Uutiset ja tiedotteet
Omakotiliitto otti kantaa kaavoitus- ja rakentamislain uudistukseen
Omakotiliitto esittää, että uuden kaavoitus- ja rakentamislain valmistelua ei jatketa pelkän lausuntopalautteen pohjalta, vaan lakiesitystä valmistellaan eteenpäin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Lue uutisesta, mitä mieltä liitto on esimerkiksi keventyvistä rakentamisluvista, maapolitiikasta ja rakennushankkeiden vastuista.
Uusi kaavoitus- ja rakentamislaki on käynyt lausuntokierroksella, ja myös Omakotiliitto on ottanut kantaa lakiuudistukseen. Laki korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2024. Hallituksessa ei löytynyt sopua jättimäisestä, 800 sivun lakipaketista. Lausuntokierrokselle lähti ympäristöministeriön valmistelema ehdotus, eikä lakiehdotuksella siis ole hallituspuolueiden siunausta.
Kyseessä on yksi laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista, joita hallituksella on työn alla. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten ja minne Suomessa rakennetaan ja kuinka paljon tulee esimerkiksi viheralueita.
Omakotiliitto pitää lakiesityksen vaikutusten arviointeja pitkälti puutteellisina. Koska kyse on merkittävästä kokonaisuudesta, Omakotiliitto esittää, että lain valmistelua ei jatketa pelkän lausuntopalautteen pohjalta, vaan lakiesitystä valmistellaan eteenpäin yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa.
Seuraavassa on muutamia poimintoja Omakotiliiton kannoista lakiesitykseen. Koko lausunnon voi lukea liiton kotisivuilta.
Maapolitiikassa Omakotiliitto kannattaa kuntien maapolitiikkaan liittyvän avoimuuden ja julkisuuden lisäämistä. Aiemmin tehdyt kuntien ja kaupunkien maapoliittiset päätökset ovat aiheuttaneet muun muassa nopealla aikataululla toteutettuja kohtuuttomia korotuksia tonttivuokriin vuokra-ajan päättyessä. Maapoliittiset päätökset ja niiden vaikutukset tulee olla läpinäkyviä, ja niihin pitää pystyä ottamaan kantaa oikea-aikaisesti. Kunnanvaltuustojen hyväksymät Maapoliittiset ohjelmat ovat tähän tarpeellinen instrumentti.
Lain pyrkimys on yksinkertaistaa rakentamisen lupabyrokratiaa. Jatkossa nykyisistä erilaisista lupamuodoista luovuttaisiin, ja niiden sijaan tulisi yksi lupamuoto, rakentamislupa. Samalla lupakynnys nousisi. Tämänhetkisen ehdotuksen mukaan rakentamislupa tarvittaisiin vasta yli 30 neliömetrin rakennukseen tai yli 50 neliömetrin katokseen. Asuinrakennuksiin tarvittaisiin aina lupa.
Omakotiliitto pitää myönteisenä piharakennusten ja katosten lupakynnyksen nostamista. Lakiperusteluihin tulee kuitenkin lisätä selkeä ohjaus, jotta vältetään kiistat kunnan harkintaoikeudesta siihen, missä tapauksissa rakennuksella voidaan katsoa olevan vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriympäristöön. Ohjaus ja neuvonta tulee olla läpinäkyvää ja yhtenäistä kaikilla alueilla.
Rakennusten muutos- ja korjaustöissä lupamenettelyn yhtenäistäminen lisää liiton mielestä toimenpideluvasta rakennuslupaan siirtyvien hankkeiden kohdalla tarpeetonta työtä ja kustannuksia. Energiatehokkuuteen tähtäävät teknisten laitteiden muutoshankkeet, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun asennukset, pitäisi olla toteutettavissa vähäisin lainsäädännöllisin velvoittein. Omakotiliiton näkemys on, että määräysten taustalla on viranomaisten tiedonkeruun tarve kiinteistöjen energiatehokkuuden ja myöhemmin vähähiilisyyden kehityksestä. Suurimmassa osassa energiatehokkuushankkeita todellista tarvetta rakennusvalvontaan ei ole. Liiton mielestä lupamenettelyn sijaan tulisi harkita esimerkiksi velvoittavaa ilmoitusmenettelyä.
Lakiin suunnitellaan kirjausta, että päävastuullisella rakentajalla tulee olemaan vastuu rakennuksen virheistä viisi vuotta. Nykyisessä laissa vastuuaikaa ei määritellä lainkaan. Omakotiliitto kannattaa lakiesityksen selkeitä vastuukirjauksia, erityisesti kun rakennushankkeeseen ryhtyvä tai asunnon ostaja on yksityishenkilö, pariskunta tai yksityishenkilöiden muodostama ryhmä (myös asunto-osakeyhtiö tai asunto-osuuskunta). Omakotiliitto näkee, että vastuuasioiden sääntely lakitasolla edistää rakentamisen laatua. Vastuuaika viisi vuotta on myös yhteneväinen myyjän vastuuseen kiinteistökaupassa.
Lakiesityksen käyttö- ja huolto-ohjevaatimukset korjausrakentamisessa vaikuttavat liiton mielestä tilastointitarpeeseen tehdyltä sääntelyltä, eivätkä välttämättä edistä todellista kiinteistön ylläpitoa ollenkaan. Sääntelytavoitteista korjaushankkeiden osalta tulee luopua, ja pohtia erikseen, kuinka ratkaistaan yhteiskunnan tilastointitarpeet, ja kuinka pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat saadaan laajalti helppokäyttöisten kiinteistön ylläpitoa ja huoltoa edistävien huoltokirjapalveluiden käyttäjiksi.