Rakennusten energiatehokkuudesta joustava neuvottelutulos

Pientaloasukkaiden kannalta näyttää hyvältä, millaiseksi EU:lta tulossa oleva energiatehokkuusdirektiivi on muotoutumassa. Alustavan päätöksen mukaan yksittäisille asuinrakennuksille ei ole tulossa pakkoremontteja, vaan energiatehokkuutta parannetaan koko rakennuskannassa.

Kahden vuoden neuvottelut on saatu päätökseen uudistettavasta EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EBPD). Alustava sopu syntyi 7.12.2023 Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston yhteisestä kannasta.

- Odotamme vielä tarkempia tietoja, mutta jo tässä kohtaa voidaan todeta, että Omakotiliitto pitää direktiivin lopullista suuntaa hyvänä pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.

- Omakotiliitto on tyytyväinen myös aktiiviseen yhteistyöhön, jota prosessin aikana on tehty Suomessa päättäjien, viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa. On merkittävää, että yksittäisille asuinrakennuksille ei kohdistuisi energiansäästövelvoitteita, vaan seurantaa tehtäisiin koko maan tasolla. Suomi on korostanut neuvotteluissa, etteivät yksittäisten rakennusten pakkoremontit ole järkevä tapa edetä, vaan rakennuksia tulee voida korjata oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti. Omakotiliitto pitää asiaa keskeisenä.

Alkuperäinen komission ehdotus muuttui merkittävästi viime kuukausien aikana. Erittäin olennainen muutos oli se, että pakolliset vähimmäisvaatimukset energiatehokkuudelle (MEPS) katsotaan nyt vapaaehtoiseksi työkaluksi saavuttaa direktiivin tavoitteet asuinrakennuskannassa.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan keskeiset neuvoteltavat kohdat liittyivät uusien rakennusten vaatimuksiin, olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, kestävän liikkuvuuden infrastruktuuriin sekä energiatodistuksiin ja aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen.

Saatujen tietojen mukaan asuinrakennusten primäärienergiankulutusta olisi vähennettävä 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Primäärienergia tarkoittaa energiaa sen jalostamattomassa muodossa (mm. öljy, kivihiili, maakaasu, uraani, auringon säteily, tuuli, vesi ja turve). Tarkasteluvuotena käytetään vuotta 2020. Jo aiemmin oli päätetty, että tavoitteiden saavuttamiseksi enemmistö korjauksista (55 %) keskittyy rakennuksiin, jotka on määritelty erityisesti kansallisen varannon huonoimmin suoriutuviksi rakennuksiksi.

Energiatehokkuustodistuksia ei tulla harmonisoimaan Euroopan tasolla, mutta niissä käytetään yhtenäistä mallia. Energialuokat ovat jatkossakin A-G. Jäsenmaat voivat lisätä luokan A+ koskemaan taloja, jotka ovat tehokkaampia kuin nollapäästöluokan talot, esimerkiksi passiivitalot. Energiatodistukset ovat vastedeskin voimassa 10 vuotta. Tämän hetken tiedon mukaan vapaa-ajan asunnot jäivät direktiivin velvoitteiden ulkopuolelle.

Direktiivi etenee seuraavaksi viralliseen hyväksymisprosessiin, jossa lopullinen muoto ja voimaantulon aikataulu selviää. Jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää oman maan lainsäädäntö, miten asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toimitaan.

Lue lisää:

Ympäristöministeriön tiedote: Energiatehokkuusdirektiivistä alustava sopu

UIPIn (Euroopan kiinteistönomistajat) tiedote: Final Verdict on the EPBD

Palaa otsikoihin