Lausunto 22.11.2019
Ympäristöministeriö
PL 35
00023 VALTIONEUVOSTO
Diaarinumero: VN/8792/2019
Asia Lausuntopyyntö:
Valtioneuvoston asetus asuinrakennusten energia-avustuksista vuosina 2020–2022
Suomen Omakotiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
YLEISTÄ
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.
Tausta
Asetuksen taustalla on pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman kirjaukset ”Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.”
Sekä ”Edistetään ARA-asuntokannan perusparannuksia ja energiaremontteja ottamalla käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona on energiatehokkuuden parantaminen. Avustuksen enimmäissuuruus on 4 000 euroa asuntoa kohden.”
Tavoitteet
Tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta säädösohjausta paremmalle tasolle sekä lisätä uusiutuvan omavaraisen energian tuottamista ja käyttöä. Tavoitellaan myös korjausrakentamisessa lähes nollaenergiatason rakennuksien määrän lisäämistä. Samalla rakennuksien käyttämästä energiasta aiheutuvat päästöt vähenevät rakennuksissa kahdesta eri syystä johtuen.
Tavoitteena on myös tietopankki suunnitteluratkaisuista, joilla energiatehokkuutta on parannettu. Tietoja voidaan käyttää tutkimus- ja selvityshankkeissa sekä mahdollisesti löytää niistä tehokkaita kombinaatioita, joita voitaisiin käyttää uusien oppaiden, ohjeiden sekä tarvittaessa säädösvalmistelun perusteena. Maksatuksen yhteydessä toimitettavia toteutusta vastaavia suunnitelmia voidaan käyttää tarvittaessa myös pistokokeenomaisiin tarkastuksiin.
Omakotiliitto pitää tavoitetta parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja sen edistämistä energia-avustuksilla kannatettavana. Avustuksen saantiperusteet ovat kuitenkin kohtuuttomia, ylimitoitettuja ja epätasa-arvoisia. Kotitaloudet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kansalaiset ovat sen vuoksi jo muuttaneet kulutustottumuksiaan ja toteuttaneet yhden energiavallankumouksen – yli miljoona lämpöpumppua – omilla ratkaisuillaan, ja nyt investoidaan merkittävästi aurinkopaneeleihin. Kotitaloudet ovat kuitenkin hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa keskenään, eikä kaikilla ole mahdollisuuksia parantaa energiatehokkuutta, vaan energiaköyhyys on tunnistettu ilmiö myös Suomessa. Omakotiliitto edellyttääkin, että avustuksen perusteita muutetaan niin, että avustus kohdistuu sitä tosiasiallisesti tarvitseville eikä erittäin hyväosaisille. Omakotiliitto katsoo, että tarkastelemalla avustuksen saannin edellytyksiä kohtuullisemmiksi, yhteiskunnan hyödyt (mm. energiatehokkuus, uusiutuvan energian määrä, työllisyys) olisivat merkittävästi korkeammat.
1 § Soveltamisala
Avustusta olisi saatavilla vuosina 2020–2022. Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen vaatii pitkäjänteisiä ja jatkuvia toimia. Omakotiliitto esittää, että energia-avustuksista tehtäisiin pysyvä kannustin.
2 § Valtionavustusviranomainen
Avustusten myöntämisestä ja hoitoon liittyvistä tehtävistä huolehtisi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Omakotiliitto esittää, että avustuksen hakuprosessissa otettaisiin mallia kotitalousvähennyksestä, ja tuen saamisprosessista tehtäisiin mahdollisimman yksinkertainen. Nyt näyttää siltä, että avustuksen saannin edellytykset ovat kohtuuttomat ja hakemusprosessi kankea.
3 § Avustettavat korjaushankkeet
Tuen saaminen edellyttäisi erittäin laajamittaista korjaamista. Rakennus tulisi ensin korjata vastaamaan nykyistä korjausrakentamisen sääntelytasoa (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 4/13) ja lisäksi pientalojen osalta vielä 30 % tuota korjausrakentamisen sääntelyä parempaan tasoon. Rivitaloilta ja asuinkerrostaloilla riittäisi 20 % parannus. Energiatehokkuuden parantaminen osoitettaisiin energiatodistuksella.
Omakotiliitto pitää vaatimusta ylimitoitettuna ja eri asumismuotoja epätasa-arvoisesti kohtelevana. Liitto vastustaa jyrkästi sitä, että pientaloilta (omakoti- ja paritalot) edellytettäisiin suurempaa energiatehokkuuden parantamista kuin rivi- ja kerrostaloilta. Perustuslainkin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Omakotiliitto vaatii ehdottomasti, että asuinrakennuksia kohdellaan yhdenvertaisesti ja energiatehokkuuden parantamisvaatimukset (prosenttiluvut) on oltava kaikille asuinrakennuksille yhdenmukaiset.
Vaarana on, että avustuksen perimmäinen tavoite, energiatehokkuuden parantuminen, jää tältä osin saavuttamatta, kun edellytetään liian laajaa kertainvestointia. Pientalojen osalta kokonaisinvestointi olisi jopa yli 50 000 euroa. Rivi- ja kerrostaloilta avustuksen saannin investointivaatimus olisi puolet vähemmän, noin 25–30 tuhatta euroa (asunnon pinta-ala on omakotitaloja pienempi). Harva kotitalous pystyy tekemään neljä–viisinumeroista kertainvestointia. Monissa paikoissa kiinteistöjen arvo on laskenut huomattavasti, jolloin luotonsaanti korjaamiseen on vähintään vaikeaa, jopa mahdotonta. Käytännössä avustus ei kohdentuisi sitä tosiasiallisesti tarvitseville, vaan erittäin hyväosaisille.
