Omakotiliiton kaivostyöryhmä on perehtynyt luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi kaivoslain muuttamisesta VN/12316/2019. Työryhmä valmisteli Omakotiliiton lausunnon, joka jätettiin työ- ja elinkeinoministeriölle 12.4.2022.
Lausunto 12.04.2022
Asia: VN/12316/2019
Luonnos hallituksen esitykseksi
laiksi kaivoslain muuttamisesta
Lausunnonantajilta toivotaan erityisesti vastausta seuraaviin kysymyksiin:
1. Varausjärjestelmään esitetään seuraavia muutoksia:
o alueellisia rajauksia,
o hehtaariperusteinen varausmaksu
o varausajan lyhentäminen
o varauspäätöksen sisällön tarkentaminen
o varaajan velvollisuus tiedottaa varausilmoituksen jättämisestä.
o Mitä hyötyjä näet esitetyissä muutoksissa? Mitä muita muutoksia ehdotat ja miksi?
Tarpeettoman laajojen ja perusteettomien varausten tekeminen rajoittuu. Tässä kohtaa olisi harkittava sopivaa varausajan pituutta sekä hehtaariperustaisen maksun oikeaa suuruutta, jotta ilmeisen perusteettomilta ja tarpeettoman laajoilta varauksilta varmuudella vältyttäisiin. Varausmaksun suuruus voisi olla nykyarvoltaan vähintään viisi euroa hehtaari ja sitä tulisi tarkistaa tarvittaessa.
Lakiluonnoksessa on ehdotettu parannuksia maanomistajien vaikutusmahdollisuuksiin maanomistajien ja kaivosyrittäjien välisten intressiriitojen sovittelussa. Luonnokseen sisältyy kuitenkin useita tulkinnanvaraisia kohtia, esim. 46 §, jolloin lakia sovellettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maanomistukseen perustuvien intressien toteutumiseen. Käytäntöä on tarpeen mukaan täsmennettävä myöhemmin asetuksilla.
2. Onko keskeisten lakien soveltamisalojen rajat selvät: kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki? Jos ei, miten tätä sääntelykokonaisuutta voisi mielestäsi selkeyttää?
Keskustelu kaivoslaista osoittaa, että rajat eivät ole selvät sillä kaivoslaki on herättänyt keskustelua myös ympäristösuojelulaista, luonnonsuojelulaista ja vesilaista. Kaivoslain uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä kaivoslain soveltamisalaa ja sen suhdetta muuhun lainsäädäntöön. Tämän harkinnan tulisi ulottua myös asiassa noudatettavaan viranomaismenettelyyn siten, että kaivoshankkeen edellytyksiä ei ensimmäisenä mietittäisi kaivoslain, vaan esimerkiksi ympäristö- ja vesilain näkökulmasta.
3. Onko sinulla kokemuksia malminetsinnän aiheuttamista konkreettisista haitoista itsellesi, omaisuudellesi, harjoittamallesi elinkeinolle tai muutoin? Kerro niistä. Olisiko haitat voitu ehkäistä lupaehdoilla? Millaisilla?
Käytännössä olemme olleet tekemisissä malminetsijöiden kanssa. Yksi lupaehto, jolla hankaluuksia voitaisiin välttää on ehto, jolla luvansaaja velvoitettaisiin sopivin keinoin esimerkiksi internetissä kertomaan yhteyshenkilö ja yhteystiedot, johon voi ottaa yhteyttä koskien esimerkiksi yksityisteiden käyttöä, maastoliikenteen aiheuttamia haittoja ja puustovaurioita. Maanomistajille ja yksityisteille voi olla vaikea selvittää kuka tosiasiassa on luvan saajan lukuun vahingot aiheuttanut. Vastuutahohan on luonnollisesti luvan saaja, mutta maanomistajan voi olla vaikea löytää henkilö, jonka kanssa keskustella asiasta. Malminetsinnän aiheuttamien vahinkojen varalle tulisi tarvittaessa asettaa vakuus.
4. Kaivoshankkeet ja niiden vaikutukset eivät aina rajaudu yhden kunnan alueelle. Nykyisin kaivoksen maankäyttö on voitu ratkaista myös maakuntakaavalla, mutta jatkossa edellytettäisiin kuntatason kaavaa, millä vahvistetaan kunnan päätösvaltaa asiassa. Mitä vaikutuksia näet nyt esitetyillä muutoksilla olevan kaavoitukseen? Mitä ratkaisuja näet kuntarajat ylittävien vaikutusten huomioimiseksi?
Ehdotettu muutos toteutuessaan lisäisi kaavoitusta kaivoshankkeisiin liittyen. Olemassa oleva lainsäädäntö antaa mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle kaavoituksessa. Kuntakohtaista kaavaa laadittaessa tulisi varmistaa, että myös naapurikuntia kuullaan asiassa tai että kunnat tekevät yhteisen kaavan. Kunnat tekevät nykyisinkin yhteistyötä kahdenvälisesti ja maakuntien puitteissa. Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999/132) tuntee esimerkiksi kuntien yhteiset yleiskaavat.
