Lausunto 17.4.2020
Verohallinto
Henkilöverotusyksikkö
Itä-Suomen verotoimisto
Diaarinumero: VH/2183/00.01.00/2020
Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Seuraamusmaksut kiinteistöverotuksessa
Suomen Omakotiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa:
Yleistä
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja
vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja
palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa
omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu
jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan
pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto
ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.
Tausta
Kiinteistöverotuksen seuraamusmaksut on uudistettu. Kiinteistöverolain (654/1992, KiVL) 25 §:ään sisältyvän viittaussäännöksen nojalla kiinteistöverotuksen seuraamusmaksuihin sovelletaan, mitä verotusmenettelylaissa niistä säädetään. Uudet seuraamusmaksut perustuvat hallituksen esityksessä 97/2017 vp ehdotettuihin lakimuutoksiin, jotka on vahvistettu 12.1.2018 (laki 15/2018).
Seuraamusmaksuja ovat veronkorotus ja myöhästymismaksu. Veronkorotus määrätään edelleen seuraamuksena siitä, että verovelvollinen on laiminlyönyt verolainsäädännön mukaisen ilmoittamisvelvollisuutensa. Uusi seuraamusmaksu, myöhästymismaksu, korvaa veronkorotuksen eräissä tilanteissa, joissa verovelvollinen täydentää tai korjaa kiinteistöverotuksen perusteena käytettyjä kiinteistötietoja myöhässä.
Uudet veronkorotussäännökset ovat aiempaa kaavamaisemmat. Veronkorotuksen määräämiseen ja suuruuteen liittyvää viranomaisen tapauskohtaista harkintavaltaa on supistettu. Tällä pyritään parantamaan seuraamuskäytännön yhtenäisyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta. Myös myöhästymismaksu on kaavamainen.
Omakotiliitto pitää tavoitetta yhtenäistää seuraamusmaksuihin
liittyvä käytäntö hyvänä. Näin kiinteistönomistajia kohdellaan tasapuolisesti asuinpaikasta
riippumatta. Kyseenalaistamme kuitenkin veromenettelylain veronkorotuspykälän
toimivuuden kiinteistöverotuksessa seuraavista syistä:
Kiinteistöverotuksen määräytymisen perusteita on vaikea ymmärtää.
Perusteet pirstaloituvat eri lakeihin eikä yksikertaista kansalaisohjetta ole
saatavilla. Tästä syystä kiinteistönomistajan on lähes mahdotonta ymmärtää
puutteita oman kiinteistön kiinteistöverotuksessa erityisesti rakennuksen
jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytettyjen tietojen osalta.
Kiinteistönomistajilla on myös perusteltu syy olettaa, että
rakennuslupaavaatineiden toimenpiteiden (uusi rakennus, perusparannus, muut rakennuslupaa
vaativat toimet) tiedot siirtyvät eri viranomaisten rekisterien välillä, ja
siten pohjatiedot kiinteistöverotuksessa ovat ajan tasalla. Ensisijaisesti kiinteistöverotuksen
tietojen täydentäminen tulee pohjautua viranomaisrekisterien kehittämiseen
tältä osin. Kunnes rekisterit ovat viranomaisten välillä kunnossa, tulee
kiinteistönomistajien tietojen täydentäminen virheellisten tai puutteellisten
tietojen osalta perustua neuvontaan, ja soveltaa KiVL 25 §:n 1 momentin säännöstä,
eikä sanktioita tule ottaa käyttöön.
2.2.
Omakotiliitto haluaa
kiinnittää huomiota kiinteistöverotuksen perusteiden vaikeaan tulkintaan
kiinteistönomistajalle. Ensisijaisesti kiinteistöverotuksen tietojen
täydentämisen varusteiden osalta tulee siis pohjautua neuvontaan, eikä sanktioita
tule ottaa käyttöön.
2.3.1.
Omakotiliitto esittää
sanaa pääsääntöisesti poistettavaksi seuraavasta lauseesta:
Myöhästymismaksu
määrätään pääsääntöisesti vain silloin, kun verotustietoja korjataan
verovelvollisen vahingoksi eli maksettavan veron määrä lisääntyy.
Omakotiliitto esittää, että yhteisomistuksessa myöhästymismaksu ei
kertaudu omistajien määrällä, vaan jakautuu. Myöhästymismaksun kertautuminen omistajamäärän
mukaan ei ole tasapuolinen eri kiinteistönomistajamääriä kohtaan. Myöhästymismaksu
voi muodostua kohtuuttomaksi x*50 € erityisesti perittyjen yhteisomistukseen
jääneiden vapaa-ajan käytössä olevien kiinteistöiden osalta. (esimerkki 4)
3.3.1
Ohjeen mukaan veronkorotus
määrätään esimerkiksi silloin, kun verovelvollinen jättää ilmoittamatta
Verohallinnolle selvitykseltä puuttuvan kiinteistön tai rakennuksen taikka
tiedon perusparannuksista tai huomattavista korjaustoimenpiteistä.
Omakotiliitto
painottaa, että verovelvolliselle tulee taata riittävä neuvonta, ennen
veronkorotuksia, verovelvolliselta vaadittaviin ilmoitustoimenpiteisiin. Verovelvolliselle
voi perustellusta syystä syntyä väärä käsitys siitä, että rakennuslupaa
vaatineet tiedot ovat rekistereissä ajan tasalla, ja tieto rakennuslupaa vaatineista
hankkeista siirtyy viranomaisten välillä ajantasaisesti.
Ilmoitusmenettely,
jossa jokainen omistaja erikseen (jos kyse ei ole puolisoista) ilmoittaa kiinteistössä
muuttuneet tiedot sisältää mahdollisuuden tahattomiin virheisiin ja epäoikeudenmukaisiin
veronkorotuksiin.
3.4.7.
Vähimmäiskorotus 75 € johtaa kohtuuttomaan kiskontaan.
Esimerkin 27, mukaan
veronkorotus olisi 30 euroa, mutta koska vähimmäisvero olisi 75 euroa niin
henkilö joutuisi maksamaan yli kaksinkertaisen veron. Sama toistuu esimerkissä
28, veronkorotus olisi 22 euroa, mutta vähimmäisvero on 75 euroa.
Omakotiliiton kuntakohtaiset asumiskustannukset
(3/2020) tutkimuksen mukaan, tyyppitalon rakennuksen kiinteistövero on keskimäärin
205 euroa (167-285 €) ja tontin kiinteistövero on keskimäärin 100 euroa (7-640 €).
Tutkimuksen tyyppitalo oli 120 m2:n suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen,
sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n
omalla tontilla. Tutkimus tehtiin neljättä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa,
jotka edustavat jo 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta.
kunnioittavasti
Suomen
Omakotiliitto ry
Ari Rehnfors
puheenjohtaja
Katja Keränen
talous- ja kehityspäällikkö