Asumismenot 2016 -tutkimus: Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018. Asumismenot nousevat kerrostalossa omistusasunnossa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 3,2 prosenttia, kerrostalossa vuokra-asunnoissa 2,7 prosenttia ja omakotitaloissa 2,3 prosenttia.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa edelleen. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin. Tulokehitys on ennustevuosina hidasta, joten asumismenot kasvavat tuloja nopeammin. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 1 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 0,8 prosenttia.

Asuntojen hinnat ja vuokrat, asumismenot ja menojen osuus tuloista ovat eriytyneet alueellisesti. Asuminen on selvästi kalleinta ja asumismenojen kasvu nopeinta pääkaupunkiseudulla. Muissa suurissa kaupungeissa asuminen on edullisempaa suhteessa tuloihin ja siten asumiseen liittyvä taloudellinen riski on pienempi. Pääkaupunkiseudulla asumiseen kuluu merkittävä osa tuloista, joten asumismenojen nousu on riski monen kotitalouden toimeentulolle.

Asumismenojen kasvu näyttää hieman hidastuvan, mutta menojen ennustettu kasvu on selvästi nettotulojen kasvua ja yleisen hintatason nousua voimakkaampaa. Asumismenoja nostavat erityisesti kasvavat korjauskulut, jotka muodostavat merkittävän osan hoitokuluista. Vuokrien kasvu nostaa vuokralaisten asumismenoja. Korot ja öljyn hinta ovat olleet matalalla tasolla. Korkojen ja öljyn hinnan noustessa myös asumismenot nousevat tulevina vuosina.

Sähkön siirtohinnoissa ja kiinteistöverossa on merkittäviä nousupaineita. Tutkimuksessa tarkasteltiin skenaariolaskelmien avulla, miten ennustettua suuremmat korotukset vaikuttaisivat asumismenoihin. Jos esimerkiksi sähkön siirtohintoja korotettaisiin vuosittain 10 prosenttia, vuonna 2018 asumismenot olisivat sähkölämmitteisissä omakotitaloissa noin 180 euroa suuremmat kuin ennusteen peruslaskelmassa.

Pellervon taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien asumismenoja 21 suurimmassa kaupungissa vuokra- ja omistusasumisessa. Asumisen kokonaiskustannuksissa ovat mukana pääoma- ja hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen. Tutkimus toteutettiin Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta.

Lisätietoja:

Pellervon taloustutkimus PTT:
ekonomisti Tuuli Tähtinen, puh. 040 641 5732, sähköposti: tuuli.tahtinen@ptt.fi

Suomen Kiinteistöliitto:
pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Suomen Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Liitteet:

Omakotiliitto: Asumismenoja tulee tarkastella kokonaisuutena ja niiden jatkuva kasvu tulee saada pysähtymään. Erityisesti siirtomaksut tulevat kasvattamaan asumismenoja – ehdotettu 15 % siirtomaksun korotuskatto on kohtuuton

Asumismenot 2016 -tutkimuksen diaesitys

Lue myös:

Asumisen verot ja maksut syövät ostovoiman

Palaa otsikoihin