Suomen Omakotiliitto ry:n näkökulmasta on merkitsevämpää, että kaavoitus varmistaa alueen maanomistajien ja kuntalaisten kuulemisen kaivoksia koskevan kaavoituksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain (199/132) 1 ja 8 luvussa mainitut osallistamiskeinot tulevat kaavoituksessa sovellettavaksi. Muutosehdotus toteutuessaan edistäisi niitä tavoitteita, joista Suomen Omakotiliitto ry. on aikaisemmissa kannanotoissaan lausunut.
5. Kaivoksiin liittyy kaksi erillistä vakuutta, kaivosvakuus ja jätevakuus. Kaivoslaissa säädetään kaivosvakuudesta, jota esityksellä täsmennettäisiin. Kaivosvakuuden tulisi kattaa kaivosten sulkemistoimet, kuten rakennusten, rakennelmien, tiestön ja sähköverkon purkaminen, mikäli kaivostoiminnan harjoittaja on varaton. Lisäksi kaivosvakuutta esitettäisiin laajennettavaksi poikkeavien tilanteiden turvallisuustoimenpiteisiin ja maanomistajakorvauksiin. Jätevakuudesta säädetään ympäristönsuojelulaissa ja lisäksi ympäristöministeriössä kehitetään ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä. Näetkö vakuussääntelyn kattavana vai onko vielä jokin ilmeinen aukko ja mitä se koskee?
Mikään järjestelmä ei ole aukoton ja täysin kattava. Esimerkiksi Talvivaaran tapauksessa ympäristövahingot päätyivät rikosprosessiin, josta erotettiin omaksi asiakseen asianomistajien korvausvaatimukset. Rikosasian vastaajalla harvoin on maksaa tällaisissa asioissa syntyneitä vahinkoja ja mikäli toiminnan harjoittajana oleva yritys on konkurssissa sieltäkään ei ole korvauksia saatavissa. Asiassa oli ongelmana myös, että maanomistajat pakotettiin harkitsemaan kukin erikseen korvauskanteiden nostamista käräjäoikeudessa omana asianaan. Asiat tulisi voida käsitellä rikosprosessin yhteydessä tai ryhmäkanteena riippumatta siitä onko ryhmäkanteeseen osallistuja yksityinen henkilö vai yrittäjä. Vakuusjärjestelmän laajentaminen poikkeavien tilanteiden turvallisuustoimenpiteisiin ja maanomistajakorvauksiin (108 §) on selkeä parannus aiempaan. Mikäli kaivostoiminnan valvonta on toimivaa kaivosviranomaisen mahdollisuus vakuuden oma-aloitteiseen tarkistamiseen voi olla tilanteesta riippuen hyvä keino mahdollisten lisääntyneiden riskien huomioimiseen (109 §). Mainitut muutosehdotukset edistävät niitä tavoitteita, joista Suomen Omakotiliitto ry. on aiemmissa kannanotoissaan lausunut.
6. Esitysluonnoksessa ehdotetaan lupamääräyksiä saamelaisten perinteisille elinkeinoille aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (51, 52 ja 54 §). Miten arvioit esitettyjen muutosten vaikutusta?
o ottaen huomioon saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan
o ottaen huomioon muut elinkeinot, kuten matkailun ja porotalouden
Esitysluonnoksen muutokset velvoittaisivat huomioimaan saamelaisten elinkeinot ja kulttuurin kattavammin kuin aikaisemmin.
Muut kommentit liittyen hallituksen esitysluonnokseen:
Kaivostoiminnan aiheuttamien haittojen, arvonalennusten ja muiden menetysten korvaamiseen tulisi soveltaa vesilain (2011/587) 13:11 §:stä ilmenevää puolitoistakertaisen korvauksen periaatetta. Korvauksen korottaminen kompensoisi kaivostoiminnan aiheuttamaa mainehaittaa ja vaikutusta alueen kiinteistöjen arvostukseen yleisellä tasolla. Useinhan tieto jo pelkästä kaivoksen tulosta aiheuttaa vaikutuksia kiinteistömarkkinoihin.
Käytännön edistämiseksi jo ensimmäisen malminetsintäluvan edellytyksenä tulisi olla etsintäalueen maanomistajien ennakollinen suostumus 90 %:lta alueen maanomistajista. Suostumus tulisi hankkia, jos mahdollista, koko mahdollisen kaivoshankkeen vaikutusalueelta, ei yksinomaan etsintäalueelta. Lisäksi maanomistajien mahdollisuuksia estää malminetsintäluvan jatkaminen etsintäprosessin aikana on lisättävä ehdotetusta ja täsmennettävä.
Suomen Omakotiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitykseen NV/12316/2019 laista kaivoslain muuttamiseksi ja tuoda valmistelutyöhön pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmia. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajanasuntoa. Omakotiliitto on Suomessa alan ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö ja edistämme pientalovaltaista elämänmuotoa. Olemme yleishyödyllinen ja sitoutumaton kansalaisjärjestö, ja meillä on noin 230 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä yli 70 000 henkilöjäsentä (kotitaloutta).
Suomen Omakotiliitto ry
toiminnanjohtaja Marju Silander