Lausunto 7.12.2021

Lausunnonantajan lausunto

Huomioita alueidenkäytön kokonaisuudesta (erityisesti luvut 1-16, 37-40)

Suomen Omakotiliitto ry kiittää tässä kohdassa mahdollisuudesta lausua. Valmisteltu lakiesitys on laaja ja vaikutusten arvioinnit ovat pitkälti puutteelliset. Koska kyse on merkittävästä kokonaisuudesta, esitämme, että lain valmistelua ei jatketa pelkän lausuntopalautteen pohjalta, vaan lakiesitystä valmistellaan eteenpäin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Otamme lausunnossamme kantaa joihinkin liitollemme keskeisiin asioihin. Tuomme kuitenkin tiedoksi, että useassa muussakin lainkohdassa on mielestämme jatkokehittämisen tarvetta.

Huomioita kaavojen toteuttamisen kokonaisuudesta (erityisesti luvut 1, 17-24, 37-40)

Maapolitiikka

Omakotiliitto kannattaa kuntien maapolitiikkaan liittyvän avoimuuden ja julkisuuden lisäämistä. Aiemmin tehdyt kuntien ja kaupunkien maapoliittiset päätökset ovat aiheuttaneet muun muassa nopealla aikataululla toteutettuja kohtuuttomia korotuksia tonttivuokriin vuokra-ajan päättyessä. Maapoliittiset päätökset ja niiden vaikutukset tulee olla läpinäkyviä, ja niihin pitää pystyä ottamaan kantaa oikea-aikaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymät Maapoliittiset ohjelmat ovat tähän tarpeellinen instrumentti.

Luku 21, pykälä 142

Omakotiliitto esittää, että maksun määräämisen kynnysarvo eli rakennusoikeuden lisäys pidetään entisellään 500 kerrosneliömetrissä lakiesityksen 250 kerrosneliömetrin sijaan, ja maksun maksimimäärä pidetään entisellään 60 %:ssa tontin arvon noususta lakiesityksen 70 %:n sijaan. Näin varmistetaan, ettei maksurasite kohdistu yksityiseen asuinkäytössä olevaan kiinteistöön, eikä aiheuta omaisuuden myyntipakkoa. Suunniteltu lakimuutos vähentää maanomistajan intressiä osallistua kaavoitushankkeisiin. Tämä puolestaan heikentäisi kaupunkien täydennysrakennusmahdollisuuksia. Suomessa tarvitaan monipuolista asumista, eikä lainsäädäntömuutoksilla ole syytä rakentaa tähän esteitä. Sekä Omakotiliiton omat tutkimukset (Asumistoiveet, tammikuu 2020, Aula Research) että muiden tahojen toteuttamat tutkimukset tuovat esiin, että pientaloasuminen on edelleen toivotuin asuinmuoto, erityisesti tämä korostuu nuorten vastauksissa.

Osallisuus ja vaikuttaminen

Yleisenä kommenttina haluamme kiinnittää huomiota kaavoituksessa osallisen määrittelyyn ja keinoihin, joilla varmistetaan, että osallinen on tietoinen hankkeesta. Tämä voi tapahtua sähköisin menetelmin, mutta viime kädessä postitse. Sähköinen tiedottaminen ei voi kuitenkaan toteutua niin, että osallisen oletetaan löytävän tiedot julkisesta verkosta.

Vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutos

Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomiota ELY-keskuksen valitusoikeuden laajentamisen mahdollisista vaikutuksista vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Kunnan tulee pystyä harkitsemaan oman toimintansa kannalta joustavat tavat käyttötarkoitusten muutoksiin voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Tätä on nykyisellä ja uudistettavalla lainsäädännöllä tuettu. Yhteiskunnan tulee tukea kuntia niissä keinoissa, joilla asukaspohjaa on mahdollista laajentaa, ja määräysvalta tulee näissä asioissa säilyä kunnalla. Kunnan päätösoikeutta käyttötarkoitusten muutoksien linjaamisessa ei tule pienentää laajentamalla ELY:n valitusoikeutta.

