Uutiset ja tiedotteet
Yhä useampi euro valuu asumiseen
Omakotiliitto vaatii, että asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on tarkasteltava uudelleen, koska hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin, jolloin pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 400 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle.
Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyörii vajaateholla. Pellervon taloustutkimuksen analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden.
Kiinteistöverorasituksen jatkuva lisääminen kiinteistökannan uhkana
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia.
– Olivat arvostamisperusteiden uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.
Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä.
– Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassa uhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo.
Korkovähennysjärjestelmä säilytettävä
PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin.
– Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Sen avulla on Suomessa saavutettu hyvä tuloksia. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti asumistarpeistaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Korkovähennyksen leikkaus kasvattaa vuokra-asumisen kysyntää entisestään. Mikäli vuokra-asuntotarjonta ei samaan aikaan lisäänny, vuokratasoon kohdistuva paine nousee. On tärkeätä, että hallitus tukisi asuntotarjonnan kasvua. Toimenpiteitä olisivat muun muassa pienten vuokratulojen verovapaus, tonttitarjonnan lisääminen ja rakentamisen kustannusten laskeminen sekä lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien lisääminen. Tämän kaltaiset toimenpiteet pitävät asuntokantaa aktiivikäytössä ja lisäävät uudisasuntojen tarjontaa.
Ympäristöystävällinen ja kilpailukykyinen yhteistuotanto säilytettävä
Hallitusohjelman sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2-veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpöyhtiöihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja öljyä.
Esimerkiksi Helsingissä 60 neliön kerrostaloasunnossa tämä tarkoittaisi runsaat 100 euroa vuodessa, eli miltei kolme prosenttia nykyistä suurempia hoitokuluja.
– Suomalaisten kiinteistönomistajien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen yhteistuotantojärjestelmä, korostaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on tarkasteltava uudelleen
Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 400 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle.
– Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille. Kiinteistöverotus puolestaan tarvitsee uudistuksen, jossa otetaan huomioon asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestökehitys sekä kiinteistöjen arvon alentuminen. Kiinteistöveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero, edellyttää Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Lisätietoja:
Kiinteistöliitto,
pääekonomisti Jukka Kero puh.
050 5480 231 ja toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295.
Omakotiliitto,
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen puh.
040 514 8784 ja
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine
puh. 041 4617116.
Liitteet:
Omakotiliitto: Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on uudelleentarkasteltava
Asumismenot 2015 -tutkimuksen diaesitys
Lue myös: