaissa ei mainita komissiota eikä yhtään EU-virkamiestä ja ulkomaista vallankäyttäjää, C) ""käytännöt"", sopimukset ja direktiivit eivät voi olla ristiriidassa valtiosäännön tekstiin kirjoitetun vallankäytön kanssa. 

Suomeen ei voi laillisesti voimaansaattaa yhtään direktiiviä eikä mikään ulkomainen vallankäyttöoikeus voi tulla voimaan myöskään sopimusmuutoksena, koska Suomeen voi saattaa voimaan vain perustuslain  mukaisia eikä sen kanssa ristiriitaisia sopimuksia ja vallankäytön muutoksia. Lisäksi rikoslaissa valtiosäännön kumoaminen (mm. ulkomaisille toimijoille vallan kolmijaon vastainen vallan  siirtäminen) säädetään valtiopetokseksi ja törkeäksi valtiopetokseksi. Silti juuri sellaista perustuslain vastaista vallakäyttöä on 1992 lukien Suomessa toteutettu häivyttämällä em. selvät normit, oikea juridiikka ja tosiasiat. Kyse ei siis ole siitä, onko joku direktiivi ""kohtuullinen"", vaan niitä direktiivejä ei siis saa Suomea ja sen kansalaisia sitovin vaikutuksin edes säätää ja täällä toteuttaa, koska perustuslaki kirjoitetussa muodossaan säätää lainsäädäntövalan kuuluvan Suomen eduskunnalle, tuomiovallan vain suomalaisille oikeuslaitoksille ja tuomareille ja hallinto- ja budjettivallan vain Suomen hallitukselle ja eduskunnalle. Niin kauan kuin  perustuslain  kirjoitettu teksti on voimassa, EU:lla ei oikeasti ole vallankäyttö- ja direktiivin säätämisoikeuksia lainkaan. Näin  yksinkertainen on perusjuridiikka asiassa. Tästä ei puhu mikään muu puolue Suomessa, vaikka juuri tästä tulisi puhua ja koko EU-sääntely todeta Suomessa perustuslain  vastaisena mitättömäksi."

Vasemmistoliitto: Asumista koskevan sääntelyn, niin kansallisen kuin EU-tason, tulee olla perusteltua ja sen tulee tukea kohtuuhintaista asumista kaikkialla maassa. Kotitalouksia on tuettava rakennusten energiatehokkuuden kehittämisessä.

Vihreät: Yksittäisiin asunnonomistajiin kohdistuvaa yksityiskohtaista sääntelyä tulisi välttää. Energian ja ruoan kustannukset ovat nousseet viime vuosina jyrkästi, eikä pieni- ja keskituloisilla ole varaa uusiin kuluja lisääviin säädöksiin. Rakentamisessa on nyt tärkeää edistää esimerkiksi materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta, mutta tästä ei saa tulla yksittäisille ihmisille liian kovia kustannuksia.