Jarruja asumisen verotukseen

Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista leijonan osuuden. Uutta lähivuosien kehityksessä on se, että käytettävissä olevat tulot kasvavat vain hitusen.

Asumismenot 2014 –selvitys: Asuminen vie leijonan osan tuloista

Asumismenojen kasvu jatkuu nopeana. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista leijonan osuuden. Uutta lähivuosien kehityksessä on se, että käytettävissä olevat tulot kasvavat vain hitusen. Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämä selvitys paljastaa, että asumismenot jatkavat kasvua jo nykytietojenkin valossa runsaat kolme prosenttia vuosittain. 

Asumismenojen nousu ei ole yksin asunnon omistajien, vuokralaisten ja kiinteistöalan haaste; se heijastuu esimerkiksi kulutusmarkkinoiden ja investointien näkymiin. ”Tärkeintä on nyt saada talous syväjäädytyksestä liikkeelle. Jos lataamme Suomessa talouteen sekä energiaveroihin ja kiinteistöveroon rajut korotukset, se vaikeuttaa tätä tavoitetta”, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta.

”Asumismenojen nousu ja tahmeat asuntomarkkinat erityisesti rakennemuutospaikkakunnilla jopa estävät työn perässä muuttamisen, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistövero kaipaa arviointia

Kiinteistöverotus on 20 vuotisen olemassa olonsa aikana muodostunut kuntien tärkeäksi veromuodoksi, jollaiseksi sitä ei alun perin kaavailtu. Kiinteistöverosta on tullut uusi varallisuusvero, joka rasittaa yhä enemmän sekä vuokra- että omistusasumista. Vero ei lainkaan ota huomioon veronmaksukykyä.

Kunnilla on vapaa päätösvalta kunnallisen tuloveron tasosta, mutta ei kiinteistöveron. Valtio säätelee muun muassa sen ylä- ja alarajat sekä veropohjan laajuuden. ”Hallituksen ja kuntien onkin tehtävä kiinteistöverotukselle kuntotutkimus, jossa sen heikkoudet ja vahvuudet arvioidaan osana kuntaverotuksen kokonaisuutta”, esittää Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöveroon ensi vuodelle esitetyistä ala- ja ylärajojen korotuksista on luovuttava. ”Lisäksi kiinteistövero on muokattava kaikille kohtuulliseksi asumismuodosta riippumatta”, korostaa Savolainen.

Energia- ja veroköyhyys yleistyvät Suomessa

Ilmastonsuojelu ja energiatehokkuuden lisääminen ovat tulevien vuosien polttavimpia kysymyksiä.  Toimenpiteistä on kuitenkin syytä käydä huolellinen keskustelu. Ilmastopolitiikan pitkän aikavälin kustannusvaikutukset ovat mittavia. Veroja korotettaessa kustannukset vyöryvät myös kohteisiin, joissa suurin osa omistajista ei pysty tekemään mitään kustannusten hillitsemiseksi. Silloin korotukset ovat puhtaasti fiskaalisia, ilman ohjausvaikutusta.

Rajut ohjausliikkeet kiristävät myös niiden kansalaisten kukkaroa, joiden elintaso perustuu pääasiassa eläketuloihin tai sosiaaliturvaan. Ilmiö, jossa energialaskun ja kiinteistöveron maksaminen muodostuvat ylitsepääsemättömäksi haasteeksi, yleistyy myös Suomessa, varoittaa Kiinteistöliitto.

Eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia asumiseen

Jo nyt yksinasuvan eläkeläisen tuloista liki 40 prosenttia kuluu asumiseen ja osuus vain kasvaa. ”Omakotitalosta tulee yksinasuvalle ikäihmiselle loukku, kun hänellä ei ole varaa maksaa asumiskuluja, eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen”, Savolainen varoittaa.

Lisätietoja:

Kiinteistöliitto:
pääekonomisti Jukka Kero puh. 050 54800231 ja toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 5511295.

Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen puh. 040 5148784 ja
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine puh. 041 4617116.

Pellervon taloustutkimus PTT:
ekonomisti Veera Holappa, puh. 040 164 8063 ja tutkimusjohtaja Markus Lahtinen, puh. 050 4913 842.

Liitteet:

Asumismenot 2014 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliitton diaesitys

Lue myös:

Asumismenot 2014 -tutkimus: Asumismenojen osuus käytettävistä tuloista kasvaa

Palaa otsikoihin