Omakotiliitto esittää, että energiatehokkuusinvestoinnit voitaisiin tehdä huomattavasti pienempinä investointeina ja esimerkiksi osakokonaisuuksina huomioiden kotitalouksien taloudellinen tilanne.
Omakotiliitto ei hyväksy sitä, että energiatehokkuuden parantaminen tulisi osoittaa energiatodistuksella. Tämä vaatimus ensinnäkin laajentaisi energiatodistuksen käytön nykyistä sääntelyä laveammaksi. Tämä toimisi ennakkotapauksena energiatodistuksen käytöstä muihin tarkoituksiin. Energiatodistus sisältää kuitenkin perustavanlaatuisia ongelmia ja laskemien laadussa on merkittäviä eroja, eikä sen käyttöä tule laajentaa nykyistä sääntelyn ulkopuolelle. Toiseksi energiatodistus kohtelee edelleen erityisesti sähkölämmitteisiä kiinteistöjä epäoikeudenmukaisesti (sähkön energiamuotokerroin on 1,2, kun fossiilisten polttoaineiden (öljyn) on 1). Kuitenkin muilla toimialoilla, kuten liikenteessä, panostetaan vahvasti fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiseksi ja liikenteen muuttamiseen sähköiseksi. Kolmanneksi energiatodistuksen laatiminen lisäisi kustannuksia usealla sadalla eurolla.
Energiatehokkuuden parantuminen on riittävällä tarkkuudella osoitettavissa todellisen kulutuksen perusteella (esim. sähkön kulutus).
4 § Avustuksen myöntämisen ja maksamisen edellytykset
Avustuksen myöntäminen edellyttäisi useita vaatimuksia, kuten pääsuunnittelijan ja erityisalan vastuullisen suunnittelijan allekirjoittaman selvityksen toimenpiteistä sekä arvioiduista kokonaiskustannuksista. Sääntelyssä edellytettäisiin merkittävää kertaparannusta, mikä hankkeena on erittäin riskialtis. Mistä kotitaloudet voivat ensinnäkin saada päteviä suunnittelijoita? Toiseksi, kuinka voitaisiin varmistua näiden laajamittaisten korjausten yhteisvaikutuksista? Laajamittainen kertakorjaus voisi jopa lisätä terveysriskejä. Kuinka voidaan varmistua eri rakennusjärjestelmien yhteentoimivuudesta jo olemassa olevassa rakennuskannassa? Eri vuosikymmenillä noudatettiin erilaista sääntelyä ja hyvää rakennustapaa. Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan julkaisun mukaan Suomessa on arvioitu olevan jopa satoja tuhansia kosteusvaurioista kärsiviä rivi- ja pientaloja, eikä luku pidä sisällään kerrostalohuoneistoja. Omakotiliitto esittää, että sääntelyssä kuvattaisiin eri vuosikymmenten eri rakennustyypeille yleisimpiä, turvallisia remontointimalleja, jotta vältyttäisiin terveysriskeiltä. Hyvän suunnittelutyön lisäksi on erittäin keskeistä varata riittävästi yhteiskunnan resursseja neuvontaan.
Kansalainen lähtökohtaisesti omistaa datansa. Omakotiliitto kyseenalaistaa eikä pidä hyväksyttävänä sitä, että asetuksessa avustuksen saaja antaisi suostumuksensa luovuttaa kaiken aineiston ARA:lle hyödyntää sitä erilaisiin, määrittelemättömiin, selvitys- ja tutkimushankkeisiin.
5 § Avustuksen saaja
Omakotiliitolla ei ole huomautettavaa avustuksen saajasta.
6 § Avustuksen määrä
Avustusta voisi saada 4000 euroa tai jopa 6000 euroa (uudisrakentamisen taso) sen mukaan, mihin energiatehokkuuden tasoon rakennus korjattaisiin. Avustuksen suuruus voisi olla enintään kuitenkin 20 prosenttia toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustusta saisi sekä suunnittelu- että korjauskustannuksiin.
Omakotiliitto katsoo, että avustuksen määrä on vaatimaton suhteessa edellytettäviin investointeihin. Investoinnit ovat jopa teknistaloudellisesti kannattamattomia. Lisäksi kuluttajan energia-avustus tulee kuitenkin laskea investoinnin arvonlisäverollisesta hinnasta.
Keskeistä on muuttaa investoinnin kertavelvoitetta ja mahdollistaa pienten ja yksittäisten korjaushankkeiden hyväksyttävyys avustuksen saannin perusteeksi.
7 § Avustuksen maksaminen
ARA maksaisi avustuksen hankkeen valmistuttua. Tässäkin yhteydessä Omakotiliitto esittää, että energia-avustusta muokattaisiin kotitalousvähennyksen edellytysten suuntaan.
8 § Avustuksen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus
Omakotiliitolla ei ole huomautettavaa.
9 § Voimaantulo
Omakotiliitolla ei ole huomautettavaa.
Muita kommentteja
Jotta tuki kohdistuu sitä tarvitseville, se ei saa johtaa suunnittelu- ja korjauskustannusten nousuun. Eduskunnan on hyvä seurata markkinahintojen kehittymistä. Lisäksi Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomiota myös tuen viestintään ja tuen myöntämiseen. Eri asumismuotojen tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Viestintä ja neuvonta tulee kohdentaa erityisesti yksityishenkilöille.
kunnioittavasti
Suomen Omakotiliitto ry
Ari
Rehnfors
puheenjohtaja
Kaija
Savolainen
toiminnanjohtaja