Seitsemän vuotta pörssisähköä

Yhteensä seitsemässä vuodessa oli talossamme kulunut sähköä miltei 158 000 kilovattituntia ja ostosähköstä on tullut maksettua 10 420 euroa. Suurimman kuukausilaskun titteli lankeaa joulukuulle 2021, jolloin lasku oli 667,55 euroa. Keskihinnaltaan se ei kuitenkaan ollut kallein, vaan kulutusta myös tuona ajankohtana oli paljon, kirjoittaa Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen, joka on seurannut talonsa sähkönkulutusta tarkasti. Nyt on välitilinpäätöksen aika; oliko päätös pörssisähköön siirtymisestä virhe, varsinkin viimeisen puolentoista vuoden valossa?

Vaihdoin seitsemän vuotta sitten sähkösopimuksemme pörssisähköön. Siihen ajoi mielenkiinto pörssisähköä kohtaan, ja myös ajatus siitä, että pörssisähkön hinta heijastelee sähkön tuotantotapaa. Jos sähköä tuotetaan vähäpäästöisesti, on sen hintakin edullisempaa, ja toisinpäin.

Omakotitalomme lämmitysratkaisu sopi hyvin pörssisähköön. Vuonna 2004 valmistuneessa talossa on yösähköllä toimiva varaava vesikiertoinen lattialämmitys 2 000 litran vesivaraajalla. Lisäksi erillinen lämmin käyttövesi on liitetty yösähköön. Erillinen varaaja vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä mahdollistaa lattialämmityksen kiertoveden lämpötilan pitämisen toivotulla tasolla.

Olen seurannut talomme sähkönkulutusta tarkasti ja nyt onkin välitilinpäätöksen aika. Miltä tilanne näyttää tänään, oliko valinta virhe, varsinkin viimeisen puolentoista vuoden valossa?

Pörssisähkön hintaa voi seurata esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.

Seitsemän vuoden sähkön keskihinta oli 6,6 senttiä

Laskin pörssisähkön keskihinnan koko seitsemän vuoden jaksolta huomioiden eri aikojen kulutuksen. Yhteensä seitsemässä vuodessa sähköä oli talossamme kulunut miltei 158 000 kilovattituntia ja ostosähköstä on tullut maksettua 10 420 euroa. Suurimman kuukausilaskun titteli lankeaa joulukuulle 2021, lasku oli 667,55 euroa. Keskihinnaltaan se ei kuitenkaan ollut kallein, vaan kulutusta myös tuona ajankohtana oli paljon. Kalleimman keskihinnan titteli menee elokuulle 2022, jolloin keskihinta oli 31,94 senttiä.

Taulukko: Vuosikulutukset ja keskihinnat

Vuosi 2022 ja eteenpäin

Joulukuun 2021 iso lasku vauhditti jo mielessä ollutta ilmavesipumppuratkaisun hankintaa, ja lämpöpumppu asennettiinkin osaksi olemassa olevaan järjestelmää toukokuussa 2022. Lämpöpumppu hoitaa vesikiertoisen lattialämmityksen veden lämmityksen, ja tarvittaessa sähkövastukset tukevat sitä lämmittämällä vesivaraajassa olevaa vettä yösähköllä. Samalla uusittiin Ouman digitaaliseen versioon. Ouman ohjaa lämmitysjärjestelmän veden lämpötilaa ulkolämpötilan mukaan.

Muutimme Carunan palvelussa yösähkön menemään päälle yöllä klo 2.00 aiemman vaihtuvan ajan sijaan. Pesukoneet ja astianpesu ajastetaan nykyisin halvoille tunneille. Huonelämpötilan kanssa olemme tarkempia kuin ennen, ja keskimäärin huonelämpötila on parinkymmen asteen luokkaa. Syksyllä pumpun toimintaa opetellessamme lämpötila pääsi välillä turhankin alas. Käytön opettelun myötä tiedämme, että leudommat syys- ja kevätkaudet pumpun voi ajastaa toimimaan vain osan vuorokautta yön tienoille, mutta pakkaskausi vaatii pumpun toimintaa läpi vuorokauden.

Sähköä on säästynyt ja vuosikulutus tulee jatkossa asettumaan noin 15 000 kilowattituntiin vastaavan lämpötilan vuosina. Kallista ostosähköä on hieman kompensoinut kulutuksen vähentymisen myötä tullut säästö siirtomaksussa ja sähköverossa (säästö noin 400 euroa vuonna 2022). Investointi lämpöpumppuun oli iso, noin 9 000 euroa. Ratkaisu oli kuitenkin ollut mielessä jo vuosia, joten rahat sitä varten oli tullut laitettua vähitellen sivuun ja päätös oli siksi helppo tehdä.

Laskennallisesti pumpun investointia vastaava euromääräinen säästö muodostuu yhdeksän vuoden aikana. Laskennassa huomioin vertailukulutuksena ennen asennusta viiden vuoden kulutuksen keskiarvon 22 939 kWh, kun jatkossa arvioitu vuosikulutus on 15 000 kWh. Vuoden 2022 otin laskentaan toteutuneen hinnan mukaan, vuoden 2023 10 sentin ja siitä eteenpäin 8 sentin ostosähkön hinnalla. Säästössä on huomioitu myös siirto ja sähkövero, joiden hinnan ajateltiin laskennassa pysyvän nykytasolla. Pääoman korkoa en huomioinut, koska tilikorkoakaan ei tilillä olevalle rahalle ole ollut saatavilla. Jos investoinnin rahoittaa lainalla, korkokulut pitää huomioida säästöä vähentävänä, jolloin takaisinmaksuaika pitenee.

Mitäpä seuraavaksi tekisi sähkölaskun pienentämiseksi, se on laitettu pohdintaan.

Katja Keränen

Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö

Haluatko kertoa oman tarinasi, kuinka investointi kodin energiatehokkuuteen tai sähkön säästöön on onnistunut? Lähetä kirjoituksesi meille: toimisto@omakotiliitto.fi

Palaa otsikoihin