Lausunto 16.3.2021
Asiantuntijalausunto sähkömarkkinalain muuttamisesta
HE 265/2020 ja KAA 9/2020 (myös LA 17/2020, LA 78/2020, TPA 7/2020 ja TPA 119/2020)
Suomen Omakotiliitto kiittää Talousvaliokuntaa mahdollisuudesta lausua näkemyksensä esityksistä HE 265/2020 ja KAA 9/2020, jotka koskevat sähkömarkkinalain muuttamista.
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakun-nallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä.
Asumiskustannukset ovat kasvamassa entistä suuremmiksi, käy ilmi Suomen Omakotiliiton tuoreesta kuntatutkimuksesta, jossa vertailtiin omakotitaloasujien asumiskustannuksia. Sähkönsiirrosta perittyjen maksujen erot tutkittujen kuntien välillä ovat todella suuria. Ero kaikissa asumiskustannuksissa pientalossa kalleimman ja edullisimman kunnan välillä on jo lähes 1800 euroa. Sähkönsiirtomaksujen välinen ero kuntien välillä on jopa 900 euroa vuodessa. Kunnan sijainti ei vaikuta erojen suuruuksiin. Esimerkiksi Turun ja Raision välinen ero on 654 euroa vuodessa pelkästään sähkönsiirtomaksujen vuoksi. Sähkönsiirtoyhtiöiden valvontaa on todennetusti tarpeellista kiristää.
(liite 1. Asumiskustannukset tutkimus maaliskuu 2021)
Suomen Omakotiliitto esittää kirjallisena lausuntonaan esityksistä seuraavaa:
KAA9/2020 Kansalaisaloite laiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta
KAA9/2020 on edelleen tehokkaimmin kansalaisten etua ajava käsittelyssä oleva esitys. Esitys on valmisteltu ottaen huomioon EU-oikeuden asiantuntijalehtori Kaisa Huhdan näkemyksen EU-lainsäädännöstä sekä rahoituksen professori Mikael Collanin laskelmat muutoksien vaikutuksesta.
Suomen Omakotiliitto on edelleen täysin esityksen KAA9/2020 kannalla. Kansalaisaloitetta on käsitelty kokonaisuudessaan talousvaliokunnan seminaarissa 24.2.2020.
(liite 2. Omakotiliiton esitys, liite 3. Professori Järventaustan esitys, liite 4. kansalaisaloitteessa käytetyt laskelmat).
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähkömarkkinalain ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
HE 265/2020 esitys on kehittynyt kansalaisten etua paremmin huomioon ottavaan suuntaan verrattuna aikaisempiin esityksiin. Hallituksen esityksessä on kuitenkin merkittäviä puutteita verrattuna kansalaisaloitteessa KAA9/2020 esitettyihin muutoksiin.
Hallituksen lakiehdotuksessa jakeluverkkoyhtiöiden tuottomalliin ei olla puuttumassa, vaan toivotaan Energiaviraston oma-aloitteisesti korjaavan tuottomalliin liittyviä epäkohtia. Tuottomallin muutos tulee turvata ja toteuttaa lainsäädännössä kuten kansalaisaloitteessa KAA9/2020. Omakotiliiton tulkinnan mukaan Energiavirastolla on nykyiselläänkin ollut mahdollisuus puuttua pahimpiin epäkohtiin, mutta asiaan ei ole puututtu vaan pikemminkin jätetty yksikköhintoja jopa päivittämättä.
Energiaviraston tekemä tuottomallin muutos todennäköisesti aiheuttaa sen, että muutoksien käsittely ratkaistaan markkinaoikeudessa. Muutoksen viivästyminen ei vastuuministerin lakiesittelyn mukaan ole ollut tavoitteena.
Suomen Omakotiliiton mielestä siirtoyhtiöiden tuoton kohtuullistaminen on turvattava lainsäädännön ei vapaaehtoisuuden perusteella. Sähkön siirtotuottojen kohtuullistaminen KAA9/2020 ehdottamalla tavalla lisäisi kotimaan ostovoimaa 480 miljoonalla eurolla kohdistuen erityisesti eläkeläisiin ja toisi noin 4300 uutta työpaikkaa painottuen nykyisille korkean työttömyyden alueille. (liite 5 Merit Ekonomics).
Suomen Omakotiliitto vastustaa esitystä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta. Omakotiliitto perustaa näkemyksensä Energiaviraston 220/010/2020 lausuntoon.
