Miksi esteetön koti kannattaa?
Kotia ei kannata suunnitella esteettömäksi vain vanhuutta silmällä pitäen. Puolella työikäisistä suomalaisista on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, joten esteettömyys kannattaa huomioida jo aiemmin. Esteetön koti on turvallinen ja helpottaa jokaisen elämää, kirjoittaa sisustus- ja tilasuunnittelija Heidi Pyhäjärvi.
Yksilön vastuu korostuu entisestään, kun hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit horjuvat. Kuinka valmistautua lähes väistämättä eteen tuleviin kehon toiminnallisuuden rajoitteisiin? Koen olevani optimistinen katastrofiajattelija, joka tiedostaa elämän ainutlaatuisuuden ja myös sen rajallisuuden.
Olen läheisteni kautta oppinut ymmärtämään, kuinka oman kehon toiminnallisuutta on turha pitää itsestäänselvyytenä ja että vanha sanonta ”vahinko ei tule kello kaulassa” pitää valitettavasti usein paikkansa. Tilasuunnittelijana koen tärkeäksi toimia esteettömyyden sanansaattajana. Haluan, että esteettömyys nähdään osana tulevaisuuden kestävää tila- ja sisustussuunnittelua ja omaksutaan tärkeäksi osaksi myös yksityisasuntojen suunnittelua.
Mitä esteettömyydellä sitten tarkoitan? Invalidiliittoa lainaten: ”Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Se merkitsee turvallisuutta ja laatua. Se kertoo ajattelutavasta, oikeista asenteista ja erilaisuuden huomioon ottamisesta.” Suunnittelutyössäni se on kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä ymmärtää ihmisen monipuolisia tarpeita myös pitkällä aikajänteellä.
On täysin luonnollista, että esteettömyys ei ole ensimmäisenä mielessä etenkään ruuhkavuosien pyörityksessä elävillä ensikodin rakentajilla. Mietitään kyllä, kuinka arkea sujuvoitetaan tilaratkaisuilla ja mahdollisesti myös katsotaan parikymmentä vuotta eteenpäin, siihen hetkeen, kun pienet pellavapäät lentävät pesästä. Mutta uskalletaanko kurkistaa 40 vuoden päähän? Rakennushetkellä saattaa tuntua, että siihen on niin pitkä aika ja sitten muutetaan helpompaan kaupunkiasuntoon tai vaikka Espanjaan. Mutta entä kun se hetki koittaa, ja kotiin suhtaudutaan aivan erilaisesta perspektiivistä?
Ehkä kolmekymppisen ajatukset eläkeiästä eivät ihan vastaakaan odotuksia. Ja olettaen, että sinne eläkeikään asti päästään omin avuin ja suhteellisen hyvässä kunnossa. Ei varmasti tarvitse edes mainita, että matkalla voi tulla vaikka kuinka monta kierrepalloa eteen.
Kun katsotaan asiaa siitä perspektiivistä, että Tilastokeskuksen mukaan noin 1,9 miljoonalla suomalaisella eli puolella työikäisistä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, esteettömyyden huomioiminen ei todellakaan ole turhaa. Esteetön ympäristö on osalle ehto inhimilliselle elämälle, mutta se toden totta helpottaa jokaisen elämää.
Uusi näkökulma kodin esteettömyyteen
Vaikka monella meistä koti on jo valmiina ja valinnat tehty aikanaan, ei ole järkevää käyttää energiaa harmittelemiseen. Sen sijaan voimme tarkastella kotia uudesta näkökulmasta: miten voimme olemassa olevassa rakennetussa ympäristössä varmistaa mahdollisimman esteettömän pääsyn perusedellytyksiä vastaaviin tiloihin ja tehdä tilasta pienilläkin muutoksilla huomattavasti toiminnallisemman ja turvallisemman paikan elää?
Heidi Pyhäjärvi, esteettömyyttä edistävä sisustus- ja tilasuunnittelija