Oma liesi kullan kallis
Monille mökki tai vapaa-ajan asunto merkitsee oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää paikkaa − soppea, jossa voi rentoutua. Korona-aika on saanut meidät huomaamaan vapaa-ajan asunnon merkityksen. Ei vain omasta näkökulmasta, vaan myös laajemmassa mittakaavassa.
Koronakriisin aikaan uutisista on voinut lukea, miten osa ihmisistä on pakannut auton ja eristäytynyt mökille kaupungin sijaan. Toiset ovat pakanneet autonsa päästäkseen hetkeksi pois ja saadakseen tilaa hengittää poikkeuksellisina aikoina. Monille mökki tai vapaa-ajan asunto merkitsee oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää paikkaa − soppea, jossa voi rentoutua. Korona-aika on saanut meidät huomaamaan vapaa-ajan asunnon merkityksen. Ei vain omasta näkökulmasta, vaan myös laajemmassa mittakaavassa.
Kansanedustajana ja saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana olen seurannut tähän liittyvää keskustelua suurella mielenkiinnolla. Nykypäivän mökit ovat yhä paremmin varusteltuja ja alkavat muistuttaa omakotitaloja. Kun verkkoyhteydet paranevat saaristossa ja maaseudulla, mahdollisuudet tehdä töitä etänä mökiltä käsin kasvavat. Mökki ei ole enää paikka, jossa vietetään neljä viikkoa kesällä. On yhä yleisempää, että mökkiä käytetään alkukeväästä loppusyksyyn – jopa ympäri vuoden.
Yhteiskunta kehittyy, ja riippumattomuus paikasta on tullut yhä tärkeämmäksi ilmiöksi. Monilla aloilla on nykyään mahdollista työskennellä etänä muutamana päivänä viikossa, ja mökkeilyä rakastava suomalainen voi käyttää tilaisuutta hyväkseen viettämällä pitkiä viikonloppuja mökillä. Koronakriisi on osoittanut, että etätyö on mahdollista entistä suuremmassa mittakaavassa. Tämä suuntaus todennäköisesti säilyy, vaikka palaammekin normaaliin yhteiskuntaan.
Saaristoasiain neuvottelukunta päivittää parhaillaan esimerkiksi saaristokuntien ja osittain saaristossa sijaitsevien kuntien kriteereitä. Tässä projektissa olemme tehneet jo pitkään töitä sen kanssa, kuinka voisimme huomioida paremmin kesäasukkaita ja vapaa-ajan asuntojen osakkaita kunnassa. Monet suomalaiset jakavat aikansa kahden kunnan välillä ja käyttävät kahden kunnan palveluita, vaikkei se näy suoraan tilastoissa. Sähkön ja veden jakelun, teiden kunnossapidon, jätehuollon ja terveydenhuollon kaltaisten palveluiden on silti toimittava, vaikka ne on ”mökkikunnissa” mitoitettu huomattavasti pienemmälle ihmismäärälle. Kun palvelut on mitoitettu todellisen tarpeen mukaan – kaikkina vuodenaikoina – hyödyttää se kaikkia.
Kriiseissä asiat asettuvat usein oikeisiin mittasuhteisiinsa. Mikä on oikeasti tärkeää? Mitä arvostamme eniten? Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että terveyden, ystävien ja sukulaisten ohella arvostamme paljon myös vapaa-ajan asumista. Luonnon lähellä asuminen on yhä tärkeämpi ja perustavanlaatuisempi unelma. Tämä on mielenkiintoinen kuvio, joka voi horjuttaa voimakasta kaupungistumisen trendiä ja voimistaa unelmaa omasta pienestä talosta keskellä kaunista suomalaista luontoa.
Sandra Bergqvist
Kansanedustaja, RKP
Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja