Puuhamaa löytyy omalta pihalta
Oma piha on elämistä varten, vaikka se tarkoittaisikin, että se näyttää Puuhamaalta. Minulta meni sen oivaltamiseen pari vuotta.
Eräänä päivänä töistä kotiuduttuani tyttäreni oli minua vastassa ja hihkui: ”Äiti, me pystytettiin isän kanssa teltta meidän pihalle!” Aikuisen mielestä teltan pystyttämisessä omalle pihamaalle ei tietenkään ollut mitään erityisen ihmeellistä, mutta lähdin kuitenkin mukaan lapsen intoon.
Sujahdimme telttaan, ja otin mukavan asennon. Katselin hetken teltan suuaukon hyttysverkon läpi avautuvaa pihamaisemaa, nautin lintujen laulusta ja havahduin. Miten ihana koti ja pihamaa meillä onkaan!
Ei sillä, että kotimme olisi jotenkin poikkeuksellisen upea ja pihamaa viimeisen päälle hoidettu. Talomme on vähän nuhjaantunut ja pihaltamme löytyy aika tavallisia asioita kuten kasvimaa, marjapensaita, puita, aurinkotuolit ja grilli. Tärkeintä on, että siellä on mahdollisuus tehdä asioita, jotka tuottavat meille iloa. Sen oivaltamiseen meni pari vuotta.
Tärkeintä on, että omalla pihalla meidän on mahdollisuus tehdä asioita, jotka tuottavat meille
iloa.
Pitkään esimerkiksi vastustin tyttäreni kinuamaa trampoliinia, koska mielestäni se on suomalaisen omakotiasumisen ruma symboli, joka tuo mieleen Puuhamaan. Ajattelin, ettei sellaista tarvitse olla jokaisen pihalla, vaan naapurissakin voi käydä pomppimassa. Kahden vuoden jälkeen alan ajatella toisin: miksei meillä voisi olla trampoliinia?
Sehän meille oli syy muuttaa omakotitaloon, että omalla pihalla mahtuu ja saa toteuttaa itseään ja
tehdä (lähes) mitä huvittaa. Minulla on ponit, miehellä kasvimaa ja pojalla
futiskenttä. Miksen siis voisi hankkia tyttärelleni trampoliinia? Näyttäköön
Puuhamaalta, sitä vartenhan me täällä maalla asumme!
Kirjoittaja Miina Poikolainen on Omakotiliiton viestintäasiantuntija, joka muutti kaksi vuotta sitten perheineen Helsingistä maaseudulle paremman elämän perässä.