Suomen Omakotiliitto tuo täydentävänä näkökulmana esille ehdotuksen vaikutuksen kuluttajasuojan alaisiin asunto- ja kiinteistökauppoihin.
Kuluttajalle voi syntyä piilovelkaa (alituotto), vaikka hän maksaisi asianmukaisesti kaikki laskunsa. Tämä piilovelka siirtyy rasitteena uudelle kiinteistön omistajalle ja rasittaa myös kaikkia uusia sähkön siirtosopimuksen tekijöitä. Kaupassa ilmoittamatta jätetty velka voi aiheuttaa sopimusrikkomuksen ja luo nykyisiä asuntokauppariitoja (noin 900 kpl) merkittävästi suuremman rasitteen oikeusjärjestelmään.
Lausuntoja käsiteltäessä pyydetään ottamaan huomioon, että Suomen Omakotiliitto on ainoa kansalaisjärjestö kuultavien asiantuntijoiden joukossa. Edustamme vain ja ainoastaan kansalaisia samoin kuin talousvaliokunnan jäsenetkin.
Yksityiskohtaiset kommentit hallituksen esitykseen HE 265/2020
Sähkömarkkinalaki
19§ Ehdotettu muotoilu on parannus aikaisempaan, mutta kansalaisten kannalta toivotta-va muotoilu olisi 6) verkonhaltija tuottaa siirto- ja jakelupalvelunsa verkkonsa käyttäjille kustannustehokkaalla tavalla; ——
26 a § Suomen Omakotiliiton mielestä hallituksen lakiehdotusta voi pitää liian avokätisenä jakeluverkkoyhtiöille ja 5 % korotustason olevan vähintäänkin riittävä sähköverojen osuuden ollessa kiinteä, jolloin jakeluverkkoyhtiön todellinen korotusvara on 7,9 %. Hallituksen esityksen todellinen korotusmahdollisuus jakeluverkkoyhtiölle on 12,5 %, mikä on edelleen korkeampi kuin pikavippien korkokatoksi määritelty 10 %.
119§ Suomen Omakotiliitto vastustaa uutta alituottoon liittyvää lisäystä.
Vastustamme seuraavaa muutosesitystä:
”Energiaviraston on myönnettävä verkonhaltijalle sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu alijäämän tasoitusjakson pidennys alijäämän koko määrälle, jos verkonhaltija on hakenut pidennystä alijäämälle, joka on syntynyt 31 päivänä joulukuuta 2019 päättyneellä valvontajaksolla. Energiavirasto voi tämän lisäksi verkonhaltijan hakemuksesta jatkaa 31 päivänä joulukuuta 2019 päättyneellä valvontajaksolla syntyneen alijäämän tasoitusjakson pidennystä enintään neljällä vuodella. Pidennyksen edellytyksenä on, että verkonhaltija ei myönnetystä pidennyksestä huolimatta ole voinut kattaa alijäämää kokonaisuudessaan 26 a §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi. Pidennys koskee tällöin sitä alijäämän osaa, jo-ta verkonhaltija ei ole voinut kattaa 26 a §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi. Hakemus on tehtävä myönnetyn pidennyksen voimassaoloaikana, kuitenkin aikaisintaan kuusi kuu-kautta ennen pidennyksen päättymistä.
Jos sähkönjakelu tai sähköntoimitus on ollut keskeytyneenä 100 §:n 2 momentin tullessa voimaan, katsotaan mainitun momentin 2—5 kohtaa sovellettaessa keskeytysajan alkaneen mainitun momentin voimaan tullessa.”
Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14 §:n muuttamisesta
14§ Suomen Omakotiliitto vastustaa alla olevaa esitystä ja esitystä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 14§ muuttamisesta.
Vastustamme seuraavaa muutosesitystä:
Näkemyksemme mukaan lain nykyinen sanamuoto on riittävä ja turvaa edes osin maksavien asiakkaiden oikeuksia tämän hyvin poikkeuksellisen piilovelan perimiseksi kuluttajilta.Energiavirasto voi painavasta syystä verkonhaltijan hakemuksesta pidentää 1 momentissa tarkoitettua ylijäämän tai alijäämän tasoitusjaksoa enintään neljällä vuodella. Energiaviraston on verkonhaltijan hakemuksesta pidennettävä alijäämän tasoitusjaksoa enintään neljällä vuodella, jos verkonhaltija ei ole voinut kattaa alijäämää 1 momentin mukaisesti sähkömarkkinalain 26 a §:ssä tai maakaasumarkkinalain 24 §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi. Pidennys koskee tällöin sitä alijäämän osaa, jota verkonhaltija ei ole voinut kattaa sähkömarkkinalain 26 a §:ssä tai maakaasumarkkinalain 24 §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi. Hakemus on tehtävä ennen tasoitusjakson päättymistä.