Huomioita rakentamisen kokonaisuudesta (erityisesti luvut 1, 25-36, 37-40)

208 § Rakentamislupa

Omakotiliitto pitää myönteisenä lupakynnyksen nostamista piharakennusten ja katosten osalta. Lakiperusteluihin tulee kuitenkin lisätä selkeä ohjaus, jotta vältetään kiistat liittyen pykälän kirjauksiin kunnan harkintaoikeudesta siihen, missä tapauksissa rakennuksella voidaan katsoa olevan vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Ohjaus ja neuvonta tämän osalta tulee olla läpinäkyvää ja yhtenäistä kaikilla alueilla.

Muutos- ja korjaustöiden osalta lupamenettelyn yhtenäistäminen lisää toimenpideluvasta rakennuslupaan siirtyvien hankkeiden kohdalla tarpeetonta työtä ja kustannuksia. Energiatehokkuuteen tähtäävät teknisten laitteiden muutoshankkeet pitäisi olla toteutettavissa vähäisin lainsäädännöllisin velvoittein. Omakotiliiton näkemys on, että määräysten taustalla on viranomaisten tiedonkeruun tarve kiinteistöjen energiatehokkuuden (ja myöhemmin vähähiilisyyden) kehityksestä. Suurimmassa osassa energiatehokkuushankkeita todellista tarvetta rakennusvalvontaan ei ole. Peruste lupavaatimukselle tulisi tunnistaa avoimesti, ja harkita lupamenettelyn sijaan esimerkiksi velvoittavaa ilmoitusmenettelyä.

222 § Tietomalli

Lakiperusteluissa todetaan, että rakennussuunnittelu tapahtuu jo nyt suurelta osin BIM-muotoisena (Buil-ding Information Modeling) eli tietomallintamalla. Pientalojen uudisrakentamisessa, erityisesti talotehtailla, on hyvä valmius ottaa tietomalleja käyttöön. Uudisrakentamisenkin osalta vaatimukset tietomallin materiaalitietojen osalta ovat vielä epäselviä ja voivat johtaa työmäärän merkittävään kasvuun. Tietomallintamisvaatimuksen ei tule kuitenkaan johtaa ainoastaan tyyppitalomallintamiseen. Tulee edelleen olla mahdollisuus yksilölliseen talotuotantoon kohtuullisella työmäärällä.

Tilastokeskuksen korjausrakentaminen 2020 -tilaston mukaan asuntoihin tehtiin korjauksia vuonna 2020 6,4 miljardilla eurolla, näistä pientalojen ja rivitalojen osuus oli noin 4 miljardia euroa. Todennäköistä on, että näistä hyvin harvan kohteen toteutussuunnittelussa käytettiin tietomallia.

Omakotiliitto näkee tulevaisuuden tavoitteen tietomallien käytöstä hyvänä ja näkee, että kehitys myös pientalojen suunnittelussa on menossa sitä kohti. Ensin tulee kuitenkin varmistaa, että tietomallinnus on kiinteä osa rakennusalan koulutusta, ja erityisesti se, kuinka siirtymä tehdään kustannustehokkaasti, niin että vaatimus ei hidasta tai estä hyvää kiinteistön ylläpitoa ja korjauksia suunnittelukustannusten kasvaessa.

Lakiin kirjattu ilmaisu ”tai konekielisessä muodossa” tulee selventää.

223 § Rakennusluvan sisältö

Pykälässä tulee huomioida muutos- ja korjauskohteen osalta vain rakennusluvan kannalta olennaiset asiakirjavaatimukset. Lakiesityksen vaatimukset ovat kohtuuttomat ja Omakotiliitto vaatii, että tapauskohtainen asiakirjavaatimus tulee palauttaa tai lupavaatimuksen sisältö tarkentaa lakiin muutos- ja korjaustöiden osalta. Voimassa olevassa laissa rakennusvalvontaviranomaisella on mahdollisuus harkita hankkeen tarpeen mukaiset vaatimukset rakennuslupaan vaadittavien asiakirjojen osalta, ja näin on myös yleinen käytäntö.

