Uutiset ja tiedotteet
Omakotiliitto: Kaavaillusta kiinteistöveron korotuksesta luovuttava
Omakotiliitto edellyttää, että nyt meneillään olevassa kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa kiinteistöverotusta muutetaan arvostusperusteiden lisäksi oikeudenmukaisemmaksi niin, että se huomioi kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Hallituksen toimet työllisyyden ja talouden kehityksen edistämiseksi alentamalla varhaiskasvatusmaksuja ovat kannatettavia, mutta kuntien tulojen paikkaus jälleen kiinteistöveroprosentin alarajaa korottamalla ei ole hyväksyttävää. Kiinteistövero otettiin käyttöön vuonna 1993 asuntotulon verotuksen, katumaksun ja manttaalimaksun korvaajana. Olemassaolonsa aikana kiinteistövero on moninkertaistunut. Pelkästään tällä hallituskaudella (vuodet 2016-2018) kiinteistövero on kasvamassa liki 20 prosentilla vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja korotetaan maltillisesti.” Korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi (hallituskaudella) 100 miljoonaa euroa. Kuitenkin nyt, hallituskauden puolivälissä, kiinteistöveron tuoton korotukset ovat nousemassa jo 175 miljoonaan euroon, eikä esimerkiksi vuonna 2019 kunnilta maakuntahallinnoille siirtyvien sote-menojen vaikutuksesta kuntien tulorahoitukseen ja siten kiinteistöverotukseen ole edes tietoa.
Kiinteistöverotuksen korotusta tuloverotuksen korotuksen sijaan perustellaan sillä, ettei kiinteistöverotuksen korotus vähennä työn vastaanoton halukkuutta. Samaan aikaan se kuitenkin aiheuttaa uuden ongelman: kiinteistöverotus ei huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja toisin kuin tuloverotus ja siten se lisää tarvetta asumis- ja toimeentulotuille. Erityisen huonoon asemaan kiinteistöveron korotus asettaa ikääntyvät ja yksinelävät. Onko oikeudenmukaista, että varhaiskasvatusmaksun alennus lankeaa myös pienituloisten maksettavaksi kiinteistöverotuksen lisäkorotuksena? Kotitaloudet eivät myöskään ole voineet varautua kiinteistöverotuksen rajuun kasvuun. Kiinteistöverotus tuotti vuonna 2000 yli 0,5 miljardia euroa ja tänä vuonna jo yli 1,8 miljardia euroa! Jokaisella on kuitenkin oikeus asuntoon eikä kansalaisia voida pakottaa myymään kotejaan.
Omakotitalossa yksinelävän käytettävistä olevista tuloista asumismenot ovat jo nyt noin 40 prosenttia. Erityisesti kiinteistöverotuksen ja sähkön siirtomaksujen jatkuvat korotukset lisäävät kotitalouksien asumismenoja, ja siten johtavat sosiaaliturvaetuuksien tarvitsevien henkilöiden määrän sekä tuen määrän tarpeen kasvuun: Kansaneläkelaitos (Kela) maksoi asumistukia vuonna 2016 peräti 1,92 miljardia euroa, ja erilaisten asumistukien piirissä oli viime vuoden lopussa 860.000 ihmistä.
Suomessa perustoimeentulotukea voi saada maassamme asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Vuoden 2017 alusta alkaen toimeentulopäätöksissä välttämättöminä menoina huomioidaan myös omakotitalojen osalta mm. seuraavat kustannukset: lämmityskustannukset, vesimaksut ja kiinteistökohtaiset menot. Kiinteistökohtaiset menot tarkoittavat esimerkiksi jätemaksua, nuohousmaksua, vakuutusmaksuja, kiinteistöveroa sekä tontin vuokraa.
Omakotiliitto: Kiinteistöveron huomioitava kotitalouden käytettävissä olevat tulot
Omakotiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Suomen kokonaisveroaste on jo nyt Euroopan korkeimpia ja esitetty kiinteistöveronkorotus vain pahentaa tilannetta.
Omakotiliitto edellyttääkin, että nyt meneillään olevassa kiinteistöverotuksen kehittämishankkeessa kiinteistöverotusta muutetaan arvostusperusteiden lisäksi oikeudenmukaisemmaksi niin, että se huomioi kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Edelleen erityisesti ikääntyvien kiinteistöverotusta tulee huojentaa hakemalla ratkaisua esimerkiksi leikkurista tai että kiinteistövero jäisi kiinteistölle verovelaksi ja erääntyisi maksettavaksi kiinteistökaupan tai perinnönjaon yhteydessä.
”Samanlainen progressio kuin ansiotuloverotuksessa tekisi kiinteistöverosta oikeudenmukaisemman ja hyväksyttävämmän. Ja miksi kiinteistöveroa ei voitaisi periä tuloverotuksen yhteydessä, näin vältyttäisiin yllättäviltä kertamaksuilta syksyllä”, korostaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Lisätietoja:
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.