Energiavirasto voi painavasta syystä verkonhaltijan hakemuksesta pidentää 1 momentissa tarkoitettua tasoitusjaksoa enintään neljällä vuodella. Pidennys on aina myönnettävä sille osuudelle alijäämästä, jota verkonhaltija ei ole voinut kattaa 1 momentin mukaisesti sähkömarkkinalain 26 a §:ssä tai maakaasumarkkinalain 24 §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi.
Suomen Omakotiliitto on samaa mieltä Energiaviraston kanssa (lausunto 220/010/2020) alijäämän tasoitusjakson pidentämisestä:
” Alijäämän tasoitusjakson pidentäminen
—— Ennakollisen valvonnan ja sitä koskevan sääntelyn voidaan kuluttajien oikeuksien turvaamisen kannalta mieltää toimivan siten, että luonnollisen monopolin harjoittajan hinnankorottamismahdollisuus on rajattu seuraavaan valvontajaksoon. Sähkönkäyttäjien tulee periaatteessa voida oikeusturvansa kannalta ennakoida valvontamenetelmien puitteissa monopolin harjoittajan hinnankorotusmahdollisuuksia.
Sähkömarkkinalain esitöissä on edelleen muun ohella todettu, että sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnan ja seurannan tavoitteena on sähkön ja maakaasun hyvän toimitusvarmuuden, kilpailukykyisen hinnan ja kohtuullisten palveluperiaatteiden turvaamiseksi energian käyttäjille edistää tehokkaasti, varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimivia kansallisia ja alueellisia sähkö- ja maakaasumarkkinoita sekä Euroopan unionin sähkön ja maakaasun sisämarkkinoita. Lain tavoitteiden toteutuminen ilmenee viimekädessä sen vaikutuksina sähkön ja maakaasun loppukäyttäjille. Lain tavoitteiden toteumista tulee tämän vuoksi arvioida loppukäyttäjien näkökulmasta. Tämän vuoksi tavoitesäännöksessä asetetaan tavoitteeksi pyrkimys turvata loppukäyttäjille hyvä sähkön ja maakaasun toimitusvarmuus, kilpailukykyinen sähkön ja maakaasun hinta sekä kohtuulliset palveluperiaatteet.
Valvontalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan lakia sovelletaan niiden valvonta- ja seurantatehtävien hoitamiseen, jotka säädetään Energiaviraston tehtäviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöis-tä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
2009/72/EY, jäljempänä sähkömarkkinadirektiivi, nojalla annetuissa, suuntaviivoja koskevissa komission asetuksissa ja päätöksissä.
Mainitun direktiivin johdantolauseen 51 mukaan kuluttajien etujen olisi oltava keskeisessä osassa tässä direktiivissä, ja palvelun laadun olisi oltava sähköalan yritysten tärkein vastuualue. Kuluttajien nykyisiä oikeuksia on vahvistettava, ja ne on turvattava, ja niihin liittyvää avoimuutta olisi lisättävä. Kuluttajansuojatoimenpiteillä olisi varmistettava, että kaikki kuluttajat laajemmalla yhteisön toiminta-alalla hyötyvät kilpailulle avoimista markkinoista. Jäsenvaltioiden tai, kun jäsenvaltiossa on niin säädetty, sääntelyviranomaisten olisi huolehdittava kuluttajien oikeuksien toteutumisesta.
Alijäämän tasoitusjakson pidentämistä kahden valvontajakson mittaiseksi ei energiaviraston näkemyksen mukaan voida mitenkään perustella loppukäyttäjien kannalta, sillä se tarkoittaa loppukäyttäjien kannalta verkonhaltijan ylimääräisiä hinnankorotusmahdollisuuksia verrattuna nykyiseen. Energiavirasto toteaa, että alijäämiä ei pakko hyödyntää valvontamenetelmien mukaan maksimaalisesti. Ne ovat verkonhaltijan mahdollisuus korottaa hintojaan valvontamenetelmien sallimissa rajoissa, ei velvoite.
