Asumismenot 2013 -tutkimus: Asumismenojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa

Omakotitaloissa verojen osuus on peräti 39 prosenttia, vaikka hoitokuluissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Suurimmat veroerät omakotitalossa ovat kiinteistövero sekä sähkön yhteydessä maksettavat sähkövero ja arvonlisävero. Veroratkaisuilla on suurin suhteellinen vaikutus omakotitalossa asuville eläkeläistalouksille, joiden asumismenot koostuvat tyypillisesti kokonaan hoitokuluista.

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa vuoteen 2017 mennessä

Asumismenot jatkavat nousuaan ja niiden osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa keskimäärin 1,9 prosenttiyksikköä vuosina 2013–2017. Viime vuosina vuokralla asuvien asumismenot ovat kasvaneet omistusasujia nopeammin. Talouden aikanaan elpyessä omistusasujien (3,3 %) ja vuokralla asuvien (2,5 %) ero kuitenkin kaventuu korkojen nousun myötä. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot nousevat 3,4 prosenttia vuodessa tulevalla viisivuotiskaudella energian hinnan nousun myötä.

Tiedot perustuvat Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämään tutkimukseen, jossa on vuosittain tarkasteltu kotitalouksien asumismenoja.

Lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta Helsingissä yli 2 000 euroa kuukaudessa, kun taas Kouvolassa vastaavan huoneiston kustannukset ovat alle 1 000 euroa

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella velallisten kotitalouksien kuukausittaiset lainanhoitomenot jäävät puoleen siitä, mitä ne ovat pääkaupunkiseudulla. Lyhennys ja korko kipuavat pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kerrostalon perheasunnossa yli tuhanteen euroon kuukaudessa kun muualla Suomessa keskiarvo on noin 500 euroa. Pääkaupunkiseudun keskimääräistä korkeampi tuottavuus kumuloituu asuntojen hintoihin palkkojen noustessa. Pori ja Kouvola ovat halvimpia asuinkaupunkeja vuokralla asuville kotitalouksille sekä velallisille omistusasujille.

Lapsiperheelle sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuminen maksaa eniten Helsingissä ja Espoossa, noin 1 900 (€/kk). Näissä omakotitalon asumismenoissa ei ole huomioitu ulkoalueiden hoitoa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle velattomalle eläkeläistaloudelle edullisimmat kaupungit ovat sen sijaan Oulu ja Seinäjoki (350 €/kk), Kouvola on toiseksi kallein (440 €/kk).

Veroilla on suuri merkitys erityisesti omakotitalossa asuville eläkeläistalouksille

Verojen osuus asunto-osakeyhtiön hoitokuluista on keskimäärin 1,30 euroa asuinneliötä kohden ja 27 prosenttia hoitokuluista. Suurimmat veroerät kerrostaloissa muodostuvat kaukolämpöön ja korjauksiin sisältyvistä veroista sekä kiinteistöverosta.

Remonteissa piilee merkittävä menoerä kotitalouksille

Tyypillisimmät kotitalouksien remontit nostavat kotitalouksien asumismenoja arviolta 60 – 240 euroa kuukaudessa. Kalliit putki-, julkisivu- tai lämmitystavan muutosremontit maksetaan takaisin tyypillisesti 15 vuodessa, jolloin kuukausikustannus jää samansuuruiseksi kuin kevyemmissä remonteissa, joissa takaisinmaksuaika jää usein noin viiteen vuoteen.

Pääkaupunkiseudulla remonttien kokonaiskustannukset ovat lähes kaksinkertaisia pieniin kaupunkeihin verrattuna. Osaltaan hintojen eroa selittää pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen muuta maata pienemmät neliöt ja tehdyn työn määrä. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi. putkistoremonttien yhteydessä tehdään muita korjauksia muuta maata enemmän.

Remonttikustannukset muodostavat huomattavan osan omakotitaloasumisen kustannuksista. Tyyppiremonttien hinnat ja kuukausikustannukset ovat pientaloissa suuremmat kuin muissa asumismuodoissa. Remonttien laajuus vaihtelee omakotitaloissa muita asumismuotoja enemmän.

Asumismenojen ripeälle nousulle ei näy loppua

Talouden elpymisen myötä energian hinnat ja korot lähtevät nousuun. Nämä luovat osaltaan nousupaineita asumismenoihin. Julkisen talouden tasapainottaminen tulee olemaan seuraavallakin vaalikaudella ajankohtainen. Mikäli julkisen talouden tasapainoa tavoitellaan ensisijaisesti asumisen verotusta kiristämällä, saattaa asumismenojen nousu olla huomattavasti nopeampaa kuin ennakoitu kehitys.

Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.

Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä.

Tutkimusaineistosta on tarvittaessa mahdollisuus tuottaa tiedotusvälineiden käyttöön laskelmia asumismenoista huoneistokoon, perhetyypin ja tuloluokan mukaan sekä alueittain.

Lisätietoja:

Pellervon taloustutkimus PTT:
ekonomisti Sami Pakarinen, puh. 040 164 8182, sähköposti: sami.pakarinen@ptt.fi
tutkimusjohtaja Markus Lahtinen, puh. 050 4913 842, sähköposti: markus.lahtinen@ptt.fi
ekonomisti Veera Holappa, puh. 040 164 8082, sähköposti: veera.holappa@ptt.fi

Suomen Kiinteistöliitto:
pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Suomen Omakotiliitto:
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
viestintä- ja markkinointipäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Liitteet:

Asumismenot 2013 -tutkimuksen diaesitys
Omakotiliiton diaesitys

Lue myös:

Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto: Julkistaloutta eivät veronkorotukset pelasta

Palaa otsikoihin