Rakennusluvassa vaadittavissa asiakirjoissa on mukana energiaselvitys. Lakiperustelujen mukaan energiaselvitys on sama kuin energiatodistus. Omakotiliitto huomauttaa, että Laki energiatodistuksesta vaatii energiatodistuksen uudisrakennuksen osalta sekä myynti- että vuokraustilanteissa, ei korjausrakentamisessa. Vaatimusta ei tule laajentaa.

Purkamislupa tai -ilmoitus

Luvan tai ilmoituksen yhteydessä tulee toimittaa selvitys purkumateriaaleista. Omakotiliitto esittää huolensa, että yksittäisellä kotitaloudella ei ole todellista mahdollisuutta selvityksen tekoon. Pientaloihin liittyvät purkukohteet ovat laajuudeltaan vähäisesti toisistaan eroavia, joten tilastointia varten näissä voisi käyttää vakiolaskentaa. Omakotiliitto esittää, että purkuselvitys vaaditaan vain ammattimaisilta toimijoilta.

Rakentamisen vastuukysymykset

Omakotiliitto kannattaa lakiesityksen selkeitä vastuukirjauksia, erityisesti kun rakennushankkeeseen ryhtyvä tai asunnon ostaja on yksityishenkilö, pariskunta tai yksityishenkilöiden muodostama ryhmä (myös asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta). Omakotiliitto näkee, että vastuuasioiden sääntely lakitasolla edistää rakentamisen laatua. Vastuuaika viisi vuotta on myös yhteneväinen myyjän vastuuseen kiinteistökaupassa.

691§ Käyttö- ja huolto-ohje

Käyttö- ja huolto-ohjeen laatiminen on ollut pakollista uudisrakentamisessa jo vuodesta 2000. Sen ylläpitoon on halukkuutta, mutta usein se jää arjessa tekemättä. Omakotiliitto tarjoaa jäsenten käyttöön maksuttoman huoltokirjavihon ja sähköisen palvelun. 30-40 vuotiaille omakotiasukkaille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan (syksyllä 2020) suurin este digitaalisten palvelujen käyttöönottoon on luottamus siihen, että tiedot pysyvät tallessa pitkällä aikavälillä. Omakotiliiton näkemyksen mukaan käyttö- ja huolto-ohjeratkaisuissa tulisi keskittyä olennaisiin asioihin: rakennuksen korjaustarpeen tiedostamiseen ja korjausten dokumentointiin (myös valokuvin). Huomioitava kuitenkin on, että käyttäjät kylläkin toivovat laajempaa sisältöä ja toiminnallisuutta. Keskitetystä tietorekisteristä (tai vastaavasta) ja datahubista tulisikin voida jatkossa tuoda kiinteistön tiedot kiinteistönomistajan omaan huoltokirjaan maksutta, ja näin vähentää päällekkäistä ylläpitoa sekä edistää huoltokirjapalveluiden kehitystä.

Lakiesityksen käyttö- ja huolto-ohjevaatimukset korjausrakentamisen osalta vaikuttavat tilastointitarpeeseen tehdyltä sääntelyltä, eivätkä välttämättä edistä todellista kiinteistön ylläpitoa ollenkaan. Suunnittelun saatavuus- ja kustannusongelmat tietomallien (tai koneluettavien tietojen tuottamiseen) pienissä korjaushankkeissa kertaantuvat sääntelyssä käyttö- ja huolto-ohjeen osalta. Sääntelytavoitteista korjaushankkeiden osalta tulee luopua, ja pohtia erikseen, kuinka ratkaistaan yhteiskunnan tilastointitarpeet, ja kuinka taas saamme pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat laajalti helppokäyttöisten kiinteistön ylläpitoa ja huoltoa edistävien huoltokirjapalveluiden käyttäjiksi.

Lakiesityksessä todetaan, että rakennuskohteen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta. Lause on tarpeeton, koska kenelläkään muulla ei ole intressiä käyttö- ja huolto-ohjeen ylläpitoon kyseisessä kohteessa. Jos tarkoituksena on toimeenpanna tällä kiinteistönomistajille tehtäviä, ne täytyy sääntelyssä tuoda selkokielellä esiin.

Suomen Omakotiliitto ry

Lausunto PDF-muodossa