Alijäämän tasoitusjakson pidentämistä tulee arvioida myös valvontamenetelmien kokonaisuuden kannalta. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että valvontamenetelmät muodostavat tarkkaan harkitun kokonaisuuden, joiden yksittäisiä osatekijöitä ei tule muuttaa arvioimatta vaikutuksia kokonaisuuteen. Nykyiset valvon-tamenetelmät on vahvistettu kahdeksi valvontajaksoksi. Mikäli tehdään näin merkittävä muutos kokonaisuuteen, joka edistää pelkästään verkonhaltijoiden etua ylimääräisten hinnankorotusmahdollisuuksien muodossa, on tämä kyseenalaista loppukäyttäjien oikeusturvan kannalta. Loppukäyttäjät eivät voi myöskään vaatia vahvistuspäätöksiä muutettavaksi kesken valvontajaksoa tällä perusteella, toisin kuin verkonhaltijat.
On huomioitava, että verkonhaltijoiden kannalta alijäämien hyödyntämisen mahdollisuuksia on jo merkittävästi lisätty lakimuutoksella 2017/589 kun säädettiin, että Energiaviraston on aina myönnettävä tasoitusjak-son pidennys sille osuudelle alijäämästä, jota verkonhaltija ei ole voinut kattaa 1 momentin mukaisesti sähkömarkkinalain 26 a §:ssä tai maakaasumarkkinalain 24 §:ssä säädetyn siirto- ja jakelumaksujen korotusten rajoittamisen vuoksi.
Virasto korostaa, että lainsäätäjän tarkoituksena ei kyseisellä säännöksellä ole ollut kumota koko ennakollisen valvonnan systematiikkaa. 14 § 3 mom. ei voi käytännössä tarkoittaa verkonhaltijalle lupaa poiketa val-vontamenetelmistä esimerkiksi aina kun tällä on merkittävä määrä alijäämää ja saada täten valvontamenetelmien mukaisen hinnankorotusmahdollisuuden siirtymään lain sallimaa pidemmälle. Yli-määräisten hinnankorotusmahdollisuuksien tuskin voidaan katsoa millään perusteella olevan asiakkaiden edun mukaista. Ennakollisen valvonnan ja sitä koskevan sääntelyn voidaan kuluttajien oikeuksien turvaamisen kannalta mieltää toimivan siten, että luonnollisen monopolin harjoittajan hinnankorottamismahdollisuus on rajattu seuraavaan valvontajaksoon. Sähkönkäyttäjien tulee periaatteessa voida oikeusturvansa kannalta ennakoida valvontamenetelmien puitteissa monopolin harjoittajan hinnankorotusmahdollisuuksia.
Viraston näkemyksen mukaan edellä mainittu 14 § 3 mom. yksityiskohtaisten perustelujen kohta ei sinällään kuvasta alijäämätilannetta, koska verkonhaltijan kannalta epätarkoituksenmukaisen suuria siirtopalvelumaksujen muutoksia ei alijäämätilanteessa johdu laista tai valvontamenetelmistä. Valvontamenetelmistä ei johdu mitään hinnankorotuksia, vaan ne ovat aina verkonhaltijan oman toiminnan seurausta.”
LA 17/2020 laeiksi sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 140§:n muuttamisesta
Suomen Omakotiliiton mielestä lakialoitteen uudistukset ovat toteuttamiskelpoisia ja kannatettavia.
LA 78/2020 laeiksi sähkömarkkinalain 119§:n muuttamisesta
Suomen Omakotiliiton mielestä lakialoitteen muutokset eivät tuo kustannusalenemaa kuluttajille.
TPA 7/2020 Toimenpidealoite sähkönsiirtomaksujen minimoimisesta
Suomen Omakotiliiton mielestä maakaapelointipakkoa ei nykyisellään ole olemassa, mutta tällä hetkellä käytössä oleva laskentamalli on suosinut maakaapelointien maksimointia. On tärkeää kehittää investointien kustannustehokkuutta ja –vastaavuutta esimerkiksi KAA9/2020 mukaisesti.
TPA 119/2020 Toimenpidealoite Energiaviraston valvontamallin reformoinnista sähkönsiirron ylihinnoittelun saamiseksi kuriin.
Suomen Omakotiliiton mielestä KAA9/2020 toteuttaisi toimenpidealoitteen tavoitteen.
Liite 1. Asumiskustannukset tutkimus maaliskuu 2021
Liite 2. Omakotiliiton esitys Talousvaliokunnan infossa
Liite 3. Professori Järventaustan esitys
Liite 4. Kansalaisaloitteen valmistelussa käytetty LUT-Yliopiston tutkimus
Liite 5. Merit Economicsin tutkimus
kunnioittavasti
Suomen Omakotiliitto ry
Janne Tähtikunnas
toiminnanjohtaja